21/1992

Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1992

Laki peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1314/90) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 ja 2 momentti, 5-8 §, 10 §:n 1 momentti, 14 §:n 3 momentti, 16 ja 23 § ja 24 §:n 1 momentti sekä

lisätään lakiin uusi 7 a-7 d, 17 a ja 21 a § sekä 17 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

1 §
Yleistä

Maataloustuotteiden viennistä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi on valtiolle suoritettava vuodelta 1992 peltoalan perusteella vientikustannusmaksua sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.


2 §
Maksuvelvollisuus

Maksuvelvollinen on jokainen luonnollinen henkilö, luonnollisten henkilöiden muodostama yhtymä tai kuolinpesä sekä oikeushenkilö, jolla viljelmän omistajana taikka viljelmän vuokrasopimukseen perustuvan tai muun käyttöoikeuden nojalla on hallinnassaan peltoa. Milloin viljelmää hallitsevat puolisot tai muutoin useat henkilöt yhteisesti, he ovat yhteisvastuullisesti vastuussa maksun suorittamisesta.

Oikeushenkilönä pidetään avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä, osakeyhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä, kuntaa, kuntainliittoa, seurakuntaa ja seurakuntayhtymää.


5 §
Maksuvelvollisuuden perusteena oleva pelto

Maksuvelvollisuuden perusteena on viljelmään 30 päivänä kesäkuuta 1992 kuuluva metsittämätön peltoala. Sen suuruutta laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon:

1) vuonna 1989 ja sen jälkeen yhtäjaksoisesti viljelemättömänä ollutta ja vuonna 1992 edelleen viljelemättömänä olevaa peltoalaa;

2) hedelmän- ja marjanviljelyssä taikka taimitarhatuotannossa olevaa peltoalaa; tai

3) peltoalaa, jota koskee maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain mukainen pysyvää peltokasvien viljelystä luopumista tarkoittava sopimus.

6 §
Maksun suuruus

Vientikustannusmaksua on suoritettava 1 000 markkaa maksuvelvollisuuden perusteena olevan peltoalan hehtaaria kohti. Oikeushenkilön on suoritettava vientikustannusmaksua kuitenkin 2 500 markkaa maksuvelvollisuuden perusteena olevan peltoalan hehtaaria kohti. Vientikustannusmaksu määrätään kultakin täydeltä hehtaarin kymmenesosalta.

7 §
Maksusta vapautuminen

Vientikustannusmaksua ei ole suoritettava, jos 2 §:ssä tarkoitettu maksuvelvollinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö kesannoi 5 §:n mukaan lasketusta peltoalasta vuoden 1992 kasvukauden ajan peltoa jäljempänä 2 momentissa ja yhtymä tai kuolinpesä jäljempänä 3 momentissa säädetyn osuuden. Kesannoinnin tulee tapahtua 7 a §:n mukaisesti.

Kesannoitava osuus on:

1) 15 prosenttia maksuvelvollisella luonnollisella henkilöllä, jonka palkka- ja eläketulot ovat alle 100 000 markkaa vuodessa;

2) 20 prosenttia, jos 1 kohdassa tarkoitetut tulot ovat 100 000-250 000 markkaa vuodessa;

3) 30 prosenttia, jos 1 kohdassa tarkoitetut tulot ovat yli 250 000 markkaa vuodessa; ja

4) 50 prosenttia maksuvelvollisella oikeushenkilöllä, ellei 8 §:stä muuta johdu.

Maksuvelvollisena olevaan yhtymään tai kuolinpesään sovelletaan, mitä 2 momentin 1-3 kohdassa säädetään, jos vähintään yksi osakkaista asuu maatilalla tai kulkukelpoista tietä mitattuna enintään 12 kilometrin etäisyydellä lähimmistä pelloista. Tuloina otetaan huomioon mainitun asumisvaatimuksen täyttävistä henkilöistä sen maksuvelvollisen henkilön palkka- ja eläketulot, jolla ne ovat suurimmat. Jos kukaan yhtymän tai kuolinpesän osakkaista ei täytä mainittua asumisvaatimusta, kesannoitava osuus on 20 prosenttia. Kuolinpesän osakkaan palkkatuloissa ei oteta huomioon palkkatuloa, joka on maksettu kyseisen kuolinpesän hallitseman viljelmän hoidosta.

Vientikustannusmaksua ei ole myöskään suoritettava, jos viljelmään kuuluvasta maksuvelvollisuuden perusteena olevasta peltoalasta vuoden 1992 kasvukauden ajan vähintään 80 prosenttia on nurmella tai jos tällainen peltoala on alle kolme hehtaaria.

7 a §
Oikeushenkilöltä vuokrattua peltoa koskeva maksusta vapautuminen

Sellaisesta 5 §:n mukaisesta peltoalasta, joka on vuokrattu 2 §:ssä tarkoitetulta oikeushenkilöltä ja jota vuokranantaja on hallinnut vuonna 1990 tai 1991 kasvukauden ajan, maksuvelvollisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on maksusta vapautuakseen kesannoitava vähintään 50 prosenttia. Sama koskee sellaista kunnalta, kuntainliitolta, seurakunnalta tai seurakuntayhtymältä vuokrattua peltoalaa, josta aikaisemman vuokrasopimuksen päätyttyä 15 päivänä lokakuuta 1991 jälkeen on tehty uusi vuokrasopimus muun kuin aikaisemman vuokralaisen kanssa.

7 b §
Tulojen määrittäminen

Edellä 7 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetaan palkka- ja eläketuloilla verovelvolliselle vuodelta 1990 toimitetussa valtionverotuksessa vahvistettuun veronalaiseen tuloon sisältyviä palkka- ja eläketuloja. Jos viljelijä kuitenkin osoittaa, että hänen palkka- ja eläketulonsa vuonna 1992 ovat jäljempänä säädettävällä tavalla arvioiden enintään 70 prosenttia vuoden 1990 palkka- ja eläketuloista, käytetään tuloina vuodelta 1992 arvioituja tuloja. Nämä palkka- ja eläketulot arvioidaan siten, että tammikuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän 1992 välisenä aikana saatujen palkka- ja eläketulojen määrä kerrotaan kolmella.

Kun maksuvelvollisena ovat puolisot tai muutoin useampi luonnollinen henkilö yhteisesti, otetaan huomioon sen maksuvelvollisen henkilön palkka- ja eläketulot, jolla viimeksi toimitetussa valtionverotuksessa on eniten maatilatalouden tuloja. Jos mainitussa verotuksessa kenelläkään maksuvelvollisista ei ole maatilatalouden tuloja tai kenelläkään ei ole niitä enempää kuin muilla maksuvelvollisilla, otetaan huomioon sen maksuvelvollisen palkka- ja eläketulot, jolla ne ovat pienimmät. Niiden henkilöiden palkka- ja eläketuloja, jotka eivät ole 2 §:n mukaan maksuvelvollisia, ei oteta huomioon.

7 c §
Ennakkotieto

Kunnan maatalouslautakunta voi hakemuksesta antaa ennakkotiedon vientikustannusmaksusta vapautumiseksi vaadittavasta kesannoimisalasta. Hakemus on tehtävä maatilahallituksen määräämään ajankohtaan mennessä.

7 d §
Kesannointi

Kesannoitavan pellon tulee olla vuonna 1990 ja sen jälkeen viljeltyä tai kesantona hoidettua. Siltä osin kuin maksuvelvollisella ei ole hallinnassaan tällaista peltoa, voidaan kesannoida muutakin peltoa.

Kesannoiduksi katsotaan aina pelto, josta maksetaan maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain perusteella kesannoimispalkkiota. Kesannointiin rinnastetaan myös mainitun lain mukaan vuonna 1990 ja sen jälkeen ennen 1 päivää heinäkuun 1992 metsitetty pelto tai vuonna 1992 pysyvästi muuhun kuin maataloustuotantoon siirrettävä pelto, jolta ei mainittuna vuonna korjata satoa.

8 §
Poikkeus

Milloin kysymys on luonnollisten henkilöiden muodostamasta avoimesta yhtiöstä, kommandiittiyhtiöstä, osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, jonka pääasiallinen tarkoitus on maatalouden harjoittaminen, tai keinosiemennysosuuskunnasta, maatilahallitus päättää hakemuksesta, että siihen sovelletaan mitä edellä säädetään yhtymän tai kuolinpesän osalta vientikustannusmaksun suuruudesta tai maksusta vapautumisesta. Tälläisen päätöksen edellytyksenä on, että avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen viljelevät viljelmän peltoja. Osakeyhtiön osalta on edellytyksenä, että yli puolet osakeyhtiön äänivallasta on sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen viljelevät viljelmän peltoja.

Erityisistä syistä maatilahallitus voi lisäksi hakemuksesta päättää, että maatalousoppilaitoksen tai muun yleishyödyllistä toimintaa harjoittavan laitoksen vientikustannusmaksua tai maksusta vapautumiseksi vaadittavan kesannoinnin prosenttiosuutta alennetaan.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu hakemus on tehtävä maatilahallituksen määräämään ajankohtaan mennessä. Maatilahallituksen on antaessaan hakemuksen johdosta päätöksen samalla vahvistettava kesannoitavan pellon prosenttiosuus. Edellä 2 momentissa tarkoitettujen laitosten osalta kyseiseksi osuudeksi vahvistetaan kuitenkin aina 15 prosenttia.

10 §
Ilmoitusvelvollisuus

Vientikustannusmaksun määräämistä varten maksuvelvollisen on annettava maatilahallituksen määräämään ajankohtaan mennessä kunnan maatalouslautakunnalle maatilahallituksen vahvistamalla lomakkeella ja määräämällä tavalla ilmoitus, josta käy selville viljelmään kuuluvat 5 §:ssä tarkoitetut peltoalat ja muut maksun määräämiseksi tarvittavat tiedot. Jos maksuvelvollinen haluaa vapautua maksun suorittamisesta, hänen tulee lisäksi ilmoittaa kesannoitava peltoala ja sen sijainti sekä muut maksusta vapautumiseksi tarvittavat tiedot.


14 §
Maksulippu

Vientikustannusmaksu on suoritettava maaseutupiirin postisiirtotilille. Jos vientikustannusmaksu on kuitenkin suoritettu viimeistään eräpäivänä liike-, säästö- tai osuuspankkiin, suoritus katsotaan ajoissa tehdyksi.

16 §
Maksunlykkäys

Erityisen painavista syistä maaseutupiiri voi hakemuksesta myöntää lykkäystä vientikustannusmaksun suorittamisesta enintään yhdeksi vuodeksi. Lykkäyksen edellytyksenä on, että maksun suorittamisesta annetaan hyväksyttävä vakuus. Maksulle, jonka suorittamisesta myönnetään lykkäystä, peritään lykkäysajalta vuotuista korkoa 16 prosenttia.

17 §
Muutoksenhaku

Maaseutupiirin tämän lain 7 c §:ssä tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

17 a §
Valtion korvausvelvollisuus

Jos viljelijän verotusta on muutoksenhaun johdosta muutettu siten, että hän sen perusteella olisi ollut velvollinen vientikustannusmaksusta 7 §:n mukaan vapautuakseen kesannoimaan pelloistaan pienemmän prosenttiosuuden kuin minkä mukaan hän oli kesannoinnin toteuttanut, maksetaan viljelijälle hakemuksesta valtion varoista korvausta liikaa kesannoidulta alalta 4 000 markkaa hehtaarilta. Korvaushakemus on toimitettava maatilahallitukselle kolmen kuukauden kuluessa muutoksenhakuviranomaisen tekemän päätöksen antamisesta.

21 a §
Ahvenanmaa

Ahvenanmaan maakunnassa suorittaa tässä laissa maaseutupiirille kuuluvat tehtävät lääninhallitus ja maatalouslautakunnalle kuuluvat tehtävät kunnanhallitus tai sanotun lautakunnan tehtäviä hoitamaan asetettu lautakunta.

23 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. Maatilahallitus antaa kuitenkin tarkemmat määräykset tässä laissa tarkoitetusta viljelmästä, kesannoimisesta ja muista 7, 7 a, 7 b ja 7 d §:ssä säädetyistä maksuista vapautumisen perusteista sekä vientikustannusmaksun määräämisestä, maksuunpanosta ja kannosta.

Maatilahallituksen antamat määräykset samoin kuin 7 c, 8 ja 10 §:ssä tarkoitetut maatilahallituksen päätökset on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa.

24 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Laki koskee vuosilta 1991 ja 1992 suoritettavaa vientikustannusmaksua.



Tämä laki tulee voimaan 22 päivänä tammikuuta 1992.

Hallituksen esitys 160/91
Valtiovarainvaliok. miet. 63/91

Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1992

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Maa- ja metsätalousministeri
Martti Pura

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.