1714/1991

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 5 §:n 2 momentti ja 59 §:n 6 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 2 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1324/90) ja 59 §:n 6 momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1109/87),

muutetaan 5 b §:n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta, 7 §, 8 §:n 1 momentti, 9 §, 10 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 29 a §:n 1 momentti ja 76 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 5 b §:n 1 momentin johdantokappale, 8 §:n 1 momentti sekä 10 §:n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1255/89), 5 b §:n 1 momentin 1 kohta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (661/85), 7 § ja 29 a §:n 1 momentti mainitussa 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa, 9 § muutettuna 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetulla lailla (479/85) ja mainitulla 22 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla, 16 §:n 1 momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1058/85) ja 76 §:n 2 momentti mainitussa 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa laissa, sekä

lisätään 16 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1119/83) ja mainitulla 20 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti:

5 b §

Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä 5 §:ssä on säädetty:

1) hammaslääkärin suorittama järjestelmällisen hammashuollon periaatteita noudattava suun ja hampaiden tutkimus ja hoito, lukuun ottamatta oikomishoitoa;


7 §

Lääkärin perimästä palkkiosta korvataan 60 prosenttia tai, jos peritty palkkio on suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu taksa edellyttää, 60 prosenttia taksan mukaisesta määrästä.

Hammaslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden tutkimuksesta sekä ehkäisevästä hoidosta perimästä palkkiosta korvataan 80 prosenttia tai, jos peritty palkkio on suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu taksa edellyttää, 80 prosenttia taksan mukaisesta määrästä. Hammaslääkärin perimästä palkkiosta korvataan 50 prosenttia tai, jos peritty palkkio on suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu taksa edellyttää, 50 prosenttia taksan mukaisesta määrästä.

Palkkiosta, jonka lääkäri on perinyt suorittamastaan laboratoriotai röntgentutkimuksesta, suoritetaan korvaus 8 §:n 1 momentin mukaisesti.

8 §

Edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 5 b §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta lääkärin samalla kertaa määräämästä tutkimuksesta tai hoidosta johtuvista kustannuksista taikka, jos ne ylittävät noudatettavaksi vahvistetun taksan, tämän mukaisista määristä korvataan kolme neljännestä siltä osin kuin kustannukset tai taksan mukaiset määrät yhteensä ylittävät 70 markkaa. Mitä edellä on säädetty, sovelletaan myös silloin, kun lääkärin määräämän tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö. Asetuksella säädetään, missä laajuudessa samalla kertaa määrätyt tutkimus- jahoitotoimenpiteet korvataan saman määräyksen perusteella sekä mitkä tutkimus- jahoitotoimenpiteet katsotaan korvausta laskettaessa samalla kertaa määrätyiksi.


9 §

Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 5 b §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista lääkkeistä sekä 3 a kohdassa tarkoitetuista perusvoiteista korvataan puolet 45 markkaa ylittävältä osalta kultakin ostokerralta. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet korvataan kuitenkin kokonaan tai 80-prosenttisesti sen mukaan kuin valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Korvaustasoa määrättäessä otetaan huomioon sairauden laatu sekä lääkkeiden tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä vaikeana ja pitkäaikaisena sairautena.

Vaikean sairauden hoitoon tarpeellisista kliinisistä ravintovalmisteista korvataan puolet 45 markkaa ylittävältä osalta kultakin ostokerralta tai 80 prosenttia sen mukaan kuin valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Korvaustasoa määrättäessä otetaan huomioon valmisteiden tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä tässä momentissa tarkoitettuna vaikeana sairautena.

Jos vakuutetun tämän pykälän mukaan saman kalenterivuoden aikana osittain korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista korvaamatta jääneiden kustannusten yhteismäärä ylittää 2 500 markkaa, yli menevä määrä korvataan kokonaan. Tämä korvaus voidaan kuitenkin evätä kokonaan tai osittain, jos vakuutettu on menetellyt vilpillisesti korvausta haettaessa tai siihen on muu vakuutetusta johtuva erityinen syy.

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään kliinisistä ravintovalmisteista, sovelletaan myös niitä vastaaviin tuotteisiin.

10 §

Vakuutetulle korvataan lääkäriin, hammaslääkäriin, sairaanhoitolaitokseen, laboratorioon, röntgenlaitokseen tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön luokse tehdyistä matkoista johtuvat matkakustannukset kokonaan siltä osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittävät 35 markkaa (omavastuuosuus). Sama koskee lääkärin, hammaslääkärin tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön potilaan luokse tehdyistä matkoista johtuneiden matkakustannusten korvaamista. Jos vakuutetun tämän pykälän mukaan maksettavaksi jäävät matkakustannukset saman kalenterivuoden aikana ylittävät 700 markkaa (vuotuinen omavastuuosuus), vuotuisen omavastuun ylittävä osa matkakustannuksista korvataan kokonaan. Vuotuista omavastuuosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös vakuutetun terveyskeskukselle sairaankuljetuksesta maksamat kustannukset.


16 §

Päivärahan määrä päivää kohden on vähimmäispäiväraha, 59,75 markkaa, lisättynä 30 prosentilla vakuutetun verotuksessa asetuksella säädettävänä kalenterivuotena todettujen työtulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään 80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta, jos työtulot eivät ylitä 36 000 markkaa. Jos työtulot ylittävät 36 000 markkaa, mutta eivät ylitä 108 000 markkaa, päivärahan määrä on 80 prosenttia 36 000 markan kolmassadasosasta lisättynä 75 prosentilla 36 000 markkaa ylittävän osan kolmassadasosasta. Jos työtulot ylittävät 108 000 markkaa, päivärahan määrä 108 000 markkaa ylittävältä osalta on 45 prosenttia 108 000 markkaa ylittävän osan kolmassadasosasta. Jos työtulot ylittävät 180 000 markkaa, päivärahan määrä on 180 000 markkaa ylittävältä osalta 25 prosenttia 180 000 markkaa ylittävän osan kolmassadasosasta. Jollei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana ollut työtuloja tai verotus on toimitettu verotuslain (482/58) 72 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla arvioimalla sen vuoksi, että veroilmoitusta ei ole annettu, päivärahan määrä päivää kohden on vähimmäispäivärahan suuruinen.


Verohallinnon on vuosittain ja viimeistään verotusvuoden loppuun mennessä toimitettava kansaneläkelaitokselle tiedot kunkin verovelvollisen sinä vuonna toimitetussa verotuksessa todetuista muista ansiotuloista kuin sosiaalietuuksista.

29 a §

Valtioneuvosto vahvistaa perusteet, joiden mukaan 29 §:n 1-3 momentissa tarkoitetuista kustannuksista korvataan 50 prosenttia siten kuin kansaneläkelaitos tarkemmin määrää. Ennen perusteiden vahvistamista on työterveyshuoltolain 8 §:ssä tarkoitetulle neuvottelukunnalle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen asiasta.


76 §

Tämän lain 9 §:n 3 momentissa säädetty markkamäärä sidotaan elinkustannusindeksiin siten, että sitä muutetaan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkkeitä muutetaan kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannusindeksiin annetun lain (348/56) nojalla. Tämän lain 16 §:n 1 momentissa ja 18 §:n 2 momentissa säädettyjä markkamääriä tarkistetaan kalenterivuosittain maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palkkaindeksin mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n soveltamista varten.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Lain 5 b §:n 1 momentin johdantokappaletta ja 1 kohtaa sekä 7 §:ää sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 1992 alkaen. Ennen 1 päivää heinäkuuta 1992 sovelletaan 5 §:n 2 momenttia sellaisena kuin se on ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisena.

Kunnan on kuitenkin maksettava sairausvakuutuslain 59 §:n 6 momentin mukainen osuutensa vuonna 1991 aiheutuneista hammashoidon korvauksista kansaneläkelaitokselle vuonna 1992 ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti ja muutoinkin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain 9 §:n 3 momentissa säädetty markkamäärä vastaa virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tammikuussa 1992 maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Tämän lain 16 §:n 1 momenttia sovelletaan päivärahaan, joka kohdistuu lain voimaantulon jälkeiseen aikaan. Lain 16 §:ssä tarkoitettuja markkamääriä pidetään vuoden 1991 yleistä palkkatasoa vastaavina.

Tämän lain 29 a §:n mukaisiin kustannuksiin sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä, jos työnantajan tilikausi on alkanut vuonna 1991 tai sitä ennen ja päättyy vuonna 1992.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

sosiaali- ja terveysministeri
Eeva Kuuskoski

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.