Laki ulkomaalaisen oikeudesta omistaa suomalaisen luottolaitoksen osakkeita ja harjoittaa pankkitoimintaa Suomessa annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ulkomaalaisen oikeudesta omistaa suomalaisen luottolaitoksen osakkeita ja harjoittaa pankkitoimintaa Suomessa 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain ( 684/78 ) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 ja 3 momentti, 3 ja 4-6 §, 6 a §:n 1 momentti, 10 §:n 1 momentti ja 18 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 ja 3 momentti, 10 §:n 1 momentti ja 18 §:n 1 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1282/90) sekä 3 ja 4-6 § ja 6 a §:n 1 momentti 29 päivänä maaliskuuta 1985 annetussa laissa (288/85), sekä
lisätään 26 §:ään, siitä viimeksi mainitulla lailla kumotun 2 momentin sijaan, uusi 2 momentti seuraavasti:
1 §
Ulkomaalainen voi omistaa osakkeita suomalaisessa liikepankissa ja luottolaitoksessa siten kuin tässä laissa säädetään.
2 §
Ulkomainen luottolaitos, joka kotimaassaan on riittävän julkisen valvonnan alainen, voi perustaa Suomeen sivukonttorin siten kuin tässä laissa säädetään. Sivukonttorin toimintaan sovelletaan talletuspankkien toiminnasta annettua lakia (1268/90) tai rahoitustoimintalakia (1544/91), jollei tässä laissa toisin säädetä, ja sivukonttorin valvontaan pankkitarkastusvirastosta annettua lakia (1273/90).
Ulkomaisella luottolaitoksella tarkoitetaan pankkia tai muuta yhteisöä, jolla kotimaassaan saamansa toimiluvan perusteella on liiketoimintanaan oikeus vastaanottaa talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja yleisöltä ja oikeus luotonantoon omaan lukuunsa ja jonka harjoittama toiminta ei oleellisesti eroa suomalaisille talletuspankeille tai rahoitustoimintalaissa tarkoitetuille luottolaitoksille sallitusta toiminnasta.
3 §
Ulkomaalainen on oikeutettu omistamaan liikepankin ja rahoitustoimintalaissa tarkoitetun luottolaitoksen osakkeita, jos pankin tai luottolaitoksen yhtiöjärjestykseen on otettu sitä koskeva määräys. Yhtiöjärjestyksessä on tällöin määrättävä, että ulkomaalaisten omistuksessa olevat osakkeet eivät saa ylittää määrää, joka vastaa kahtakymmentä prosenttia pankin tai luottolaitoksen osakepääomasta. Lisäksi on määrättävä, että ulkomaalainen saa omistaa ainoastaan sellaisia osakkeita, joihin on tehty merkintä siitä, että ne voidaan luovuttaa ulkomaalaiselle. Tällaiset osakkeet eivät saa tuottaa parempaa oikeutta kuin ilman merkintää olevat osakkeet, ja niiden nojalla saadaan äänestää yhtiökokouksessa enintään neljännellä osalla siitä äänimäärästä, jota ilman merkintää olevien osakkeiden nojalla voi yhtiökokouksessa käyttää.
Valtioneuvosto voi erityisestä syystä 1 momentin estämättä antaa ulkomaiselle luottolaitokselle luvan hankkia liikepankin tai luottolaitoksen ilman merkintää olevia osakkeita. Lupaa koskevasta hakemuksesta on pyydettävä Suomen Pankin lausunto. Valtioneuvostolla on oikeus liittää lupaan yleisen edun vuoksi tarpeellisiksi katsomansa ehdot.
Liikepankin ja luottolaitoksen hallituksen on valvottava, ettei ulkomaalaiselle anneta osaketta, väliaikaistodistusta tai talonkia, jota ulkomaalainen ei tämän lain mukaan saa omistaa.
4 §
Ulkomaalaisella on oikeus 3 §:n estämättä omistaa liikepankin ja luottolaitoksen osakkeet, jotka hän on saanut perinnön, testamentin tai avio-oikeuden nojalla.
Suomen kansalaisuuden menettänyt henkilö säilyttää pankissa tai luottolaitoksessa oikeutensa.
5 §
Ulkomaalaisella on liikepankin tai luottolaitoksen osakepääomaa korotettaessa 3 §:n estämättä oikeus merkitä uusia sellaisia osakkeita, joihin ei ole tehty 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua merkintää, samassa suhteessa kuin hän ennestään omistaa pankin tai luottolaitoksen vastaavia osakkeita.
6 §
Ulkomaalaista ei saa merkitä liikepankin tai luottolaitoksen osakeja osakasluetteloon osakkeiden omistajaksi eikä hänellä ole oikeutta käyttää osakkeenomistajalle pankisssa tai luottolaitoksessa kuuluvia oikeuksia, ellei hänen omistuksensa ole tämän lain mukainen.
6 a §
Liikepankin tai luottolaitoksen hallituksen jäsen, joka jättää täyttämättä, mitä 3 §:n 3 momentissa ja 3 a §:ssä säädetään, on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
10 §
Ulkomaisen luottolaitoksen on haettava valtiovarainministeriöltä toimilupa Suomeen perustettavalle sivukonttorille. Hakemuksesta on pyydettävä Suomen Pankin ja pankkitarkastusviraston lausunto sekä lisäksi liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahaston lausunto, jos sivukonttorin perustava luottolaitos voi toimilupansa nojalla ottaa vastaan talletuksia yleisöltä. Toimilupahakemukseen on liitettävä valtiovarainministeriön tarpeelliseksi katsomat asiakirjat ja selvitykset.
18 §
Tallettajien saamisten turvaamiseksi on sivukonttorin kuuluttava liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastoon, jos sivukonttorin perustava luottolaitos voi toimilupansa nojalla ottaa vastaan talletuksia yleisöltä.
26 §
Mitä tässä laissa on säädetty rahoitustoimintalaissa tarkoitetuista luottolaitoksista ei kuitenkaan sovelleta rahoitustoimintalain 37 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin luottolaitoksiin.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Hallituksen esitys 69/91
Talousvaliok. miet. 18/91
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOValtiovarainministeri Iiro Viinanen