1445/1991

Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1991

Verohallituksen päätös ennakonpidätyksessä vuonna 1992 noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallitus on 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n 3 momentin nojalla määrännyt, että ennakonpidätystä toimitettaessa on palkkana pidettävät luontoisedut arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus
1 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)

Asunto valmistunut: Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1984 250 mk + 24,30 mk neliömetriltä
vuosina 1984-1991 290 mk + 32,60 mk neliömetriltä
vuonna 1992 290 mk + 35,20 mk neliömetriltä

b) Muu Suomi

Asunto valmistunut: Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1961 220 mk + 16,30 mk neliömetriltä
vuosina 1961-1975 250 mk + 18,30 mk neliömetriltä
vuosina 1976-1983 250 mk + 19,90 mk neliömetriltä
vuosina 1984-1991 250 mk + 27,00 mk neliömetriltä
vuonna 1992 260 mk + 31,10 mk neliömetriltä

Asuntoedun arvo valtion asuntolainoittamassa vuokra-asunnossa on 1 momentista poiketen enintään asunnosta asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan perittävän vuokran määrä.

2 §

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

3 §

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 1 §:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 3,70 mk neliömetriltä kuukaudessa.

4 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 10,70 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 7,50 mk neliömetriltä kuukaudessa.

5 §

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 1,60 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

6 §

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 340,00 mk kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 110,00 mk kuukaudessa.

7 §

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

Autotallietu
8 §

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 215,00 mk ja muun Suomen alueella 145,00 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 145,00 mk ja muun Suomen alueella 110,00 mk kuukaudessa.

Ravintoetu
9 §

Ravintoedun arvo on 19,50 mk ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä on vähintään 19,50 mk ja enintään 35,00 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 19,50 mk tai ylittää 35,00 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

10 §

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistusja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

11 §

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 14,60 mk ateriaa kohden.

Hotellija ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 16,60 mk ateriaa kohden.

12 §

Enintään 35,00 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 19,50 mk. Nimellisarvoltaan yli 35,00 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu
13 §

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 290,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 1 210,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

14 §

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 39,00 mk päivää kohden tai enintään 877,50 mk kuukaudessa.

Autoetu
15 §

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, palkansaajan saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden (ensirekisteröinti Suomessa) perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:

a) Ikäryhmä A (vuonna 1992 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,8 % auton uushankintahinnasta lisättynä 950 markalla tai 63 pennillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,6 % auton uushankintahinnasta lisättynä 500 markalla tai 33 pennillä kilometriltä.

Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä.

Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo
mk/kk perusarvo mk/kk kilometrikohtainen arvo +p/km
b) Ikäryhmä B (vuosina 1990 ja 1991 käyttöönotetut autot)
I autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 1300 cm3 ja
uushankintahinta enintään 95 000 mk
- vapaa autoetu 1 990 1 000 66
- auton käyttöetu 1 480 1 000 32
II autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 1600 cm3 ja
uushankintahinta enintään 137 000 mk
- vapaa autoetu 2 500 1 350 77
- auton käyttöetu 1 920 1 350 38
III autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 2000 cm3 ja
uushankintahinta enintään 210 000 mk
- vapaa autoetu 3 470 2 050 95
- auton käyttöetu 2 830 2 050 52
IV autoluokka,
sylinteritilavuus yli 2000 cm3 ja
uushankintahinta enintään 255 000 mk
- vapaa autoetu 4 500 2 750 117
- auton käyttöetu 3 740 2 750 66
V autoluokka,
uushankintahinta yli 255 000 mk
- vapaa autoetu 6 600 4 340 151
- auton käyttöetu 5 680 4 340 89
c) Ikäryhmä C (ennen vuotta 1990 käyttöönotetut autot)
I autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 1300 cm3
- vapaa autoetu 1 490 500 66
- auton käyttöetu 980 500 32
II autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 1600 cm3
- vapaa autoetu 1 830 680 77
- auton käyttöetu 1 250 680 38
III autoluokka,
sylinteritilavuus enintään 2000 cm3
- vapaa autoetu 2 450 1 030 95
- auton käyttöetu 1 810 1 030 52
III autoluokka,
sylinteritilavuus yli 2000 cm3
- vapaa autoetu 3 130 1 380 117
- auton käyttöetu 2 370 1 380 66
16 §

Sylinteritilavuudella tarkoitetaan moottorin iskutilavuutta rekisteriotteeseen merkityn suuruisena.

17 §

Ikäryhmässä A edun arvon prosenttiosuutta laskettaessa uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä ohjevähittäismyyntihintaa vähennettynä 20 000 markalla. Saatu prosenttiosuus pyöristetään lähinnä alempaan 50 markkaan.

Ikäryhmässä B auton uushankintahinta määräytyy vuonna 1990 käyttöönotettujen autojen osalta 30.9.1989 ja vuonna 1991 käyttöönotettujen autojen osalta 30.9.1990 voimassa olleen 1 momentissa tarkoitetun ohjevähittäishinnan mukaan.

18 §

Autoon hankitut lisävarusteet tavanomaisia talvipyöriä ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä.

Ikäryhmässä A lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 4 000 mk. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteistms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä ohjevähittäishintaa.

Ikäryhmässä B lisävarusteet otetaan huomioon siltä osin kun niiden arvo ylittää 11 000 mk.

19 §

Auto pysyy ikäryhmään B kuulumisensa ajan siinä luokassa, johon se käyttöönottovuonna on sijoittunut tai autoon myöhemmin hankittujen lisävarusteiden perusteella sijoittuisi.

Ikäryhmään C kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan sylinteritilavuuden perusteella.

20 §

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

21 §

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

22 §

Autoedun raha-arvoa on korotettava 1 800,00 markalla kuukaudessa tai 120 pennillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

23 §

Edellä 15 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,

- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,

- matkan pituus,

- ajon tarkoitus ja

- auton käyttäjä.

Puhelinetu
24 §

Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 130,00 mk kuukaudessa.

Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 65,00 mk kuukaudessa.

Käyvän arvon soveltaminen
25 §

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.


Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992 ja sitä sovelletaan ennakonpidätystä vuonna 1992 toimitettaessa.

Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1991

Pääjohtaja
Jukka Tammi

Ylitarkastaja
Merja Hartikka-Simula

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.