Laki korkotulon lähdeverosta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan korkotulon lähdeverosta 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain ( 1341/90 ) 3 §:n 1 momentin 2 kohta, 4 §:n 2 kohta, 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12, 14, 15 ja 17 § sekä 20 §:n 1 momentti seuraavasti:
3 §Veron kohde
Korkotulon lähdeveroa on suoritettava seuraavista kotimaasta saaduista korkotuloista:
valtion liikkeeseen laskemalle samoin kuin obligaatioja debentuurilainoista sekä muista joukkovelkakirjalainoista annetussa laissa (553/69) tarkoitetulle yleisön merkittäväksi tarjotulle joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta.
4 §Veronalaisuutta koskevat poikkeukset
Korkotulon lähdeveroa ei ole suoritettava:
koroksi katsottavasta tuotosta tai muusta hyvityksestä, joka suoritetaan talletuksen siirron tai joukkovelkakirjan luovutuksen yhteydessä.
6 §Veron määrä ja laskeminen
Korkotulon lähdeveron suuruus on 15 prosenttia talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta.
8 §Ennakkotietomenettely
Keskusverolautakunta voi koronsaajan tai koronmaksajan hakemuksesta antaa ennakkotiedon tämän lain mukaisesta velvollisuudesta suorittaa korkotulon lähdeveroa. Ennakkotiedon antamisesta noudatetaan soveltuvin osin, mitä verotuslaissa (482/58) säädetään keskusverolautakunnan ennakkotiedosta.
Jollei asiaa ole keskusverolautakunnan päätöksellä ratkaistu eikä sitä koskeva hakemus ole vireillä keskusverolautakunnassa, ennakkotiedon velvollisuudesta suorittaa korkotulon lähdeveroa voi antaa koronsaajan tai koronmaksajan hakemuksesta sen läänin lääninverovirasto, jonka toimialueella on koronmaksajan kotikunta.
11 §Tiedonantovelvollisuus
Verotuslain mukainen verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus ei koske sitä korkotuloa, josta on suoritettava tämän lain mukainen lähdevero, eikä sitä pääomaa, jolle korko maksetaan. Koronmaksajan on kuitenkin pidettävä kirjaa, josta saadaan luotettavasti selville korkotulon lähdeveron määräytymisen kannalta merkitykselliset seikat. Lääninveroviraston asianomaisen virkamiehen kehotuksesta koronmaksajan on esitettävä korkotulon lähdeveron valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja muu tarpeellinen selvitys. Lääninverovirastolle on lisäksi annettava vuosittain asetuksella tarkemmin määrättävät tiedot lähdeveron piiriin kuuluvista koroista ja niistä peritystä lähdeverosta sekä lääninveroviraston kehotuksesta tiedot niistä verovelvollisista, joiden saamista 3 §:ssä tarkoitetuista koroista ei ole peritty lähdeveroa samoin kuin heille maksetuista koroista. Joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan on lisäksi ilmoitettava liikkeeseen laskemansa joukkovelkakirjalainan ehdot sekä huoltokonttoritalletukselle korkoa maksavan työnantajan ja osuuskuntalain 18 a §:ssä tarkoitetun lainausliikettä harjoittavan osuuskunnan talletustoiminnassa noudatettavat tiliehdot.
12 §Veron maksuunpano koronsaajalle
Jos korkotulon lähdeveroa ei ole peritty sen suorittamiseen velvollisen saamasta 3 §:ssä tarkoitetusta korkotulosta, koronsaajan kotikunnan verotoimisto maksuunpanee korkotulon lähdeveron koronsaajalle. Jos koronsaajalla ei ole kotikuntaa Suomessa, maksuunpanon toimittaa Helsingin verovirasto. Maksuunpanoa ei kuitenkaan toimiteta myöhemmin kuin kuudennen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vero olisi pitänyt periä. Maksuunpanon yhteydessä verovelvollisen suoritettavaksi on määrättävä viivästyskorkoa vastaava korko ja veronkorotus noudattaen soveltuvin osin verotuslain jälkiverotusta koskevia säännöksiä.
14 §Lähdeveron hyväksi lukeminen ja palauttaminen
Koronsaajalta aiheettomasti peritty lähdevero katsotaan tuloveron ennakoksi ja siihen sovelletaan ennakon käyttämistä ja palauttamista koskevia ennakkoperintälain (418/59) ja verotuslain säännöksiä.
Jos koronmaksaja on suorittanut lähdeveroa enemmän kuin lähdeverona on peritty, koronmaksaja saa vähentää liikaa suoritetun määrän myöhemmin samalta vuodelta suoritettavan lähdeveron yhteydessä. Jos vähennystä ei voida tehdä, koronmaksaja saa liikaa suoritetun määrän hakemuksesta takaisin lääninverovirastolta. Hakemus lääninverovirastolle on tehtävä veron suorittamista lähinnä seuraavien viiden kalenterivuoden aikana.
15 §Lähdeveron maksuunpano koronmaksajalle
Jos koronmaksaja on jättänyt korkotulon lähdeveron perimättä tai suorittamatta valtiolle, korkotulon lähdeveron maksuunpanosta ja sen yhteydessä määrättävistä seuraamuksista sekä veron palauttamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä ennakkoperintälaissa tai sen nojalla ennakonpidätyksen osalta säädetään tai määrätään. Maksuunpanoa ei kuitenkaan toimiteta, jos korkotulosta on pidätetty ennakkoperintälaissa tarkoitettua ennakkoa.
17 §Muutoksenhaku
Muutoksenhausta koronsaajalle määrättyä lähdeveroa koskevaan päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta valittamalla verotuslaissa säädetään. Valitusta ei kuitenkaan käsitellä verotuslain 82 §:ssä tarkoitetulla tavalla veronoikaisuna.
Muutoksenhausta lääninveroviraston tekemään päätökseen on voimassa, mitä ennakkoperintälaissa säädetään muutoksenhausta vastaaviin ennakkoperintää koskeviin päätöksiin.
Muutoksenhausta keskusverolautakunnan antamaan korkotulon lähdeveroa koskevaan päätökseen on voimassa, mitä verotuslaissa säädetään muutoksenhausta keskusverolautakunnan päätökseen.
20 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 ja on voimassa vuoden 1993 loppuun.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Lakia sovelletaan vuosilta 1992 ja 1993 kertyviin talletusten ja joukkovelkakirjalainojen korkoihin. Lain 4, 8, 11, 12, 14, 15 ja 17 §:n säännöksiä sovelletaan kuitenkin jo vuodelta 1991 kertyviin korkoihin. Lain 3 §:n säännöstä sovelletaan muutetussa muodossa tämän lain voimaantulon jälkeen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korkoihin ja alkuperäisessä muodossa sitä ennen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korkoihin.
Hallituksen esitys 52/91
Valtiovarainvaliok. miet. 38/91
Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOValtiovarainministeri Iiro Viinanen