629/1991

Annettu Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1991

Laki vesilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 1 luvun 17§, 2 luvun 1§:n 3 momentti, 3 luvun 9§:n 4 momentti, 4 luvun 5§, 6§:n 2 momentti ja 9§:n 1 ja 4 momentti, 5 luvun 53§:n 2 momentti, 6 luvun 2§:n 1 ja 3 momentti, 7 luvun 7§:n 2 momentti, 10 luvun 26§, 11 luvun 20§, 16 luvun 6§, 6 a§:n 2 momentti ja 28§:n 2 momentti, 19 luvun 4§, 9§:n 2 momentti ja 10§ sekä 21 luvun 3§:n 2 ja 4 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 4 luvun 6§:n 2 momentti, 10 luvun 26§, 16 luvun 6§, 19 luvun 4§, 9§:n 2 momentti ja 10§ sekä 21 luvun 3§:n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (467/87), 16 luvun 6 a§:n 2 momentti 2 päivänä huhtikuuta 1990 annetussa laissa (308/90) ja 21 luvun 3§:n 4 momentti 1 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (414/84), sekä

lisätään 6 luvun 11§:ään uusi 5 momentti, 7 luvun 5§:ään uusi 2 momentti, mainittuun lukuun uusi 6 a§, 8 lukuun uusi 10 a§ ja 16 luvun 8§:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

17 §

Veden vapaata juoksua sellaisessa uomassa, joka tämän luvun 2§:n mukaan ei ole vesistö, ei saa alapuolella asuvan vahingoksi ilman asianomaisen suostumusta muuttaa tai estää, ellei uoman tai sen yläpuolisen altaan omistajan oma käyttötarve sitä vaadi. Jos alempana oleva käyttää uoman vettä talousvedeksi, ei ylempänä oleva kuitenkaan saa käyttää sitä muuhun tarkoitukseen siinä määrin, että alempana olevan talousveden saanti estyy. Oikeudesta veden ottamiseen on lisäksi voimassa, mitä 9 luvun 17§:ssä säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua uomaa tai veden juoksua siinä ei saa niin muuttaa, että siitä aiheutuu vahinkoa toisen maalle. Vesioikeus voi kuitenkin antaa luvan rakentamiseen noudattaen soveltuvin osin, mitä vesistöön rakentamisesta on säädetty.

Ojituksesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä säädetään 6 luvussa.

2 luku

Yleiset säännökset rakentamisesta vesistöön

Rakentaminen ja sen edellytykset
1 §

Rakentamiseen, joka tarkoittaa vesivoiman käyttöön ottamista, kulkuväylän tekemistä, vesistön kuntoonpanemista uittoa varten, ojitusta, vesistön järjestelyä tai säännöstelyä, veden johtamista nesteenä käytettäväksi sekä jäteveden johtamista vesistöön, sovelletaan tämän luvun säännöksiä siltä osin, kuin jäljempänä asianomaisessa luvussa säädetään.

3 luku

Vesivoiman hyväksikäyttö

Yhteisen vesivoiman käyttäminen
9 §

Jos rakennettava vesistö tai sen osa on sellainen yhteinen alue, jota yhteisaluelaki (758/89) koskee, ei sanotun lain säännöksiä sovelleta, kun kysymys on edellä tässä pykälässä tarkoitetusta aloitteen tekemisestä voimalaitoksen rakentamiseen, toisille vesivoiman osakkaille tehtävästä osallistumistarjouksesta taikka sanottuun yritykseen osallistumisesta.

4 luku

Kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet

5 §

Valtio tai muu yleisen kulkuväylän kuntoonpanija saa, sovittuaan asiasta alueen omistajan kanssa, pysyvästi asettaa merenkulun turvalaitteita, kuten viittoja, merkkejä ja loistoja, vesistöön tai sen rannalle sekä poistaa turvalaitteiden näkymistä haittaavia esteitä.

Jos 1 momentissa tarkoitettua sopimusta ei ole tehty tai neuvotteluja asiasta sopimiseksi ei ole käyty, valtion tai muun yleisen kulkuväylän kuntoonpanijan on haettava vesioikeudelta lupa turvalaitteen asettamiseksi vesistöön tai sen rannalle. Yritykseen sovelletaan muutoin, mitä 2 luvussa on säädetty vesistöön rakentamisesta. Kuitenkaan tontille, rakennuspaikalle, puutarhaan, varastopaikalle, uimarannalle tai muulle erityiseen käyttöön otetulle alueelle lupaa ei saa myöntää ilman pakottavaa tarvetta. Tässä momentissa tarkoitettua hakemusasiaa ei saa määrätä käsiteltäväksi katselmustoimituksessa.

Valtio tai muu yleisen kulkuväylän kuntoonpanija saa kuitenkin 1 ja 2 momentin estämättä asettaa toisen vesialueelle reuna- ja tutkamerkkejä, kelluvia turvalaitteita kuten poijuja ja viittoja sekä muita näihin verrattavia, vaikutuksiltaan vähäisiä laitteita. Samoin kuntoonpanija saa ilman lupaa kiinnittää vesistöön tai sen rannalle merenkulun turvalaitteiden apulaitteita, kuten viittasijoittajia, pultteja, seipäitä ja muita vähäisiä laitteita. Tässä momentissa tarkoitetut laitteet on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu alueen omistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle mainittavaa haittaa.

6 §

Maanomistajan suostumuksetta ruoppausmassaa ei saa panna viljelyksessä olevalle maalle eikä tämän luvun 5§:n 2 momentissa tarkoitetulle erityiseen käyttöön otetulle alueelle. Sitä ei omistajan suostumuksetta saa panna muullekaan maa-alueelle, ellei kysymys ole vähäisestä määrästä tai vesioikeus ole antanut siihen lupaa.

9 §

Vesistössä olevan kulkuväylän käyttämisestä ei saa periä korvausta, jollei vesioikeus, milloin kysymyksessä on yksityinen kulkuväylä, tai liikenneministeriö yleisen paikallisväylän osalta, jos kuntoonpanokustannukset ovat huomattavan suuret, hakemuksesta ole myöntänyt väylän kuntoonpanijalle oikeutta kuntoonpanokustannusten korvaamiseksi tarkoitetun maksun perimiseen väylän käyttäjiltä. Päätöksessä, jolla sanottu oikeus myönnetään, on määrättävä maksun suuruus, kantamisperusteet sekä aika, joksi oikeus on annettu.


Maksujen perimisestä yleisten kanavien ja satamien käyttämisestä sekä väylämaksulaissa (1028/80) tarkoitetuista väylämaksuista on 1 momentin estämättä voimassa, mitä niistä erikseen on säädetty.

5 luku

Puutavaran uitto

53 §

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, maa- ja metsätalousministeriö voi erityisessä tapauksessa antaa luvan siihen, että hallituksen jäsenenä saa olla ulkomaalainen tai ulkomailla asuva Suomen kansalainen. Hallituksessa ei mainitunlaisia henkilöitä kuitenkaan saa olla enempää kuin kolmannes sen jäsenluvusta.


6 luku

Ojitus

2 §

Jos ojituksesta saattaa aiheutua 1 luvun 15, 18 tai 19§:ssä tarkoitettu muutos tai seuraus, on ojitukseen tältä osin hankittava vesioikeuden lupa. Kuitenkaan 1 luvun 15§:n perusteella lupaa ei tarvita siltä osin kuin yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettava ojitus aiheuttaa virtaaman muuttumista purossa. Ojituksena suoritettavaan puron perkaamiseen on luvanvaraisuudesta riippumatta sovellettava 2 luvun 3§:ää.


Mitä 2, 9 tai 10 luvussa on säädetty 1 momentissa tarkoitettujen säännösten nojalla luvanvaraisista toimenpiteistä ja niihin annettavista luvista, on vastaavasti voimassa 1 momentin mukaan luvanvaraisesta toimenpiteestä. Edellä 2 momentissa tarkoitetun luvan vesioikeus voi antaa noudattaen vesistöön rakentamisesta voimassa olevia säännöksiä.Vesioikeuden on lupapäätöksessään määrättävä myös ne korvaukset, jotka ojituksen johdosta on, siltä osin kuin vesioikeuden lupa on siihen tarpeen, suoritettava toimenpiteen aiheuttamasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä.

11 §

Ojitustoimituksessa vahvistetun suunnitelman toteuttamismääräajasta on voimassa, mitä 2 luvun 12§:ssä on säädetty vesioikeuden lupaan perustuvan rakennustyön määräajasta. Toimitukseen sovelletaan, mitä vesioikeudesta on sanotussa pykälässä säädetty.

7 luku

Vesistön järjestely

5 §

Jos järjestelyyn sisältyy vesistön vedenjuoksun säännöstelyä, voidaan asianomaisen luvan yhteydessä määrätä 8 luvun 7§:n 2 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta sanotussa lainkohdassa säädetyin edellytyksin.

6 a §

Järjestelyyn, johon sisältyy vesistön vedenjuoksun säännöstelyä, sovelletaan 8 luvun 10 a§:ää. Tällöin järjestelystä on voimassa, mitä sanotussa pykälässä on säädetty säännöstelystä.

7 §

Yhteisen vesitilan osakkaat päättävät osallistumisesta yritykseen tai suostumuksen antamisesta siihen kukin erikseen osuutensa mukaan. Sama koskee myös useille tiloille yhteisen vesialueen osakkaita, jolloin yhteisaluelakia ei sovelleta.

8 luku

Vesistön säännöstely

Yleisiä määräyksiä

10 a §

Vesiympäristön ja sen käytön kannalta merkittävät säännöstelyluvan ehdot tulee määrätä tarkistettaviksi määräajoin, jollei tällaista määräystä ole pidettävä erityisestä syystä ilmeisen tarpeettomana. Tarkistusta suoritettaessa noudatetaan soveltuvin osin tämän luvun 6 ja 10§:ssä tarkoitettuja säännöksiä. Lupapäätöksessä on määrättävä, mihin mennessä luvan haltijan on tehtävä hakemus edellä sanottujen lupaehtojen tarkistamiseksi ja mitä selvityksiä tuolloin on esitettävä. Jos luvan haltija ei ole tehnyt hakemusta määräajassa, vesioikeus voi asianomaisen viranomaisen taikka haittaa tai vahinkoa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa, ja antaa tällöin tarvittavat määräykset.

Jos lainvoimaista säännöstelylupaa muutettaessa ei merkittävästi muuteta säännöstelyn tarkoitusta eikä lisätä sen haitallisia vaikutuksia vesiympäristöön ja sen käyttöön tai jos toimenpiteellä ensisijaisesti edistetään vesiympäristön suojelua tai sen käyttöä, ei muutettua säännöstelyä pidetä sellaisena uutena säännöstelynä, johon 1 momenttia olisi sovellettava.

Edellä 1 momentissa säädetty ei estä soveltamasta säännöstelyyn niitä tämän lain säännöksiä, joiden nojalla voidaan muutoin puuttua lainvoimaiseen lupapäätökseen tai sen sisältöön. Jos lupapäätöksessä ei erityisestä syystä ole annettu 1 momentissa tarkoitettua määräystä, asianomainen viranomainen voi painavasta syystä hakea vesioikeudelta 1 momentissa tarkoitettua tarkistamista.

10 luku

Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet

26 §

Jos tämän luvun 24 a tai 25§:ssä tarkoitetun, määräajassa suoritettavan toimenpiteen toteuttaminen käy sanotussa ajassa taloudellisesti kohtuuttoman raskaaksi taikka tarvikkeiden puutteen vuoksi tai muusta painavasta syystä tuottaa huomattavia vaikeuksia eikä toimenpiteen siirtämisestä johdu huomattavaa vesistön pysyvän pilaantumisen vaaraa, ympäristöministeriö voi pidentää toimenpiteen suorittamiseksi asetettua määräaikaa enintään kolmella vuodella kerrallaan.

11 luku

Korvaukset

20 §

Ojitusta koskevissa asioissa ja milloin ojituksesta annettuja säännöksiä on sovellettava jäteveden johtamiseen, on soveltuvin kohdin noudatettava tämän luvun 2, 8-10 sekä 14-19§:n säännöksiä. Ojitukseen, jota tarkoitetaan 6 luvun 2§:ssä, sovelletaan kuitenkin myös muita tämän luvun säännöksiä.

16 luku

Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa

6 §

Jollei katselmustoimitusta pidetä, on hakemuksesta, jos tämän luvun 9§:stä ei muuta johdu, annettava tieto niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, tilaisuuden varaamiseksi muistutusten ja vaatimusten tekemiseen hakemuksen johdosta. Muistutukset ja vaatimukset on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä vesioikeudelle kirjallisesti vesioikeuden määräämässä ajassa, joka ei saa olla kolmeakymmentä päivää lyhyempi eikä kuuttakymmentä päivää pitempi. Puhevaltaa ei kuitenkaan ole menetetty, jos olosuhteet asian vireillä ollessa ovat olennaisesti muuttuneet tai vesioikeus on asianomaisen etuihin vaikuttavalla tavalla poikennut kuulutetusta hakemuksesta tai puhevallan menettäminen muutoin olisi ilmeisen kohtuutonta.

6 a §

Selvitysmenettelyssä on suoritettava vesioikeuden määräämä lisätutkimus ja laadittava siitä kirjallinen lausunto. Selvitysmenettelyn suorittavat vesi- ja ympäristöhallinnon palveluksessa oleva virkamies tai työsopimussuhteinen henkilö, jolla on asiantuntemusta selvitettävän osakysymyksen alalta, ja vesioikeuden harkinnan mukaan kaksi uskottua miestä. Työsopimussuhteisesta henkilöstä on voimassa, mitä tässä laissa on säädetty tai sen nojalla määrätty vastaavaan tehtävään määrätystä virkamiehestä.


8 §

Yhteisalueen järjestäytymättömälle osakaskunnalle voidaan hakemuksesta antaa tieto yhteisaluelain 26§:n estämättä noudattaen, mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain (232/66) 7§:n mukaisesta julkisesta kuulutuksesta on säädetty. Jos hakemus tarkoittaa yhteisalueen tai sen muun kuin vähäisen osan lunastamista tai muun kuin vähäistä osaa yhteisalueesta koskevan käyttöoikeuden perustamista, noudatetaan sanotuilta osin kuitenkin, mitä yhteisaluelain 26§:ssä on säädetty.

28 §

Vastaava puhevalta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella, milloin hakemuksessa tarkoitetun hankkeen vaikutukset ulottuvat kunnan alueelle.

19 luku

Ojitustoimitus

4 §

Ojitustoimituksessa on, milloin siinä on laadittava ojitussuunnitelma, pidettävä alkukokous. Alkukokoukseen toimitusinsinöörin on kutsuttava ne, joiden oikeutta tai etua ojitusasia saattaa koskea. Jos ojitustoimitus pidetään 6 luvun 10§:n 1 tai 2 kohdassa mainitusta syystä taikka se koskee laajahkoa aluetta, toimitusinsinöörin on varattava lääninhallitukselle, vesi- ja ympäristöpiirille, kalastuspiirille ja ympäristönsuojelulautakunnalle tilaisuus esittää kokouksessa mielipiteensä asiasta. Kokous on pidettävä ojitettavan alueen läheisyydessä ja sitä voidaan jatkaa eri paikoissa ja eri päivinä.

9 §

Päätöksestä, johon on liitettävä valitusosoitus, on kolmenkymmenen päivän kuluessa loppukokouksesta tai toimituskokouksesta, jollei vesioikeus erityisistä syistä pidennä tätä aikaa, annettava kappale hakijalle ja muulle sitä pyytäneelle asianosaiselle. Tällainen kappale on myös lähetettävä ympäristönsuojelulautakunnalle, vesi- ja ympäristöpiirille, kalastuspiirille ja lääninhallitukselle. Päätöksen antamisesta on samalla tiedotettava kunnan ilmoitustaululla.

10 §

Muutosta ojitustoimituksessa tehtyyn päätökseen saa se, jonka oikeutta ja etua asia koskee, sekä vesi- ja ympäristöpiiri, kalastuspiiri ja lääninhallitus hakea valittamalla päätöksestä vesioikeuteen. Valituskirjelmä ja valituksen alainen päätös on toimitettava vesioikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, sanottua päivää mukaan lukematta, kun päätöksen antamisesta on kunnan ilmoitustaululla tämän luvun 9§:n 2 momentin mukaisesti tiedotettu.

21 luku

Erityisiä määräyksiä

3 §

Muutosta vesioikeuden 1 momentissa tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen haetaan vesiylioikeudelta, niin kuin 17 luvun 1§:ssä on säädetty. Vesioikeus voi, jos siihen on erityistä syytä, määrätä, että päätös on pantava täytäntöön, vaikka siihen haetaankin muutosta. Kun valitus on tehty, vesiylioikeus voi vastaavasti määrätä, että valituksenalainen päätös on ennen asian ratkaisemista pantava täytäntöön. Vesiylioikeus voi myös määrätä, että annettu täytäntöönpanomääräys lakkaa olemasta voimassa.


Jos 2 luvun 31§:n 1 momentissa tarkoitettu rakennelman kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään eikä rakennelman omistajaa tai siitä muutoin vastaavaa voida hankaluudetta saada selville, vesioikeus voi hakemuksesta oikeuttaa 1§:ssä tarkoitetun valvontaviranomaisen ryhtymään haitan tai vaaran poistamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin valtion kustannuksella. Asian käsittelystä on tällöin voimassa, mitä hakemusasiasta on säädetty, täytäntöönpanon osalta kuitenkin mitä 2 momentissa on säädetty virka-apuasiasta.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991.

Mitä 22 luvun 2§:n 1 momentissa on säädetty ennen vesilain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten soveltamisesta sekä oikeuksien ja velvollisuuksien määräytymisestä sanottujen säännösten mukaisesti, koskee vastaavasti myös niitä vesilain säännöksiä, jotka tällä lailla on muutettu.

Tämän lain 8 luvun 10 a§:ää sovelletaan niihin vesistön säännöstelyä tarkoittaviin lupahakemuksiin, jotka tulevat vireille lain tultua voimaan tai lain tullessa voimaan ovat vireillä vesioikeudessa. Valitusviranomaisessa lain voimaan tullessa vireillä oleviin säännöstelyhakemuksiin sovelletaan aikaisempaa lakia.

Hallituksen esitys 217/90
Laki- ja talousvaliok. miet. 41/90
Suuren valiok. miet. 322/90

Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Oikeusministeri
Tarja Halonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.