592/1991

Annettu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1991

Säteilylaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala

Tämän lain tarkoituksena on estää ja rajoittaa säteilystä aiheutuvia terveydellisiä ja muita haittavaikutuksia.

Laki koskee säteilyn käyttöä ja muita toimintoja, joista aiheutuu tai saattaa aiheutua ihmisen terveyden kannalta haitallista altistumista säteilylle.

2 §
Yleiset periaatteet

Säteilyn käytön ja muun säteilyaltistusta aiheuttavan toiminnan tulee, ollakseen hyväksyttävää, täyttää seuraavat vaatimukset:

1) toiminnalla saavutettava hyöty on suurempi kuin toiminnasta aiheutuva haitta (oikeutusperiaate);

2) toiminta on siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (optimointiperiaate);

3) yksilön säteilyaltistus ei ylitä asetuksella vahvistettavia enimmäisarvoja (yksilönsuojaperiaate).

3 §
Suhde eräisiin säädöksiin

Ydinenergian käytöstä on säädetty ydinenergialaissa (990/87). Ydinenergian käyttöön sovelletaan kuitenkin myös, mitä tämän lain 2§:ssä ja 9 luvussa on säädetty.

Tämän lain nojalla määritetään luonnon säteilystä aiheutuva säteilyaltistus kaivoksissa sekä asetetaan kaivostyön säteilyturvallisuutta koskevat vaatimukset. Muilta osin on kaivostyön turvallisuuden valvonnasta voimassa, mitä siitä on säädetty kaivoslaissa (503/65).

Ionisoimattoman säteilyn ja ultraäänen käytöstä työssä säädetään työturvallisuuslaissa (299/58). Työturvallisuudesta on lisäksi voimassa, mitä työturvallisuuslaissa sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa laissa (131/73) ja niiden nojalla on säädetty tai määrätty.

4 §
Soveltaminen puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa

Asetuksella voidaan säätää poikkeuksia tämän lain soveltamisesta puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa silloin, kun maanpuolustuksen tai maan rajojen valvonnan kannalta tärkeät syyt sitä vaativat.

2 luku

Viranomaiset

5 §
Ministeriöiden tehtäväjako

Sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluu tämän lain noudattamisen valvonnan ylin johto ja ohjaus asioissa, jotka koskevat:

1) säteilyn terveydellisten haittavaikutusten yleistä arviointia;

2) säteilyaltistusta rajoittavien toimenpiteiden tarpeen arviointia ja näitä toimenpiteitä koskevien vaatimusten asettamista; tai

3) työntekijöiden ja muiden säteilylle altistuvien henkilöiden säteilyaltistuksen seurannalle asetettavia vaatimuksia.

Säteilyaltistusta aiheuttavan toiminnan valvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Säteilyaltistusta aiheuttavan toiminnan valvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluu kuitenkin kauppa- ja teollisuusministeriölle asioissa, jotka koskevat:

1) ydinenergialaissa tarkoitettua ydinenergian käyttöä;

2) kaivoslaissa tarkoitettua kaivostyötä; tai

3) säteilylähteiden kaupallista valmistusta ja kauppaa sekä maahantuontia ja maastavientiä.

6 §
Valvontaviranomaiset

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo säteilyturvakeskus. Säteilyn lääketieteellistä käyttöä ohjaa ja valvoo lääkintöhallitus siten kuin jäljempänä 38 ja 41 §:ssä tai muualla on säädetty.

7 §
Säteilyturvaneuvottelukunta

Valtioneuvosto asettaa sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä kolmeksi vuodeksi kerrallaan säteilyturvaneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia yhteistyöelimenä ja asiantuntijana säteilyturvallisuutta koskevissa periaatteellisissa ja laajakantoisissa kysymyksissä.

Neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.

3 luku

Määritelmiä

8 §
Säteily

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) säteilyllä ionisoivaa ja ionisoimatonta säteilyä;

2) ionisoivalla säteilyllä säteilyä, joka muodostaa väliaineessa ioneja;

3) ionisoimattomalla säteilyllä ultraviolettisäteilyä, näkyvää valoa, infrapunasäteilyä, radiotaajuista säteilyä sekä pientaajuisia ja staattisia sähkö- ja magneettikenttiä;

4) luonnonsäteilyllä ionisoivaa säteilyä, joka on peräisin avaruudesta tai luonnon radioaktiivisista aineista silloin, kun niitä ei käytetä säteilylähteinä.

Ionisoimattoman säteilyn valvontaa koskevia tämän lain säännöksiä sovelletaan ultraäänen lääketieteelliseen käyttöön.

9 §
Säteilylaite ja radioaktiivinen aine

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) säteilylaitteella laitetta, joka sähköisesti synnyttää säteilyä tai joka sisältää radioaktiivista ainetta;

2) radioaktiivisella aineella ainetta, joka hajoaa itsestään ja lähettää ionisoivaa säteilyä;

3) säteilylähteellä säteilylaitetta tai radioaktiivista ainetta.

Säteilyturvakeskus ratkaisee tarvittaessa yksittäistapauksessa, onko laitetta pidettävä säteilylaitteena tai ainetta radioaktiivisena aineena.

10 §
Radioaktiivinen jäte

Radioaktiivisella jätteellä tarkoitetaan radioaktiivisia aineita ja radioaktiivisten aineiden saastuttamia laitteita, tavaroita ja aineita, joilla ei ole käyttöä ja jotka radioaktiivisuutensa vuoksi on tehtävä vaarattomiksi. Radioaktiiviseksi jätteeksi katsotaan myös radioaktiivinen aine tai radioaktiivista ainetta sisältävä säteilylaite, jolle ei löydy omistajaa.

Radioaktiivisen jätteen vaarattomaksi tekemisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen jätteen käsittelemiseksi, eristämiseksi, sijoittamiseksi tai käytön rajoittamiseksi siten, ettei jätteestä aiheudu terveydellistä tai ympäristöllistä haittaa.

11 §
Säteilytoiminta

Säteilytoiminnalla tarkoitetaan:

1) säteilyn käyttöä;

2) toimintaa tai olosuhdetta, jossa luonnonsäteilystä ihmiseen kohdistuva säteilyaltistus aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa.

Säteilyn käytöllä tarkoitetaan säteilylähteiden käyttöä, valmistusta ja kauppaa sekä näihin liittyviä toimintoja, kuten hallussapitoa, säilyttämistä, huoltoa, korjausta, asennusta, maahantuontia, maastavientiä, varastointia, kuljetusta ja radioaktiivisen jätteen vaarattomaksi tekemistä.

Säteilyturvakeskus ratkaisee tarvittaessa yksittäistapauksessa, onko toimintaa pidettävä säteilytoimintana.

12 §
Säteilytyö

Säteilytyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työntekijä voi altistua siinä määrin säteilylle, että työpaikalla on järjestettävä säteilyaltistuksen seuranta.

13 §
Toiminnan harjoittaja

Toiminnan harjoittajalla tarkoitetaan:

1) 5 luvussa tarkoitetun turvallisuusluvan haltijaa;

2) liikkeen tai ammatin harjoittajaa, yritystä, yhteisöä, säätiötä tai laitosta, joka toiminnassaan käyttää säteilylähteitä;

3) muuta työnantajaa tai elinkeinonharjoittajaa, joka harjoittaa säteilytoimintaa.

4 luku

Toiminnan harjoittajan yleiset velvollisuudet

14 §
Yleinen huolehtimisvelvollisuus

Toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan toiminnan järjestämisestä siten, että toiminta täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset ja että poikkeavaan säteilyaltistukseen johtavan tapahtuman vaara on riittävän tehokkaasti estetty. Toiminnan harjoittaja on velvollinen toteuttamaan sellaiset toimenpiteet säteilyturvallisuuden parantamiseksi, joita niiden laatuun ja kustannuksiin sekä säteilyturvallisuutta parantavaan vaikutukseen katsoen voidaan pitää perusteltuina.

Toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että hänellä on käytettävissään toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen tarpeellinen asiantuntemus toiminnan turvallisuutta koskevissa asioissa.

Toiminnan harjoittajalle kuuluvia velvollisuuksia ei vähennä se, että toiminnalle on nimetty 18§:ssä tarkoitettu säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja.

15 §
Tiedonantovelvollisuus

Toiminnan harjoittaja, joka luovuttaa säteilylähteen toiselle, on luovutuksen yhteydessä velvollinen antamaan vastaanottajalle hallussaan olevat säteilyn käytön turvallisuuden kannalta merkitykselliset tiedot. Vastaavasti on toiminnan harjoittaja velvollinen antamaan vastaanottajalle nämä tiedot silloin, kun toiminnan harjoittaja vaihtuu.

5 luku

Lupajärjestelmä

16 §
Turvallisuuslupa ja sen myöntäminen

Säteilyn käyttöön on oltava lupa (turvallisuuslupa), jollei jäljempänä toisin säädetä. Turvallisuusluvan myöntää säteilyturvakeskus hakemuksesta.

Turvallisuuslupa myönnetään, jos säteilyn käyttö täyttää 2§:ssä säädetyt vaatimukset ja hakemuksessa on riittävän luotettavasti osoitettu, että

1) säteilyn käyttötarkoitus ja käyttöpaikka, säteilylähteet sekä säteilyn käyttöön liittyvät laitteet ja varusteet,

2) säteilyn käyttöorganisaatio, sekä

3) järjestelyt toiminnassa mahdollisesti syntyvistä radioaktiivisista jätteistä huolehtimiseksi

ovat sellaiset, että säteilyä voidaan turvallisesti käyttää.

Turvallisuuslupaan voidaan liittää turvallisuuden varmistamisen kannalta tarpeellisia ehtoja. Säteilyturvakeskus voi muuttaa lupaehtoja luvan myöntämisen jälkeen, jos turvallisuuden varmistamisen kannalta perustellut syyt sitä vaativat.

Turvallisuusluvan hakemisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

17 §
Turvallisuusluvasta vapautetut toiminnot

Turvallisuuslupaa ei tarvita:

1) ionisoimattoman säteilyn käyttöön;

2) kulutustavarana käytettävän säteilylaitteen käyttöön;

3) sellaisen säteilylaitteen käyttöön, joka tyyppihyväksynnän yhteydessä on vapautettu turvallisuusluvasta;

4) sellaisen säteilylähteen käyttöön, joka on lähteen aiheuttaman erittäin vähäisen säteilyaltistuksen perusteella vapautettu tyyppihyväksynnästä;

5) kulutustavaroina käytettävien sähköisesti säteilyä synnyttävien säteilylaitteiden valmistukseen ja kauppaan eikä näihin liittyviin toimintoihin;

6) säteilylähteiden maastavientiin;

7) radioaktiivisten aineiden kuljetukseen.

Säteilyturvakeskus voi vapauttaa turvallisuusluvasta muunlaisen säteilyn käytön, jos voidaan riittävän luotettavasti varmistua siitä, että säteilyn käyttö ei aiheuta terveydellistä haittaa tai vaaraa.

18 §
Organisaatioselvitys

Turvallisuuslupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä säteilyn käyttöorganisaatiota koskeva selvitys (organisaatioselvitys), jossa nimetään säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja.

Organisaatioselvityksessä tulee lisäksi, ottaen huomioon säteilyn käytön laatu ja laajuus sekä olosuhteet säteilyn käyttöpaikalla, esittää riittävät tiedot:

1) säteilyn käyttöön osallistuvien henkilöiden pätevyydestä;

2) säteilyn käytön turvallisuuden kannalta merkittävistä tehtävistä ja vastuunjaosta; sekä

3) muista järjestelyistä turvallisuuden varmistamiseksi säteilyn käyttöpaikalla.

Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan ja muiden säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden pätevyysvaatimukset vahvistaa ja niiden täyttymisen tutkii säteilyturvakeskus.

19 §
Vakuuden asettaminen

Turvallisuusluvan haltijan on asetettava radioaktiivisten jätteiden vaarattomiksi tekemisestä ja mahdollisesti tarvittavista ympäristön puhdistustoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten suorittamisen varmistamiseksi asetuksella säädettävä vakuus, kun:

1) lupa myönnetään laajamittaiseen radioaktiivisten aineiden tai niitä sisältävien säteilylähteiden valmistukseen, käyttöön tai kauppaan; tai

2) toiminnassa syntyy tai voi syntyä radioaktiivista jätettä, jonka vaarattomaksi tekemisestä aiheutuvat kustannukset ovat huomattavat.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske valtiota, kuntaa, kuntainliittoa tai muuta näihin verrattavaa julkisoikeudellista yhteisöä tai itsenäistä julkisoikeudellista laitosta.

20 §
Turvallisuusluvan voimassaolo

Turvallisuuslupa myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi.

Lupa lakkautetaan, kun luvanhaltija ilmoittaa kirjallisesti, että säteilyn käyttö on lopetettu, ja luvanhaltija on osoittanut hyväksyttävällä tavalla luovuttaneensa tai tehneensä vaarattomiksi hallussaan olleet radioaktiiviset aineet.

Säteilyturvakeskus voi peruuttaa luvan, jos:

1) jokin luvan myöntämisen edellytyksistä ei enää täyty; tai

2) lupaehtoja tai valvontaviranomaisen tämän lain nojalla antamia määräyksiä on rikottu siten, että säteilyn käytön turvallisuus on olennaisesti vaarantunut.

Lupa raukeaa, kun luvanhaltija kuolee tai menettää oikeustoimikelpoisuutensa taikka luvanhaltijana oleva lääkäri, hammaslääkäri, eläinlääkäri tai sairaanhoitotoimen harjoittaja menettää oikeuden harjoittaa ammattiaan. Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan on viivytyksettä ilmoitettava asiasta säteilyturvakeskukselle.

6 luku

Ennakkovalvonta

21 §
Tyyppihyväksyntä

Suomessa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitetuille säteilylaitteille tulee, jollei jäljempänä toisin säädetä, hakea säteilyturvakeskuksen tyyppihyväksyntä.

Tyyppihyväksyntää koskevassa päätöksessä tulee tarvittaessa antaa määräykset, jotka ovat tarpeen säteilylaitteen käytön turvallisuuden varmistamiseksi. Päätöksessä voidaan myös määrätä, että säteilylaitteelle on sen käyttöönoton yhteydessä tehtävä tarkastus käyttöpaikalla.

Tyyppihyväksyntä on voimassa toistaiseksi, jollei tyyppihyväksyntää koskevassa päätöksessä ole muuta määrätty.

Tyyppihyväksyntä on haettava myös säteilymittareille, säteilysuojaimille sekä muille vastaaville laitteille ja varusteille, jotka liittyvät säteilytoimintaan ja joilla on merkitystä toiminnan turvallisuuden kannalta. Siitä, mitkä ovat tässä momentissa tarkoitettuja laitteita ja varusteita, päättää säteilyturvakeskus.

Tyyppihyväksynnän hakemisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

22 §
Tyyppihyväksynnästä vapautetut säteilylaitteet

Tyyppihyväksyntää ei tarvita:

1) säteilylaitteille, joiden aiheuttama säteilyaltistus on erittäin vähäinen;

2) säteilylaitteille, joiden turvallisuuden varmistaminen edellyttää käyttöpaikalla tehtäviä tarkastuksia;

3) säteilylaitteille, jotka on hyväksytty työturvallisuuslain nojalla.

Siitä, mitkä ovat 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja säteilylaitteita, päättää säteilyturvakeskus.

23 §
Tyyppihyväksynnän peruuttaminen

Säteilyturvakeskus voi peruuttaa tyyppihyväksynnän, jos:

1) tyyppihyväksynnän perusteena käytetyt tiedot tai asiakirjat todetaan virheellisiksi;

2) tyyppihyväksyntää koskevassa päätöksessä annettujen turvallisuuden varmistamiseksi tarpeellisten määräysten noudattaminen laiminlyödään; tai

3) tyyppihyväksynnän peruuttamiseen on muu turvallisuuden kannalta perusteltu syy.

7 luku

Säteilylaitteet

24 §
Yleiset vaatimukset

Säteilylaitteen, sen käyttöpaikan sekä siihen liittyvien laitteiden ja varusteiden tulee olla sellaiset, että säteilylaitetta voidaan käyttää turvallisesti.

Säteilylaitteiden käytön turvallisuuteen vaikuttavien rakennusten, rakennusosien ja rakenteiden suunnittelussa huomioon otettavat turvallisuusvaatimukset vahvistaa säteilyturvakeskus.

25 §
Asennus, korjaus ja huolto

Säteilylaitteita saa asentaa, korjata ja huoltaa vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja asiantuntemus. Asennus-, korjaus- ja huoltotyön suorittaja on työn tehtyään velvollinen varmistamaan, että laite toimii moitteettomasti.

Asennus-, korjaus- ja huoltotyöhön on oltava turvallisuuslupa, kun työ koskee:

1) ionisoivaa säteilyä lähettävää laitetta, jota käytetään lääketieteellisessä toiminnassa;

2) säteilylaitetta, jonka käyttöön vaaditaan turvallisuuslupa; tai

3) säteilylaitetta, jonka asennus-, korjaus- ja huoltotyö on laitteen tyyppihyväksynnän yhteydessä määrätty luvanvaraiseksi.

Ilman turvallisuuslupaa saadaan kuitenkin tehdä sellaiset korjaus- ja huoltotyöt, jotka eivät turvallisuuteen vaikuttavalla tavalla kohdistu laitteen säteilyä tuottaviin tai siltä suojaaviin taikka näihin verrattaviin osiin.

8 luku

Radioaktiiviset aineet

26 §
Yleiset vaatimukset

Radioaktiivisten aineiden käyttö- ja säilytyspaikan tulee olla sellainen, että radioaktiivisia aineita voidaan käyttää turvallisesti ja että niiden joutuminen sivullisten käsiin on estetty.

Radioaktiivisten aineiden käytön turvallisuuteen vaikuttavien laboratorio- ja muiden tilojen suunnittelussa huomioon otettavat turvallisuusvaatimukset vahvistaa säteilyturvakeskus.

27 §
Käyttörajoitukset

Radioaktiivisten aineiden sekoittaminen tai yhdistäminen kulutustavaroihin, joita ei käytetä tässä laissa tarkoitettuina säteilylähteinä, on sallittua vain erityisestä, perustellusta syystä säteilyturvakeskuksen myöntämällä luvalla.

Radioaktiivisten aineiden käyttö elintarvikkeissa, kosmeettisissa valmisteissa, leluissa ja vastaavissa kulutustavaroissa on kielletty.

28 §
Luovuttajan selonottovelvollisuus

Luovutettaessa radioaktiivisia aineita, joiden käyttöä ei ole vapautettu turvallisuusluvasta, on luovuttaja velvollinen varmistumaan siitä, että vastaanottajalla on turvallisuuslupa, joka oikeuttaa radioaktiivisten aineiden hallussapitoon.

29 §
Radioaktiivisten aineiden kuljettaminen

Turvallisuusluvan haltija, joka luovuttaa kuljetettavaksi tai tuo maahan radioaktiivisia aineita, on osaltaan velvollinen huolehtimaan, että:

1) kuljetuspakkaus täyttää sille asetetut turvallisuusvaatimukset;

2) käytettävä kuljetustapa on turvallisuuden kannalta asianmukainen;

3) kuljetuksen suorittajalla on käytettävissään kuljetuksen turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot ja ohjeet; sekä

4) silloin, kun kuljetuksesta on tämän tai muun lain nojalla säädetty tai määrätty tehtäväksi ennakkoilmoitus, ilmoitus on asianmukaisesti tehty.

30 §
Luvanhaltijan vastuu kuljetusvahingosta

Turvallisuusluvan haltija, joka laiminlyö 29§:ssä säädetyn velvollisuutensa, on vastuussa radioaktiivisia aineita kuljetettaessa sattuneen vahingon korvaamisesta.

Jos näytetään, että vahinko on olennaisesti aiheutunut muusta syystä kuin luvanhaltijan laiminlyönnistä, vahingonkorvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan.

Jos luvanhaltijan laiminlyönti on ollut vähäinen eikä sen voida katsoa myötävaikuttaneen vahingon syntymiseen, tuomioistuin voi vapauttaa luvanhaltijan 1 momentissa säädetystä vastuusta.

Luvanhaltijalla tarkoitetaan tätä pykälää sovellettaessa myös turvallisuusluvan hakemiseen velvollista.

31 §
Muiden säädösten noudattaminen

Radioaktiivisia aineita kuljetettaessa on tässä laissa säädetyn ohella noudatettava, mitä muualla on säädetty tai määrätty vaarallisten aineiden kuljettamisesta.

9 luku

Säteilytyö

32 §
Seurantavelvoite

Toiminnan harjoittajan on järjestettävä toiminnan laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla säteilyaltistuksen ja siihen vaikuttavien työolojen seuranta työpaikalla. Työntekijöiden säteilyaltistuksen seurannan on oltava henkilökohtaista, jos työntekijöiden säteilyaltistus voi ylittää asetuksella säädetyn osan altistuksen enimmäisarvoista.

Tarkemmat säännökset säteilyaltistuksen seurannasta annetaan asetuksella. Säteilyaltistuksen seurantaa ja enimmäisarvojen soveltamista koskevat ohjeet antaa säteilyturvakeskus.

33 §
Terveystarkkailu

Säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveystarkkailusta on voimassa, mitä työterveyshuoltolaissa (743/78) tai sen nojalla on säädetty tai määrätty työntekijöiden terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä.

Jos työntekijän säteilyaltistuksen todetaan tai epäillään ylittäneen säädetyn enimmäisarvon, ei työntekijää saa pitää säteilytyössä, ennen kuin altistusolosuhteet ja altistuksen syyt on selvitetty ja säteilyturvakeskus on antanut luvan säteilytyön tekemiseen.

Jos altistusolosuhteiden selvityksen perusteella on todennäköistä, että työntekijä on saanut säädetyn enimmäisarvon ylittävän säteilyaltistuksen, hän on velvollinen alistumaan altistuksen ja sen vaikutusten selvittämiseksi tarpeelliseen tutkimukseen.

34 §
Annosrekisteri

Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on pitää tiedostoa säteilytyössä toimivien työntekijöiden altistuksesta ionisoivalle säteilylle (annosrekisteri). Annosrekisteriin tallennetaan jokaisesta säteilytyössä olevasta työntekijästä tiedot, jotka ovat tarpeen työntekijän säteilystä saaman kokonaisaltistuksen määrittämiseksi.

Ilman rekisteröidyn suostumusta saadaan säteilyaltistusta koskevat tiedot luovuttaa:

1) säteilyaltistusta aiheuttavan toiminnan harjoittajalle, kun se on tarpeen 32 §:ssä säädetyn seurantavelvoitteen täyttämiseksi;

2) terveydenhuollon viranomaiselle; sekä

3) sille, joka huolehtii 33 §:ssä tarkoitetusta terveystarkkailusta tai suorittaa altistuksen ja sen vaikutusten selvittämiseksi tarpeellisen tutkimuksen.

35 §
Ulkomailla tehty säteilytyö

Suomalainen työnantaja, jonka palveluksessa oleva suomalainen työntekijä tekee säteilytyötä ulkomailla, on velvollinen huolehtimaan siitä, että tiedot työntekijän ulkomailla saamasta säteilyaltistuksesta ilmoitetaan annosrekisteriin.

36 §
Työntekijöiden koulutus ja opastus

Työntekijöille on järjestettävä toiminnan laadun ja työpaikan olosuhteiden mukainen koulutus ja opastus tehtäviinsä siten, että tarpeeton säteilyaltistus ja poikkeavaan säteilyaltistukseen johtavan tapahtuman vaara tulee riittävän tehokkaasti estetyksi.

Työntekijän tulee toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja muutenkin osaltaan huolehtia omasta ja muiden säteilyturvallisuudesta.

37 §
Ikärajoitus

Säteilytyöhön saadaan ottaa vain kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö. Tätä nuorempaa henkilöä voidaan pitää säteilytyössä vain, jos se on tarpeen hänen ammatillisen koulutuksensa vuoksi.

10 luku

Säteilyn lääketieteellinen käyttö

38 §
Säteilyn lääketieteellisen käytön perusteet

Mitä tässä luvussa säädetään säteilyn lääketieteellisestä käytöstä, koskee toimintaa, jossa ionisoivaa säteilyä kohdistetaan tarkoituksellisesti ihmiskehoon tai kehon osaan:

1) sairauden tutkimiseksi tai hoitamiseksi; taikka

2) lääketieteellisen tutkimuksen tai muun lääketieteellisen toimenpiteen vuoksi.

Tämän lain nojalla säädettyjä säteilyaltistuksen enimmäisarvoja ei sovelleta tutkittavan tai hoidettavan henkilön saamaan säteilyaltistukseen. Säteilyaltistus on rajoitettava siihen määrään, jota on pidettävä tutkimuksen ja hoidon kannalta välttämättömänä.

Ohjeet säteilyn käytön lääketieteellisistä perusteista antaa tarvittaessa lääkintöhallitus.

39 §
Käyttöhenkilökunnan velvollisuudet

Ennen kuin säteilyä kohdistetaan tutkittavaan tai hoidettavaan henkilöön säteilylähteen käyttäjän erityisenä velvollisuutena on varmistaa, että:

1) säteilylähteen varo- ja suojausjärjestelmät ovat oikein asetetut ja toimivat moitteettomasti;

2) säteilyaltistus on rajattu niihin kehon osiin, joihin säteily on tarkoitus kohdistaa; ja

3) tutkimukseen tai hoitoon sisäisesti käytettävä radioaktiivinen aine on asianmukaisesti tarkastettu.

40 §
Laadunvalvonta

Turvallisuusluvan haltija on velvollinen järjestämään lääketieteellisessä toiminnassa käytettävien säteilylähteiden sekä niihin liittyvien laitteiden ja välineiden toimintakunnon valvonnan säteilyaltistuksen rajoittamiseksi siihen määrään, jota on pidettävä välttämättömänä tarkoitetun tutkimus- tai hoitotuloksen saavuttamiseksi.

41 §
Lääketieteelliset joukkotutkimukset

Lääkintöhallitus antaa tarvittavat määräykset sellaisista joukkotutkimuksista, joissa säteilyä kohdistetaan oireettomiin henkilöihin, jollei lailla ole toisin säädetty.

11 luku

Ionisoimaton säteily

42 §
Valvonnan ulottuvuus

Tämän lain 6 ja 7 luvussa tarkoitettu valvonta ei koske ionisoimatonta säteilyä synnyttäviä säteilylaitteita, joiden aiheuttama säteilyaltistus voi olla enintään asetuksella säädetty osa vahvistetusta enimmäisarvosta.

43 §
Säteilyaltistuksen enimmäisarvojen vahvistaminen

Ionisoimattoman säteilyn altistuksen enimmäisarvot vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.

44 §
Asetuksenantovaltuus

Tarkemmat säännökset ionisoimattoman säteilyn valvonnasta annetaan asetuksella.

Asetuksella voidaan myös säätää, että ionisoimatonta säteilyä synnyttävän säteilylaitteen käytölle voidaan määrätä säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja, jos se säteilylaitteen ominaisuuksiin ja käyttöolosuhteisiin katsoen on tarpeen turvallisuuden varmistamiseksi.

Työssä käytettävistä ionisoimatonta säteilyä ja ultraääntä aiheuttavista laitteista on säädetty erikseen.

12 luku

Luonnonsäteily

45 §
Säteilyaltistuksen selvittäminen

Joka käyttää luonnossa olevia maa-, kivi- tai muita aineksia taikka näiden aineksien käytön tuloksena syntyneitä materiaaleja elinkeinotoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa, on velvollinen säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla selvittämään toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen, jos ilmenee tai perustellusti epäillään, että toiminta on säteilytoimintaa. Sama velvollisuus on työnantajalla, jonka työtiloissa tai muussa työskentelypaikassa todetaan tai perustellusti epäillään, että luonnonsäteilystä kohdistuu ihmiseen säteilyaltistusta, joka aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa.

Säteilyturvakeskuksella on oikeus määrätä tehtäväksi tässä pykälässä tarkoitettu selvitys, jos selvityksen tekemiseen velvollinen ei sitä muuten tee.

46 §
Säteilyaltistuksen rajoittaminen

Kun 45 §:ssä tarkoitettu selvitys on tehty, säteilyturvakeskuksen tulee antaa tarvittaessa määräykset säteilyaltistuksen rajoittamiseksi.

47 §
Organisaatioselvitys

Jos 45§:ssä tarkoitetun toiminnan harjoittamispaikalla tehtävä työ on 32 §:ssä tarkoitettua säteilytyötä, toiminnan harjoittaja on velvollinen antamaan selvityksen järjestelyistä turvallisuuden varmistamiseksi. Selvityksestä, toiminnan säteilyturvallisuudesta vastaavan johtajan nimeämisestä sekä pätevyysvaatimuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä 18 §:ssä on säädetty säteilyn käyttöä koskevasta organisaatioselvityksestä.

48 §
Huoneilman radon

Huoneilman radonpitoisuutta koskevat enimmäisarvot vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.

49 §
Asetuksenantovaltuus

Tarkemmat säännökset luonnonsäteilystä aiheutuvan säteilyaltistuksen valvonnasta annetaan asetuksella.

13 luku

Radioaktiiviset jätteet

50 §
Toiminnan harjoittajan huolehtimis- velvollisuus

Toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan toiminnassa syntyvien radioaktiivisten jätteiden vaarattomiksi tekemiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.

Käsiteltäessä radioaktiivisia aineita toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että radioaktiivisten aineiden pääsy ympäristöön on rajoitettu riittävän tehokkaasti. Jos ympäristöön pääsee radioaktiivisia aineita siten, että niistä aiheutuvan terveydellisen tai ympäristöllisen haitan torjuminen vaatii toimenpiteitä ympäristön puhdistamiseksi, toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan toimenpiteiden toteuttamisesta.

Hyödynnettäessä luonnonvaroja, jotka sisältävät radioaktiivisia aineita, toiminnan harjoittaja on toiminnan aikana ja sitä lopetettaessa velvollinen huolehtimaan siitä, että radioaktiivisista jätteistä ei aiheudu terveydellistä eikä ympäristöllistä haittaa.

51 §
Toissijainen huolehtimisvelvollisuus

Jos toiminnan harjoittaja ei täytä 50 §:ssä tarkoitettua huolehtimisvelvollisuuttaan, on valtio velvollinen huolehtimaan radioaktiivisten jätteiden vaarattomiksi tekemiseksi ja ympäristön puhdistamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.

Valtio on velvollinen huolehtimaan 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä myös silloin, kun jätteen alkuperä on tuntematon tai huolehtimisvelvollisuudesta vastuussa olevaa toiminnan harjoittajaa ei löydy.

Siitä, kuinka valtio huolehtii 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä, säädetään asetuksella.

Toiminnan harjoittaja ja muu radioaktiivisen aineen tai jätteen tuottamiseen tai käsittelyyn osallinen on velvollinen korvaamaan valtiolle kustannukset, jotka ovat aiheutuneet jätteen vaarattomaksi tekemiseksi ja ympäristön puhdistamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Kustannusten perimisestä on voimassa, mitä 69§:ssä on säädetty. Kustannusten korvaamiseen tulee kuitenkin ensisijaisesti käyttää 19§:ssä tarkoitettua vakuutta, mikäli vakuus on asetettu.

52 §
Luovuttajan selonottovelvollisuus

Luovutettaessa radioaktiivisia jätteitä, joiden hallussapito edellyttää turvallisuuslupaa on luovuttaja velvollinen varmistumaan siitä, että vastaanottajalla on turvallisuuslupa luovutettavien jätteiden hallussapitoon.

14 luku

Valvontaoikeudet

53 §
Tarkastus- ja tiedonsaantioikeus

Säteilyturvakeskuksella on tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä edellytettyä valvontaa varten oikeus:

1) tarkastaa ja tarkkailla tässä laissa tarkoitettua terveyden kannalta haitallista säteilyaltistusta aiheuttavaa toimintaa ja päästä sinne, missä toimintaa harjoitetaan;

2) suorittaa valvonnan edellyttämät kokeet ja mittaukset, ottaa ja saada tarvittavat näytteet sekä sijoittaa valvonnan edellyttämät laitteet toiminnan harjoittamispaikkaan tai sen läheisyyteen;

3) saada valvonnan kannalta tarpeelliset ilmoitukset, tiedot ja asiakirjat; sekä

4) velvoittaa turvallisuusluvan haltija ylläpitämään valvonnan kannalta tarpeellista kirjanpitoa hallussaan olevista säteilylähteistä sekä niiden hankinnoista ja luovutuksista sekä tekemään säteilyturvakeskukselle niitä koskevat ilmoitukset.

54 §
Määräykset

Säteilyturvakeskuksella ja 53§:n 1 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen suorittajalla on tarvittaessa oikeus antaa säteilytoiminnan turvallisuuden varmistamista sekä radioaktiivisten jätteiden vaarattomaksi tekemistä koskevia määräyksiä. Määräystä annettaessa on sen toteuttamiselle asetettava määräaika. Jos määräyksen on antanut tarkastuksen suorittaja, on asia saatettava säteilyturvakeskuksen päätettäväksi, jos toiminnan harjoittaja kirjallisesti sitä vaatii.

55 §
Toiminnan keskeyttäminen tai rajoittaminen

Jos toiminta aiheuttaa ilmeistä terveydellistä haittaa tai haitan vaaraa, voi säteilyturvakeskus päätöksellään määrätä toiminnan keskeytettäväksi tai sitä rajoitettavaksi siten, että toiminta täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset.

Jos asia ei siedä viivytystä, on tarkastuksen suorittajalla oikeus antaa toiminnan keskeyttämistä tai rajoittamista koskeva määräys, jota toiminnan harjoittajan tulee heti noudattaa. Tarkastuksen suorittajan on tällöin viivytyksettä saatettava asia säteilyturvakeskuksen päätettäväksi.

Toiminnan keskeyttämistä tai rajoittamista koskeva määräys on voimassa, kunnes toiminnan harjoittaja osoittaa tai muuten todetaan, että toimintaa voidaan harjoittaa tässä laissa säädettyjen tai sen nojalla määrättyjen vaatimusten mukaisesti.

56 §
Myynti- ja luovutuskielto

Jos säteilylähde tai 21 §:n 4 momentissa tarkoitettu laite tai varuste ei täytä tämän lain nojalla asetettuja vaatimuksia, säteilyturvakeskuksella on oikeus kieltää sen myynti ja muu luovuttaminen.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske maasta vietäviä laitteita tai varusteita.

57 §
Tiedonsaanti toiselta viranomaiselta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvovalla viranomaisella on sen estämättä, mitä asian tai asiakirjan salassa pitämisestä on säädetty, oikeus saada valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat toiselta viranomaiselta.

58 §
Virka-apu

Poliisi- ja tulliviranomaisten tulee tarvittaessa antaa valvontaviranomaiselle virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonnassa. Tulliviranomaisille kuuluvista erityisistä tehtävistä tämän lain noudattamisen valvonnassa säädetään tarvittaessa asetuksella.

15 luku

Pakkokeinot ja seuraamukset

59 §
Uhkasakko ja teettämisuhka

Jos joku niskoittelee hänelle tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaan kuuluvien velvollisuuksien täyttämisessä, säteilyturvakeskus voi velvoittaa hänet velvollisuuksien täyttämiseen asettamalla uhkasakon tai uhan, että tekemättä jätetty toimenpide suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella, tai uhan, että toiminnan harjoittaminen keskeytetään tai säteilylähteen käyttö kielletään.

Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi säteilyturvakeskus.

Teettäen suoritetun toimenpiteen kustannukset maksetaan ennakkoon valtion varoista ja peritään laiminlyöjältä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty.

60 §
Säteilyrikokset

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta käyttää säteilylähdettä siten, että hänen menettelynsä on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle, terveydelle tai omaisuudelle taikka ympäristölle, on tuomittava säteilyrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttää säteilylähdettä siten, että hänen menettelynsä aiheuttaa vakavan vaaran toisen hengelle tai terveydelle, on tuomittava törkeästä säteilyrikoksesta vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Jos 1 momentissa tarkoitetulla rikoksella aiheutettua vaaraa on pidettävä vähäisenä, rikoksentekijä on tuomittava lievästä säteilyrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Tässä pykälässä tarkoitettujen tahallisten rikosten yritys on rangaistava.

61 §
Säteilylain säännösten rikkominen

Toiminnan harjoittaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta olennaisesti

1) laiminlyö tässä laissa säädetyn turvallisuusluvan tai tyyppihyväksynnän hakemisen,

2) rikkoo tai jättää noudattamatta turvallisuusluvan ehtoja tai sen, mitä viranomainen on tämän lain nojalla määrännyt turvallisuuden varmistamiseksi tai valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen ilmoittamiseksi,

3) laiminlyö 15§:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuuden,

4) laiminlyö 28 tai 52§:ssä säädetyn selonottovelvollisuuden tai

5) laiminlyö 29§:ssä säädetyn huolehtimisvelvollisuuden,

on tuomittava, jollei rikos ole 60§:n mukaan rangaistava tai siitä muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, säteilylain säännösten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

62 §
Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Joka tahallaan rikkoo 68 §:ssä säädettyä kieltoa, on tuomittava säteilylaissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän salassapitovelvollisuuden rikkomiseen on kuitenkin sovellettava rikoslain 40 luvun 5§:n säännöksiä.

63 §
Menettämisseuraamus

Säteilylähde, jota on käytetty 60§:ssä tarkoitetun rikoksen tekemiseen, voidaan tuomita valtiolle menetetyksi.

Vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä hallussa pidetty, käytetty, valmistettu, luovutettu tai maahan tuotu säteilylähde voidaan tuomita kokonaan tai osittain valtiolle menetetyksi. Jollei säteilylähteen tuomitseminen menetetyksi ole mahdollista, sen arvo voidaan vastaavasti tuomita kokonaan tai osittain menetetyksi.

Tässä laissa tarkoitettujen rikosten tuottaman taloudellisen hyödyn ja rikosten tekemiseen käytettyjen esineiden ja muun omaisuuden tuomitsemisessa menetetyiksi on muutoin noudatettava, mitä rikoslain 2 luvun 16§:ssä on säädetty.

64 §
Syytteeseenpano

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä laissa tarkoitetusta rikoksesta ennen kuin on hankkinut asiasta säteilyturvakeskuksen lausunnon.

16 luku

Muutoksenhaku

65 §
Muutoksenhaku

Säteilyturvakeskuksen tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Säteilyturvakeskuksen 59 §:n nojalla tekemästä uhkasakon asettamista koskevasta päätöksestä ei kuitenkaan saa erikseen valittaa.

66 §
Täytäntöönpano

Tämän lain 54 ja 55 §:n nojalla tehtävässä päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Jos 1 momentissa tarkoitettu määräys on annettu, valitusviranomaisen on käsiteltävä muutoksenhaku kiireellisenä.

17 luku

Erinäisiä säännöksiä

67 §
Normaalista poikkeava säteilytilanne

Silloinkin, kun työ- tai muuhun elinympäristöön pääsee niin suuria määriä radioaktiivisia aineita, että säteilyturvallisuudesta huolehtiminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä (normaalista poikkeava säteilytilanne), on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon 2§:ssä säädetyt periaatteet huolehdittaessa säteilyaltistuksen rajoittamisesta.

Sisäasiainministeriö antaa yleiset määräykset ja ohjeet toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja yhteensovittamiseksi normaalista poikkeavien säteilytilanteiden varalta.

68 §
Salassapitovelvollisuus

Joka tämän lain noudattamista valvoessaan, valvontaan liittyvää tutkimustehtävää tai muuta avustavaa tehtävää suorittaessaan taikka säteilyturvaneuvottelukunnan jäsenenä tai sihteerinä toimiessaan on saanut tietoja yksityisen tai yhteisön taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityisen henkilökohtaisista oloista, ei saa ilman asianomaisen suostumusta sivulliselle ilmaista eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen tai toisen hyödyksi näin saamiaan tietoja.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä 57§:ssä tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen antamista eikä tietojen antamista syyttäjä- tai poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi.

69 §
Maksut

Turvallisuuslupaa ja tyyppihyväksyntää koskevista päätöksistä sekä muista tämän lain nojalla annetuista viranomaisen päätöksistä sekä tässä laissa tarkoitettuun valvontaan kuuluvista suoritteista samoin kuin näiden päätösten ja suoritteiden valmistelun edellyttämistä toimenpiteistä voidaan periä maksuja sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Maksuista on voimassa, mitä valtion maksuperustelaissa (980/73) on säädetty.

Turvallisuuslupaa edellyttävän toiminnan valvonnasta aiheutuvista kustannuksista voidaan säätää, että ne peritään joko osaksi tai kokonaan vuotuisina maksuina turvallisuusluvan haltijoilta.

Tässä laissa säädetyt maksut ja korvaukset saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty.

70 §
Tarkemmat säännökset ja säteilyturvakeskuksen ohjeet

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta sekä viranomaisten tehtäväjaosta ja yhteistyöstä annetaan asetuksella.

Säteilyturvakeskuksen tulee antaa tämän lain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevia yleisiä ohjeita.

71 §
Poikkeusvaltuus

Jos tämän lain nojalla annetun säännöksen tai määräyksen noudattaminen aiheuttaa huomattavaa hankaluutta tai on muuten ilmeisen epätarkoituksenmukaista ja tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavalla, säteilyturvakeskus voi määräämillään ehdoilla hyväksyä poikkeamisen säännöksestä tai määräyksestä.

72 §
Säteilyloma

Asetuksella säädetään sellaisten sairaalassa tai terveyskeskuksessa työskentelevien henkilöiden työajasta ja vuosilomasta, jotka voivat työssään joutua säteilylle alttiiksi.

18 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

73 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Tällä lailla kumotaan 26 päivänä huhtikuuta 1957 annettu säteilysuojauslaki (174/57) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

74 §
Siirtymäsäännökset

Säteilysuojauslain nojalla myönnetty turvallisuuslupa on edelleen voimassa toistaiseksi. Luvanhaltijan on kuitenkin vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta ilmoitettava säteilyturvakeskukselle toiminnan jatkumisesta. Jos ilmoitusta ei tehdä määräajassa, lupa katsotaan rauenneeksi.

Jos säteilysuojauslain nojalla myönnetyssä turvallisuusluvassa tarkoitettu toiminta ei täytä tässä laissa säädettyjä vaatimuksia, säteilyturvakeskuksen tulee viimeistään vuoden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen saapumisesta kehottaa luvanhaltijaa hakemaan uutta turvallisuuslupaa. Jos luvanhaltija ei noudata kehotusta neljän kuukauden kuluessa, turvallisuuslupa katsotaan rauenneeksi.

Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa on toiminnalle, joka tämän lain mukaan edellyttää turvallisuuslupaa ja jonka harjoittaminen on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa, haettava turvallisuuslupaa vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

75 §

Joka on hyväksytty säteilysuojausasetuksen (328/57) 5 §:ssä tarkoitetuksi johtajaksi tai hoitajaksi, on tämän lain voimaan tullessa oikeutettu edelleen jatkamaan tehtävässään.

76 §

Tässä laissa säädettyä tyyppihyväksyntää ei tarvitse hakea säteilylaitteille, jotka on tyyppihyväksytty ionisoimattoman säteilyn valvonnasta annetun asetuksen (941/87) tai työturvallisuuslain nojalla.

Sellaisille säteilylaitteille, jotka on vuonna 1984 tai sen jälkeen katsastettu tyyppinä säteilysuojausasetuksen nojalla, ei tarvitse hakea tässä laissa säädettyä tyyppihyväksyntää. Tätä aikaisemmin tyyppinä katsastetun säteilylaitteen voi säteilyturvakeskus määrätä kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta esitettäväksi tyyppihyväksyttäväksi, jos säteilyturvallisuuden kannalta perustellut syyt sitä vaativat.

Jos säteilylaitetta ei esitetä 2 momentin mukaisesti tyyppihyväksyttäväksi neljän kuukauden kuluessa sitä tarkoittavan määräyksen antamisesta, säteilysuojausasetuksen nojalla annettu päätös katsotaan rauenneeksi.

Muille kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille säteilylaitteille, joita ei vapauteta tyyppihyväksynnästä, on tyyppihyväksyntää haettava vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

77 §

Kaivoslaissa tarkoitetun kaivostyön harjoittajan ja kauemmin kuin kolme kuukautta kestävän, maan alla tai suljetussa tilassa suoritettavan louhintatyön harjoittajan tulee kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta tehdä säteilyturvakeskukselle kirjallinen ilmoitus toiminnastaan.

78 §

Tämän lain voimaan tullessa säteilyturvakeskuksessa tai muussa viranomaisessa vireillä oleva säteilysuojauslaissa tarkoitettu asia käsitellään tämän lain säännösten mukaisesti.

Hallituksen esitys 230/89
Talousvaliok. miet. 9/90
Suuren valiok. miet. 136/90

Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Sosiaali- ja terveysministeri
Mauri Miettinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.