392/1991

Annettu Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1991

Asetus nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista

Opetusministerin esittelystä säädetään nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (391/91) nojalla:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

Kokeiluluvan hakeminen

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetussa laissa (391/91; kokeilulaki) tarkoitettua kokeilulupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys asianomaisten ammatillisten oppilaitosten nykyisestä koulutustehtävästä, kokeilusuunnitelma ja kokeilulain 4§:ssä tarkoitettu yhteistoimintasopimus tai, milloin sopimusta ei ole vielä tehty, sopimuksen luonnos taikka selvitys ja arvio kokeilun kustannusvaikutuksista.

Milloin kahden tai useamman ylläpitäjän oppilaitoksilla on tarkoitus osallistua kokeiluun, lupaa haetaan ylläpitäjien yhteisellä hakemuksella.

Hakemus on toimitettava opetusministeriölle viimeistään vuotta ennen kokeilun suunniteltua alkamisajankohtaa.

2 luku

Kokeiluyksikön hallinto

Johtoryhmän tehtävät

Johtoryhmän tehtävänä on käsitellä kokeilun johtamista, kokeiluyksikön yleistä hallintoa, opintojen järjestämistä ja asianomaisten oppilaitosten yhteistoimintaa koskevia asioita.

Johtoryhmän tulee:

1) valvoa ja vastata, että kokeilu ja kokeiluyksikön toiminta järjestetään säädösten ja määräysten sekä kokeiluluvan ja yhteistoimintasopimuksen mukaisesti;

2) hyväksyä vuosittain kokeiluyksikön toimintasuunnitelma sekä laatia kokeiluyksikön talousarvioehdotus;

3) päättää sen estämättä, mitä ammatillisista oppilaitoksista ja lukiosta säädetään, kokeiluyksikköön kuuluvien oppilaitosten työjärjestyksestä, työsuunnitelmasta ja opettajien työnjaosta, kokeilukoulutuksen opinto-ohjelmien ja koulutusohjelmien toimeenpanon edellyttämistä muista järjestelyistä sekä tuntikehyksen ja voimavarojen käyttämisestä sen mukaan ja siinä laajuudessa kuin johtosäännössä tarvittaessa tarkemmin määrätään;

4) antaa kokeiluyksikköön kuuluvien oppilaitosten ylläpitäjille ja viranomaisille selvityksiä ja lausuntoja sekä tehdä esityksiä kokeilutoiminnan ja opintojen kehittämiseksi; sekä

5) käsitellä muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat johtoryhmälle.

Väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa voidaan 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät johtosäännössä määrätä osaksi tai kokonaan johtavalle rehtorille.

Johtoryhmän kokoonkutsuminen ja päätösvaltaisuus

Johtoryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja taikka vähintään kolme johtoryhmän jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi.

Johtoryhmä on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtoryhmän päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtavan rehtorin tehtävät

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtavan rehtorin tulee suorittaa väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa soveltuvin osin ammatillisen oppilaitoksen rehtorille säädetyt tehtävät sen mukaan ja siinä laajuudessa kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun opettajakunnan tehtävät

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun opettajakunnan tehtävistä on, sen mukaan kuin johtosäännössä tarvittaessa tarkemmin määrätään, soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisen oppilaitoksen opettajankunnan tehtävistä säädetään.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun oppilaskunnan tehtävät

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun oppilaskunnan tehtävistä on, sen mukaan kuin johtosäännössä tarvittaessa tarkemmin määrätään, soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisen oppilaitoksen oppilaskunnan tehtävistä säädetään.

3 luku

Opinnot nuorisoasteen koulutuskokeiluissa

Opiskelijaksi ottaminen

Opiskelijaksi ottamisesta, pääsyvaatimuksista ja valintamenettelystä on voimassa, mitä ensisijaisesta oppilaitoksesta säädetään ja määrätään.

Opiskeluaika

Ammatillisen tutkinnon, lukion oppimäärän ja yhdistelmäopintojen opinto-ohjelmat ja niiden opetusjärjestelyt laaditaan sellaisiksi, että opinnot voidaan suorittaa opintojen laajuutta vastaavassa ajassa. Ammatillinen tutkinto ja lukion oppimäärä on suoritettava viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa ja yhdistelmäopinnot enintään neljässä vuodessa, jollei ensisijaisen oppilaitoksen rehtori erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta.

Arviointi ja todistukset

Ammatillisen tutkinnon, lukion oppimäärän ja yhdistelmäopintojen opintosuoritusten arvioinnista, arvosanoista, uusintakokeista ja todistuksista on voimassa mitä asianomaisesta ammatillisesta oppilaitoksesta ja lukiosta säädetään. Ammatilliseen tutkintoon, lukion oppimäärään tai yhdistelmäopintoihin sisältyvät muun kuin ensisijaisen oppilaitoksen opinnot arvioidaan asianomaista oppilaitosta koskevien säännösten mukaisesti.

Todistuksen ammatillisesta tutkinnosta antaa ammatillinen oppilaitos, lukion oppimäärästä lukio ja yhdistelmäopinnoista ensisijaisena oppilaitoksena toimiva ammatillinen oppilaitos tai lukio.

10§
Ammatilliset tutkinnot

Ammatillisen tutkinnon tutkintonimikkeistä on soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisen koulutuksen tutkintonimikkeistä säädetään tai määrätään. Uusista tutkintonimikkeistä päättää tarvittaessa opetusministeriö.

4 luku

Opinnot ammattikorkeakoulukokeilussa

11§
Opiskelijaksi ottaminen

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa, sen mukaan kuin kokeilulain 12§:ssä tarkoitetussa opetusministeriön päätöksessä tarkemmin määrätään, se joka on suorittanut ammatillisen tutkinnon tai yhdistelmäopinnot taikka se, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän tahi se, joka on suorittanut ulkomailla vastaavat opinnot. Opiskelijaksi ammattikorkeakouluopintoihin voidaan niin ikään ottaa se, joka on suorittanut kouluasteen ammatillisen koulutuksen vastaavalla alalla tai opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen koulutuksen taikka näitä vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot.

Opiskelijat valitaan koulutusohjelmittain.

Opiskelijaksi ottamisesta, pääsyvaatimuksista ja valintamenettelystä on sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta ensisijaisesta oppilaitoksesta säädetään ja määrätään. Opetusministeriö päättää tarvittaessa tarkemmin opiskelijavalinnan perusteista.

12§
Opiskeluaika

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat ja opetusjärjestelyt laaditaan sellaisiksi, että tutkinto voidaan suorittaa opintojen laajuutta vastaavassa ajassa. Opinnot on suoritettava viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, jollei ensisijaisen oppilaitoksen rehtori erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta.

13§
Koulutusohjelmat

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma on väliaikaisen ammattikorkeakoulun suunnittelema ja järjestämä opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.

Koulutusohjelmat laaditaan ja järjestetään siten, että niiden laajuus on 120-160 opintoviikkoa. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Koulutusohjelma koostuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, harjoittelusta ja päättötyöstä.

Koulutusohjelmaan voidaan suunnitella ja järjestää suuntautumisvaihtoehtoja, joissa osa ammattiopinnoista suuntautuu koulutusohjelman perustana olevan ammatillisen tehtäväalueen johonkin osa-alueeseen.

14§
Opintojen tavoitteet

Perusopintojen tavoitteena on tutustuttaa opiskelija ammattikorkeakouluun ja koulutusohjelmaan, antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 15§:ssä tarkoitettu kielitaito.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä.

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Päättötyön tavoitteena on osoittaa opiskelijan valmiudet soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä asiantuntijatehtävässä.

15§
Kieliopinnot

Kaikille opiskelijoille yhteisissä kieliopinnoissa tulee saavuttaa:

1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on välttämätön; sekä

2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on välttämätön.

Ensisijaisen oppilaitoksen rehtori voi opiskelijan syntyperän takia tai muusta erityisestä syystä myöntää opiskelijalle poikkeuksen siitä, mitä 1 momentissa säädetään.

16§
Opintojaksot ja opetussuunnitelmat

Opinnot ja niihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia.

Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintoviikkoina, opetuksen ja harjoittelun määrä, vaadittavat suoritukset ja opintojakson tuottamisesta vastaava oppilaitos tai vastaavat oppilaitokset.

17§
Arviointi ja todistukset

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen arvioinnista, arvosanoista ja uusintakokeista on voimassa, mitä ensisijaisena oppilaitoksena toimivasta ammatillisesta oppilaitoksesta säädetään.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun todistuksen ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisesta antaa ensisijainen oppilaitos. Todistuksesta on käytävä ilmi tutkinnon ja koulutusohjelman lisäksi mahdollinen suuntautumisvaihtoehto, tutkinnon keskeinen sisältö, opintosuoritusten arviointi ja muut tutkintosäännössä tarpeelliseksi katsotut seikat.

Opiskelijalla on oikeus opintojen kestäessä saada oppilaitokselta todistus suorittamistaan opinnoista.

18§
Tutkinnot

Ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikkeistä on soveltuvin osin voimassa, mitä opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintonimikkeistä säädetään tai määrätään. Uusista tutkintonimikkeistä päättää tarvittaessa opetusministeriö.

19§
Tutkintosääntö

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita koulutusohjelmista, opetussuunnitelmista, opinnoista, opetukseen osallistumisesta, muiden oppilaitosten opintojen hyväksi lukemisesta, harjoittelusta, päättötyöstä, arvioinnista, todistuksista ja tutkinnoista annetaan väliaikaisen ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä, jonka johtoryhmä hyväksyy.

20§
Yhteinen opetusohjelma

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun kaikille opiskelijoille yhteisestä opetuksesta laaditaan vuosittain ohjelma, jonka johtoryhmä hyväksyy.

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

21§
Johtavan rehtorin viran ja toimen täyttäminen

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun päätoimisen johtavan rehtorin nimittää johtoryhmän esityksestä sen oppilaitoksen johtokunta, johon tilapäinen virka tai toimi on perustettu.

22§
Opettajakunnan ja oppilaskunnan kuuleminen

Ennen kuin väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtoryhmä päättää johtosäännöstä, koulutusohjelmasta, opetussuunnitelmasta, tutkintosäännöstä ja yhteisestä opetusohjelmasta on opettajakuntaa ja oppilaskuntaa kuultava.

23§
Yhteistoiminta

Kokeiluyksikköön kuuluvien oppilaitosten ja niiden henkilöstön yhteistoiminnasta on kokeiluyksikköä koskevissa asioissa voimassa mitä asianomaisten oppilaitosten yhteistoiminnasta erikseen säädetään tai sovitaan.

24§
Avustukset ja lahjoitukset

Kokeiluyksikölle osoitetut avustukset ja lahjoitukset pidetään erillään asianomaisen oppilaitoksen muista varoista.

Kokeiluyksikön toimintaan ja kokeilukoulutuksen järjestämiseen osoitettujen avustusten ja lahjoitusten käyttämisestä päättää johtoryhmä.

Avustus- ja lahjoitusvarojen vastaanottamisesta ja käyttämisestä on, kun vastaanottaja on valtio kokeiluyksikön oppilaitoksen ylläpitäjänä, muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä yleismääräyksiksi lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa valtioneuvoston päätöksessä (35/74) määrätään.

25§
Lisätyökorvaus

Kokeilutoiminnasta aiheutuvien lisätehtävien korvaamisesta henkilöstölle on soveltuvin osin voimassa mitä ammatillisista oppilaitoksista ja lukiosta säädetään.

26§
Kokeilusuunnitelman laatiminen

Kokeilusuunnitelmat laaditaan niin, että saman kokeiluyksikön oppilaitosten opetuskieli kokeilussa on suomi tai ruotsi.

27§
Suhde muuhun lainsäädäntöön

Mitä tässä asetuksessa säädetään ammatillisesta oppilaitoksesta, on soveltuvin osin voimassa myös ammatillista peruskoulutusta antavasta kansanopistosta, musiikkioppilaitoksesta ja urheiluopistosta.

Mitä tässä asetuksessa säädetään lukiosta, on soveltuvin osin voimassa myös iltalukiosta.

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluihin sovelletaan, jollei tästä asetuksesta muuta johdu, mitä ammatillisesta oppilaitoksesta, ammatillista peruskoulutusta antavasta kansanopistosta, musiikkioppilaitoksesta ja urheiluopistosta sekä lukiosta ja iltalukiosta asetuksella säädetään.

28§
Poikkeaminen eräistä säännöksistä ja määräyksistä

Kokeilussa voidaan, sen mukaan kuin opetusministeriö tarvittaessa tarkemmin määrää, poiketa sen lisäksi, mitä kokeilulaista ja tästä asetuksesta johtuu, koulutusrakennetta, koulutuspituutta, työaikaa ja opetusta, opetussuunnitelmaa, oppiaineita ja tuntijakoa koskevista säännöksistä ja määräyksistä.

29§
Muutoksenhaku

Valittamalla ei saa hakea muutosta johtoryhmän päätökseen, joka koskee:

1) nuorisoasteen koulutuksen opinto-ohjelmaa ja muuta opetuksen järjestelyä; tai

2) väliaikaisen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaa, opetussuunnitelmaa, tutkintosääntöä ja yhteistä opetusohjelmaa sekä muuta opetuksen järjestelyä.

30§
Tarkemmat määräykset

Tarkempia määräyksiä kokeilutoiminnan suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta sekä tämän asetuksen muusta täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.

31§
Voimassaoloaika ja siirtymäsäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991 ja on voimassa vuoden 1999 loppuun.

Tämän asetuksen 1§:n 3 momentissa tarkoitettua määräaikaa ei sovelleta kokeiluihin, jotka on tarkoitus aloittaa 1 päivänä elokuuta 1991 tai 1 päivänä tammikuuta 1992 alkavina lukukausina.

Opiskelijaksi ottamisessa ja opiskelijavalinnassa 1 päivänä elokuuta 1991 ja 1 päivänä tammikuuta 1992 alkavaa koulutusta varten voidaan ammattikorkeakoulukokeiluissa poiketa tämän asetuksen 11§:n säännöksistä sen mukaan kuin opetusministeriö tarvittaessa määrää.

Ennen kuin kokeilukoulutus ensi kertaa aloitetaan, asianomaisten oppilaitosten oppilaskunnat yhdessä valitsevat tarvittaessa väliaikaiset opiskelijajäsenet johtoryhmään ja suorittavat väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa oppilaskunnalle kuuluvat tehtävät.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNOKOIVISTO

Opetusministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.