301/1991

Metsäojitushankkeeseen sisältyvään metsäojituksen kunnostukseen voidaan käyttää metsänparannusvaroja, mikäli alueen ojitus on toteutettu kokonaan maanomistajan varoin tai mikäli metsänparannusvarojen käytöstä alueen pääosan ojitukseen on kulunut yli 20 vuotta. Viimeksi mainitussa tapauksessa edellytetään lisäksi, että pääosalla samaan metsäojituksen kunnostukseen sisältyvästä alueesta on tehty metsän kehityksen kannalta välttämättömät taimikonhoitotyöt ja pääosa alueen metsästä on metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa.

Avustuksen suuruus muista kuin metsänparannuslain 10§:ssä mainituista hankkeen toteuttamiskustannuksista on metsänuudistamisessa, kulotuksessa ja taimikonhoidossa toisella vyöhykkeellä 10 prosenttia, kolmannella 20 prosenttia, neljännellä 30 prosenttia, viidennellä 40 prosenttia, kuudennella 50 prosenttia, seitsemännellä 60 prosenttia ja kahdeksannella vyöhykkeellä 70 prosenttia. Muissa työlajeissa vastaavat prosenttiluvut ovat 5, 10, 20, 30, 40, 50 ja 50. Ensimmäisellä vyöhykkeellä avustusta ei myönnetä.

Jos metsänparannushankkeen kustannuksiin ei myönnetä lainaa, avustuksen suuruus muista kuin metsänparannuslain 10§:ssä mainituista hankkeen toteuttamiskustannuksista on metsänuudistamisessa, kulotuksessa ja taimikonhoidossa ensimmäisellä vyöhykkeellä 30 prosenttia, toisella 35 prosenttia, kolmannella 45 prosenttia, neljännellä 50 prosenttia, viidennellä 60 prosenttia, kuudennella 65 prosenttia, seitsemännellä 70 prosenttia ja kahdeksannella vyöhykkeellä 80 prosenttia. Muissa työlajeissa vastaavat prosenttiluvut ovat 25, 30, 40, 45, 50, 60, 65 ja 65.

Pienin myönnettävä metsänparannuslaina on 3 000 markkaa.

Metsänuudistamista, kulotusta ja taimikonhoitoa varten myönnetylle lainalle aletaan laskea korkoa ensimmäisellä ja toisella vyöhykkeellä kahden, kolmannella ja neljännellä vyöhykkeellä neljän, viidennellä ja kuudennella vyöhykkeellä kuuden ja seitsemännellä ja kahdeksannella vyöhykkeellä kahdeksan vuoden kuluttua sekä muihin työlajeihin myönnetylle lainalle koko maassa kahden vuoden kuluttua sen kuukauden alusta lukien, jona hanke on luovutettu.

Sellaiset lainat, joiden vuotuismaksut 2 momentin tai metsänparannuslain 17§:n 1 momentin mukaisesti laskettuina ovat vähemmän kuin 400 markkaa, peritään kuitenkin takaisin 400 markan suuruisin vuotuismaksuin, joista luetaan maksamattomalle pääomalle koroksi 2 momentissa tai metsänparannuslain 17§:n 2 momentissa mainitut määrät. Milloin lainan viimeinen vuotuismaksu jää pienemmäksi kuin 400 markkaa, peritään maksu yhdessä edellisen vuotuismaksun kanssa.

Metsäkeskuksen asiana on laatia maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaan vuosittain ehdotus metsänparannustöiden työohjelmaksi, joka sisältää määrärahojen ja työvoiman käyttösuunnitelman metsälautakunnittain.

Työohjelman vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsätalousministeriön on ennen asian ratkaisemista hankittava työohjelmaehdotuksesta työministeriön lausunto.

Työohjelmaan voidaan tehdä muutoksia maa- ja metsätalousministeriön määräämässä järjestyksessä.

Metsänparannushankkeen suunnitelman laatimista silloin, kun suunnitelman laatiminen on 13 a§:n mukaan tarpeellista, sekä metsänparannusrahoitusta hankkeen toteuttamiseen haetaan metsälautakunnalta. Suunnitelmaan tulee liittää hankkeen kustannusarvio, kartta sekä yhteishankkeissa kustannusten osittelu. Lisäksi suunnitelmaan on tarpeen mukaan liitettävä hankkeen toteuttamisesta hyödynsaajien kesken tehty sopimus ja ilmoitus hankkeen toimitsijoista sekä tarvittaessa selvitys siitä, että hanke voidaan toteuttaa vesilain (264/61), yksityisistä teistä annetun lain (358/62) tai maa-aineslain (555/81) mukaan.

Metsäojitusta ja metsätien tekemistä koskevaa yhteishanketta varten laaditaan maanomistajien hakemuksesta metsänparannuslain 22§:n 1 momentissa tarkoitettu metsänparannussuunnitelma. Muissa metsänparannushankkeissa laaditaan metsänparannussuunnitelma, jos rahoituskelpoisuuden selvittäminen tai töiden tarkoituksenmukainen toteuttaminen sitä edellyttää taikka maanomistaja hakee suunnitelman laatimista.

Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä metsänparannussuunnitelmien tarpeellisuudesta ja suunnitelmien laadinnasta.

Milloin maanomistaja itse toteuttaa metsänparannushankkeen laaditun suunnitelman mukaisesti, on metsälautakunnan määrättävä, minkä ajan kuluessa työ on saatettava loppuun. Hankkeen osalle tuleva metsänparannusrahoitus voidaan maksaa työn edistymisen mukaan enintään kolmena eränä. Viimeinen erä, jonka tulee olla suuruudeltaan vähintään 20 prosenttia myönnetystä määrästä, maksetaan, kun hankkeen toteutusilmoitus on laadittu ja on selvitetty, että työ on tehty hyväksyttävällä tavalla.

Milloin maanomistaja itse toteuttaa metsänparannushankkeen, jota varten ei ole laadittu metsänparannussuunnitelmaa, myönnetään hankkeen toteuttamiskustannuksiin metsänparannusrahoitusta maa- ja metsätalousministeriön vuosittain vahvistamien keskimääräisten kustannusten perusteella. Metsälautakunta myöntää rahoituksen hakemuksesta sen jälkeen, kun työ on todettu hyväksyttävällä tavalla tehdyksi.

Milloin metsänhoitoyhdistys tai metsälautakunnan toimeksiannosta muu kuin maanomistaja toteuttaa metsänparannushankkeen tilitystä vastaan, eivät hankkeen toteuttamiskustannukset saa ylittää maa- ja metsätalousministeriön vahvistamia yksikkökustannuksia.

Milloin metsätien tai erillisen varastoalueen rakentamis- tai kunnostushanke tahi metsäojitushanke koskee useampaa kuin kymmentä eri tilaa, on metsälautakunnan pidettävä työn päätyttyä luovutuskokous. Milloin metsälautakunta katsoo aiheelliseksi, voidaan luovutuskokous pitää, vaikka hankkeeseen osallistuneita tiloja olisi edellä mainittua vähemmän.

Metsänparannuslain 36§:ssä tarkoitettuun hoito- ja kunnossapitovelvollisuuteen kuuluu:

Ylimääräinen lyhennys suoritetaan asianomaiseen lääninhallitukseen. Laina tai jäljellä oleva osa siitä voidaan suorittaa lääninhallitukseen myös yhdellä kertaa. Laina voidaan suorittaa metsälautakunnalle, mikäli maksu tapahtuu ennen kuin lainaluettelo on lähetetty lääninhallitukselle.