171/1991

Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991

Laki peruskoululain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 17§, 31§:n 6 momentti, 34§:n 2 momentti, 49§, 56§:n 6 momentti, 60, 60 a, 62 ja 62 c§, 62 d§:n 3 momentti, 62 e, 63, 65, 66, 90, 91, 93 ja 94§,

sellaisina kuin näistä ovat 31§:n 6 momentti 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (132/84), 60 a ja 62 c§, 62 d§:n 3 momentti, 62 e, 63, 65 ja 91§ 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (417/87), 62 ja 66§ osittain muutettuina viimeksi mainitulla lailla sekä 94§ osittain muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 1985 ja 5 päivänä toukokuuta 1989 annetuilla laeilla (614/85 ja 405/89),

muutetaan 4§:n 2 ja 3 momentti, 7§:n 1 momentti, 8§:n 1 momentti, 10§, 10 a§:n 3 momentti, 11-14§, 15§:n 2 momentti, 16§:n 2 momentti, 18§:n 2-4 momentti, 19§, 20§:n 3 momentti, 25§:n 5 momentti, 28§:n 2-4 momentti, 29 ja 30§, 31§:n 4 momentti, 35§:n 2-4 momentti, 36§, 38§:n 3 momentti, 45§, 48§:n 2 momentti, 51§, 52§:n 1 ja 3 momentti, 53§:n 3 ja 4 momentti, 55§, 56§:n 1 ja 2 momentti, 56 a, 56 b ja 58§, 58 a§:n 1 ja 3 momentti, 58 b, 58 c, 59, 62 b ja 64§, 69§:n 2 ja 3 momentti, 70§, 8 luku, 78§:n 1 ja 2 momentti, 78 a§:n 1 ja 2 momentti, 79§:n 2 momentti ja 86§,

sellaisina kuin näistä ovat 10 a§:n 3 momentti mainitussa 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa, 13§ osittain muutettuna 7 päivänä huhtikuuta 1989 annetulla lailla (326/89), 30§ osittain muutettuna 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla (511/88), 31§:n 4 momentti mainitussa 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa, 56§:n 1 ja 2 momentti, 56 b§, 58 a§:n 1 ja 3 momentti, 58 b, 58 c, 62 b ja 64§, 69§:n 2 ja 3 momentti, 78 a§:n 1 ja 2 momentti sekä 79§:n 2 momentti mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa, 56 a§ muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 15 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla lailla (670/88) sekä 58§ osittain muutettuna mainituilla 12 päivänä heinäkuuta 1985 ja 5 päivänä toukokuuta 1989 annetuilla laeilla, sekä

lisätään 8§:ään uusi 4 momentti, 3 lukuun uusi 21 a§ ja lakiin uusi 36 a ja 54 a§, 56§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi ja nykyinen 5 momentti kumotun 6 momentin tilalle uudeksi 6 momentiksi, sekä 58 a§:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, siitä mainitulla 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla kumotun 4 momentin tilalle uusi 4 momentti seuraavasti:


Peruskoulussa voidaan opetusministeriön määräämin perustein järjestää yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta peruskoulun oppimäärän suorittaneille.

Peruskoulussa voidaan niin ikään opetusministeriön luvalla ja ministeriön määräämin perustein järjestää enintään yhden lukuvuoden kestävää esiopetusta lapsille, jotka eivät vielä ole oppivelvollisia.

Peruskoulun ala-astetta ja yläastetta varten on kunnan alue jaettava koulupiireihin tai pidettävä koko kunta yhtenä piirinä taikka liitettävä useampia kuntia tai niiden osia kuntien yhteiseksi koulupiiriksi. Koululle annetun erityisen opetustehtävän takia sama alue voi kuulua kahden tai useamman ala-asteen tai yläasteen piiriin.


Koulupiirien rajat ja koulujen paikat määrätään piirijaossa. Piirijako on laadittava sellaiseksi, ettei peruskoulun ala-asteen oppilaiden koulumatka kussakin piirissä ole yleensä viittä kilometriä pitempi.


Milloin kunnassa on saamenkielisiä asukkaita, kuntaan voidaan muodostaa koulupiiri myös saamenkielistä opetusta varten.

10§

Erityisopetuksen järjestämisestä säädetään asetuksella.

Erityisluokista muodostetulla koululla ei ole koulupiiriä.

10 a §

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun opetuksen järjestämisessä voidaan, sen mukaan kuin kouluhallitus tarvittaessa määrää, poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä.

11§

Sairaalan sijaintikunnan on järjestettävä potilaana olevalle oppivelvollisuusikäiselle peruskouluopetusta siinä määrin, kuin hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset opetuksen järjestämisestä.

12§

Peruskoulussa on koululautakunnan alaisena toimiva johtokunta.

Johtokunnasta sekä sen jäsenten ja varajäsenten valinnasta ja vaalikelpoisuudesta on jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään. Kahden tai useamman koulun yhteisestä johtokunnasta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

13§

Johtokunnan jäsenistä on yksi valittava opettajakunnan ja yksi muun henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Osa jäsenistä on valittava oppilaiden huoltajien keskuudesta. Koulussa, jossa on yläasteen vuosiluokan oppilaita, johtokuntaan kuuluu lisäksi kaksi yläasteen vuosiluokalla olevien oppilaiden keskuudestaan lukuvuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Oppilaista valituilla jäsenillä on johtokunnan kokouksissa puhevalta mutta ei äänioikeutta.

Toimintaansa aloittavan tai päättävän koulun johtokunnan kokoonpanossa voidaan poiketa siitä, mitä 1 momentissa säädetään.

Opettajista, muusta henkilökunnasta ja oppilaista valittavilla jäsenillä voi olla kotipaikka myös muussa kuin koulun sijaintikunnassa.

Johtokunnan muiden kuin oppilasjäsenten valinta voidaan johtosäännöllä siirtää koululautakunnan tehtäväksi.

Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen ei enää ole koulun palveluksessa taikka oppilaiden valitsema jäsen koulun oppilaana, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen. Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen on määräajaksi erotettu tai pidätetty virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta taikka oppilaiden valitsema jäsen määräajaksi erotettu koulusta, on hän tänä aikana estynyt toimimasta johtokunnan jäsenenä.

14§

Peruskoulun johtokunnan tehtävänä on vastata koulun kasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä, koulun sisäisestä, koulun ja kodin sekä koulun ja ympäröivän muun yhteiskunnan välisestä yhteistyöstä sekä työrauhan ylläpitämisestä sekä suorittaa sille tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä erikseen määrätyt tehtävät.

15§

Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan ylläpitämiseen. Opettajakunnan tulee tehdä ehdotus koulun johtokuntaan valittavasta opettajasta ja hänen varajäsenestään sekä suorittaa opettajakunnalle erikseen määrätyt tehtävät.

16§

Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunnan tulee valita koulun johtokuntaan kaksi oppilasjäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä suorittaa oppilaskunnalle erikseen määrätyt tehtävät.

18§

Jollei peruskoulussa ole rehtoria, tulee johtokunnan valita opettajien keskuudesta koululle johtaja. Johtaja valitaan toistaiseksi, ja hänen määräyksensä voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Jos koulussa on vain yksi opettajan virka, on sen haltija koulun johtaja.

Kahdella tai useammalla peruskoululla voi olla yhteinen johtaja.

Milloin peruskoulu ja kunnan lukio toimivat samassa rakennuksessa tai rakennusryhmässä, voi lukion rehtori hoitaa myös peruskoulun johtajan tehtävät.

19§

Johtajan tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa peruskoulun opetus- ja kasvatustyötä sekä suorittaa hänelle tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä erikseen määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät.

20§

Johtajan tehtävien jakamisesta johtajan ja apulaisjohtajan kesken määrää johtokunta.

21 a§

Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaan kunnan toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluva tehtävä voidaan johtosäännössä määrätä kunnan muun samankielisen toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske kuitenkaan:

1)työsuunnitelman hyväksymistä;

2)oppilaan erottamista määräajaksi;

3)oppilaan ottamista ja siirtämistä 36 a§:ssä tarkoitettuun erityisopetukseen vastoin huoltajan suostumusta;

4)viranhaltijan tai tuntiopettajan irtisanomista ja kurinpitoa; eikä

5)viranhaltijan 70§:ssä tarkoitettuun lääkärintarkastukseen määräämistä ja terveydentilaa koskevien tietojen antamiseen velvoittamista.

Edellä 1 momentista poiketen ei myöskään viran vakinaisen haltijan ottamista koskevaa päätöstä saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.

4 luku

Peruskoulun työaika ja opetus

25§

Kuulovammaisten opetuksessa voidaan käyttää myös viittomakieltä sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

28§

Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuksesta on uskonnonvapauslain (267/22) mukaisesti vapautettu vähintään kolme evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolme ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilasta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa mukaista opetusta.

Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuksesta on uskonnonvapauslain mukaisesti vapautettu vähintään kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta, jotka eivät saa 2 momentin mukaista opetusta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa mukaista uskonnon opetusta, mikäli heidän huoltajansa sitä vaativat.

Koulun yleisestä uskonnon opetuksesta uskonnonvapauslain mukaisesti vapautetuille vähintään kolmelle uskontokuntiin kuulumattomalle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustietoa.

29§

Niiden aineiden valinnasta, joiden opiskeluun oppilas peruskoulussa sen tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa osallistuu, päättää hänen huoltajansa. Johtokunta voi huoltajaa kuultuaan muuttaa valitun aineen toiseksi, jos se opetuksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen takia on katsottava tarpeelliseksi.

30§

Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuultuaan peruskoulussa annettavan opetuksen tuntijaosta sekä hyväksyy kielenopetuksen yleissuunnitelman, joka sisältää kielenopetuksen laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Kouluhallitus antaa opetussuunnitelman laadintaa varten opetussuunnitelman perusteet, joissa määrätään opetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja sisällöt sekä asetusta täydentävät oppilasarvostelun yleiset perusteet, sekä vahvistaa todistusten kaavat.

Koululautakunta hyväksyy peruskoulua varten opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä peruskouluja varten.

Koulun lukuvuosittaisen työn järjestämistä varten johtokunta hyväksyy opetussuunnitelmaan perustuvan työsuunnitelman. Työsuunnitelmaan sisällytettävistä asioista säädetään asetuksella.

31§

Jos kunnassa opetetaan yhteisenä aineena kahta tai useampaa vierasta kieltä taikka vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä, saadaan oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää korottaa kunnassa sen mukaan kuin asetuksella säädetään.


35§

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on myös oppivelvollisuusikäisellä Suomessa asuvalla lapsella, joka ei ole Suomen kansalainen. Lisäksi kouluun voidaan erityisestä syystä ottaa myös ulkomailla asuva oppivelvollisuusikäinen lapsi.

Oikeus käydä koulua jatkuu, kunnes oppilas on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai sen vuoden heinäkuun loppuun, jona oppilas täyttää kahdensantoista vuotta. Koululautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä oikeuttaa oppilaan jatkamaan koulunkäyntiä mainitun ajankohdan jälkeenkin.

Oikeudesta suorittaa erityisessä tutkinnossa peruskoulun oppimäärä tai osa siitä säädetään asetuksella.

36§

Erityisestä syystä koululautakunta voi yksittäistapauksessa myöntää luvan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin.

Jos huoltaja haluaa lapsen aloittavan koulunkäynnin säädettyä aikaisemmin, hänen tulee esittää selvitys, milloin se on ilman kohtuutonta vaikeutta mahdollista, lapselle suoritetusta psykologisesta ja tarvittaessa myös lääketieteellisestä tutkimuksesta.

36 a§

Erityisluokalle voidaan ottaa tai siirtää oppilas, joka vammautumisen tai kehityksessä viivästymisen vuoksi ei suoriudu peruskoulun muulla luokalla tai tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi ei sopeudu peruskoulun muuhun luokkaan. Erityisopetukseen vahvistettujen oppimäärien mukaisesti voidaan opetusta antaa myös muualla kuin erityisluokalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun opetukseen ottamisesta ja siirtämisestä päättää koululautakunta. Päätöstä ei saa tehdä neuvottelematta oppilaan huoltajan kanssa. Milloin se ilman kohtuutonta vaikeutta on mahdollista, on ennen päätöksen tekemistä suoritettava oppilaan psykologinen ja tarvittaessa lääketieteellinen tutkimus sekä sosiaalinen selvitys oppilaasta ja hänen kasvuympäristöstään. Jos oppilaan huoltaja vastustaa oppilaan ottamista tai siirtämistä koskevaa päätöstä, tulee päätös alistaa lääninhallituksen vahvistettavaksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa opetuksessa olevan oppilaan voi koululautakunta oppilaan huoltajaa kuultuaan siirtää hänen kehitystään vastaavaan peruskoulun muuhun opetukseen.

38§

Koulupiiriin muuttaneella oppilaalla, joka ei voi opiskelemansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetuksen puolesta tarkoituksenmukaisesti jatkaa koulunkäyntiään oman piirinsä peruskoulussa, on oikeus päästä sellaiseen peruskouluun, jossa opiskelun jatkaminen on mahdollista.


45§

Peruskoulun oppilaille on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, määrältään riittävä ja maksuton kouluateria.

48§

Peruskoulun oppilaskodissa ja muussa kunnan järjestämässä majoituksessa olevan oppilaan täysihoito on oppilaalle maksuton. Oppilaalla on oikeus koulun alkamis- ja päättymispäivänä, viikonloppuina sekä ennen ja jälkeen lukuvuoden aikana olevia lomapäiviä maksuttomaan kuljetukseen majoituspaikan ja kodin välillä tai oikeus saada avustusta matkasta aiheutuviin kustannuksiin. Oppilaskotiin sijoitetut oppilaat ovat velvolliset suorittamaan kohtuullisen määrän heille soveltuvia oppilaskodin tehtäviä.


51§

Vaikeasti vammaisia oppilaita varten koulussa voi olla koulunkäyntiavustajia. Opetusministeriö antaa määräykset koulunkäyntiavustajien ottamisesta.

52§

Peruskoulussa voi olla rehtorin virka sekä opettajan ja oppilaskodinhoitajan virkoja. Opettajan virkoja ovat lehtorin, luokanopettajan, erityisluokanopettajan ja erityisopettajan virat.


Peruskoulussa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia. Tuntiopettaja voidaan ottaa määräajaksi tai toistaiseksi.

53§

Peruskouluun voidaan perustaa sellainen opettajan virka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan saman kunnan lukiossa. Virkaa perustettaessa tulee opetusvelvollisuuteen kuuluvista tunneista vähintään puolet olla peruskoulun tunteja.

Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii, voidaan peruskouluun perustaa sellainen opettajan virka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan muun tai muiden sopijakuntien yhdessä tai useammassa peruskoulussa tai lukiossa. Virka tulee perustaa siihen oppilaitokseen tai sen kunnan koululaitokseen, josta on saatavana eniten tunteja opetusvelvollisuuden täyttämiseksi.

54 a§

Peruskoulun viroista ja viranhaltijoista sekä tuntiopettajista on voimassa, mitä kunnan viroista ja viranhaltijoista kunnallislaissa säädetään ja sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä. Tuntiopettajiin sovelletaan kunnan tilapäisiä viranhaltijoita koskevia säännöksiä ja määräyksiä, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä.

55§

Opettajan virkoja tulee olla niin monta kuin opetuksen järjestäminen pysyvästi edellyttää. Tuntiopettajan hoidettavaksi saadaan antaa ne tunnit, joita varten ei ole tarkoituksenmukaista perustaa opettajan virkaa. Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opettajan virkojen määristä.

56§

Milloin opettajan virka lakkautetaan, on viran vakinainen haltija siirrettävä samassa kunnassa avoinna olevaan toiseen hänelle soveltuvaan peruskoulun opettajan virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. Jollei kunnassa ole avoinna hänelle soveltuvaa peruskoulun opettajan virkaa, on hänet siirrettävä sellaiseen saman kunnan lukion, lukion iltalinjan tai iltalukion virkaan taikka suostumuksellaan muuhun hänelle soveltuvaan opettajan virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. Jollei opettajaa voida siirtää edellä mainittuun opettajan virkaan, voidaan hänet suostumuksellaan siirtää saman kunnan muuhun virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää.

Jollei opettajaa voida siirtää toiseen virkaan samassa kunnassa, hänet voidaan suostumuksellaan siirtää vastaavaan muun kunnan tai kuntainliiton opettajan virkaan. Erityisestä syystä voidaan opettaja suostumuksellaan siirtää toisen kunnan tai kuntainliiton opettajan virkaan, vaikka omassa kunnassa on hänelle soveltuva virka avoinna.

Jos opettajaa ei ole voitu siirtää 1 tai 2 momentissa mainittuun virkaan, hänet voidaan suostumuksellaan siirtää valtion oppilaitoksen virkaan tai hänelle soveltuvaan muuhun valtion virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää.


56 a§

Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää noudattaen, mitä 56§:ssä säädetään siirtämisestä, toiseen avoinna olevaan mainitun pykälän 1-3 momentissa mainittuun virkaan:

1)jos hän ei sairauden, vian tai vamman vuoksi enää kykene asianmukaisesti suorittamaan virkatehtäviään;

2)jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo alentuneen työkykynsä palautumista; tai

3)jos siirtämiseen on muu viranhoidollisiin näkökohtiin perustuva hyväksyttävä syy.

Edellytyksenä viranhaltijan siirtämiselle 1 momentin 2 tai 3 kohdassa mainitulla perusteella on 56§:stä poiketen, että viranhaltija on antanut siirtämiseen suostumuksen.

56 b§

Jos vakinainen viranhaltija siirretään tämän lain nojalla muuhun virkaan ja viranhaltija joutuu muuttamaan toiseen kuntaan, korvataan hänen muuttokustannuksensa valtion varoista.

58§

Koululautakunta nimittää viran vakinaisen haltijan sekä ottaa viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan.

Virka on ennen sen vakinaista täyttämistä julistettava haettavaksi.

Virkaan tulee nimittää säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taitavin ja soveliain.

Viran vakinaisen haltijan nimittämistä koskeva päätös annetaan tiedoksi hakijoille kunnallislain 32§:n 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Mitä viran vakinaisesta täyttämisestä 1-3 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin avoimen viran hoitajan ottamista.

58 a§

Kun vakinainen viranhaltija 56 tai 56 a§:n nojalla siirretään toiseen virkaan, saadaan virka täyttää haettavaksi julistamatta.


Viranhaltijan siirtää oman kunnan oppilaitoksen virkaan kunnanhallitus. Toisen kunnan, kuntainliiton tai valtion oppilaitoksen opettajan virkaan siirtää se keskusvirasto, jonka alainen oppilaitos on. Toisen kunnan tai kuntainliiton virkaan siirtämiseen tulee saada asianomaisen kunnanhallituksen tai liittohallituksen suostumus. Kunnan ja valtion muuhun virkaan siirtää nimittävä viranomainen. Jos kunnan virkaan nimittävä viranomainen on lautakunta tai muu kunnanhallituksen alainen viranomainen, viranhaltijan siirtää kuitenkin kunnanhallitus.

Jos viranhaltijaa ei voida siirtää toiseen virkaan omassa kunnassa, tulee kunnanhallituksen ilmoittaa viranhaltija tämän suostumuksella 3 momentissa tarkoitetulle keskusvirastolle muualle siirtämistä varten. Jos keskusvirastokaan ei voi siirtää viranhaltijaa toiseen virkaan, tulee keskusviraston ilmoittaa viranhaltija valtiokonttorille valtion muuhun kuin opettajan virkaan siirtämistä varten. Valtiokonttorin toimenpiteistä on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslain (755/86) 35§:ssä säädetään.

58 b§

Keskusvirasto voi nimittää alaisensa oppilaitoksen virkaan peruskoulun viran vakinaisena haltijana olleen henkilön, joka:

1)on irtisanottu viran lakkauttamisen vuoksi;

2)saa peruskoulun palveluksen perusteella työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneväksi; tai

3)saa peruskoulun palveluksen perusteella työttömyyseläkettä.

Virka saadaan 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa täyttää sitä haettavaksi julistamatta. Henkilö voidaan nimittää vain sellaiseen virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää.

58 c§

Kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus voi enintään lukuvuodeksi kerrallaan määrätä, että yksi tai useampi sen alaisen oppilaitoksen virka on jätettävä täyttämättä, kunnes on selvitetty, voidaanko 58 b§:ssä tarkoitettu henkilö nimittää johonkin niistä.

59§

Viranhaltijan ja tuntiopettajan tulee yhteistyössä oppilaiden, näiden huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan peruskoululle säädetyt tavoitteet ja osallistua koulun kehittämiseen sekä suorittaa peruskoulun opetussuunnitelman ja työsuunnitelman mukaan hänelle kuuluvat tehtävät sekä muut tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät.

62 b§

Koululautakunta tai tuntiopettaja ja viran väliaikainen hoitaja voi irtisanoa virkasuhteen päättymään irtisanomisajan kuluttua.

Koululautakunta voi irtisanoa tuntiopettajan ja viran väliaikaisen hoitajan, kun siihen on syytä.

64§

Koululautakunta päättää viranhaltijaa ja tuntiopettajaa koskevan kurinpitomenettelyn vireillepanosta ja kurinpitorangaistuksesta sekä virantoimituksesta pidättämisestä.

Lääninhallituksen tulee, jos koululautakunta sitä pyytää, toimittaa kurinpitoasiassa tutkimus ja esittää tutkimuksen tulos toimenpide-ehdotuksineen koululautakunnalle.

69§

Asetuksella voidaan säätää, että joissakin rehtorin ja opettajan viroissa, joiden laatu sitä vaatii, eroamisikä on alle yleisen eroamisiän. Eroamisikää ei kuitenkaan saa määrätä 55 vuotta alemmaksi.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista 31 päivänä heinäkuuta sinä vuonna, jona asianomainen saavuttaa eroamisiän. Koululautakunta voi kuitenkin oikeuttaa hänet jatkamaan samassa virassa tai tehtävässä enintään kolme vuotta sen jälkeen, jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.


70§

Viranhaltijan ja tuntiopettajan, joka sairauden vuoksi ei kykene hoitamaan virkaansa, on pyydettävä virkavapautta. Jollei hän sitä tee, koululautakunnan on vapautettava hänet virantoimituksesta sairauden ajaksi.

Koululautakunta voi määrätä, jos se on viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeen, viranhaltijan hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija on velvollinen antamaan koululautakunnalle terveydentilaansa koskevia tietoja.

8 luku

Muutoksenhaku

74§

Kunnan viranomaisen päätökseen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa asiassa haetaan muutosta siten kuin kunnallislaissa säädetään.

Kunnan viranomaisen päätökseen viran vakinaista täyttämistä koskevassa asiassa muutosta haetaan 1 momentista poiketen valittamalla kouluhallitukseen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annettussa laissa (154/50) säädetään. Kunnan viranomaisen päätös on annettava hakijoille tiedoksi kunnallislain (953/76) 32§:n 1 momentin mukaisesti asettamalla pöytäkirja yleisesti nähtäväksi. Valitusaika luetaan päätöksen nähtäväksi asettamisesta.

Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa asioissa, joissa on muutoksenhakuoikeus, muutosta haetaan 1 ja 4 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan ottamista. Valittaa ei saa myöskään päätöksestä sellaisessa asiassa, joka on säädetty koululautakunnan alaisen toimielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi.

75§

Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän, koulun toimielimen ja toimenhaltijan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Rehtorin ja opettajan toimen vakinaista täyttämistä koskevassa asiassa muutosta haetaan kuitenkin valittamalla kouluhallitukseen. Valitusaika toimen vakinaista täyttämistä koskevassa asiassa luetaan siitä, kun päätöksen tehneen toimielimen pöytäkirja on asetettu nähtäväksi koulun ilmoitustaululle.

Rehtorin, opettajan ja tuntiopettajan kurinpitoa ja toimenhoidosta pidättämistä koskevissa asioissa [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1991), alkuperäinen sanamuoto kuului: kurinpitoa ja virantoimituksesta pidättämistä koskevissa asioissa ] on muutoksenhausta 1 momentista poiketen voimassa, mitä valtion virkamieslaissa säädetään.

Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa asioissa muutosta haetaan 1 momentista poiketen lääninhallitukselta sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Asetuksella voidaan säätää, että koulun ylläpitäjän, toimielimen tai toimenhaltijan päätöksistä joissakin asioissa ei saa valittaa.

76§

Kouluhallituksen, ammattikasvatushallituksen ja lääninhallituksen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen samoin kuin niiden valituksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Päätökseen, jolla kouluhallitus on ratkaissut kunnan viranomaisen tai peruskoulua korvaavan koulun toimielimen päätöksestä tehdyn valituksen viran tai toimen vakinaista täyttämistä koskevassa asiassa, saa hakea muutosta se, joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Asetuksella voidaan säätää, että kouluhallituksen, ammattikasvatushallituksen tai lääninhallituksen päätöksistä joissakin asioissa ei saa valittaa.

76 a§

Jos peruskoulun yläasteen oppilaan huoltaja saa hakea muutosta tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tehtyyn oppilasta koskevaan viranomaisen päätökseen, on myös oppilaalla oikeus hakea muutosta.

9 luku

Peruskoulua korvaavat koulut

78§

Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän on asetettava koulun hallintoa varten johtokunta, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä 13§:ssä säädetään. Tarkempia säännöksiä annetaan asetuksella.

Mitä 1-3, 7, 8, 15, 16, 19, 22-31, 37-42, 44, 45, 47, 48, 50, 51, 85-88, 92, 99 ja 108§:ssä sekä kunnan kouluhallinnosta annetun lain 16 ja 17§:ssä säädetään, on vastaavasti voimassa peruskoulua korvaavasta koulusta ja sen oppilaista. Peruskoulua korvaavan koulun oppilaalle opetus on maksutonta, ja koulun oppilaiden opintososiaaliset edut on kunnan järjestettävä, jolleivät kunta ja koulun ylläpitäjä ole toisin sopineet.


78 a§

Peruskoulua korvaavan koulun rehtorin ja opettajan toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä 55§:ssä, 56§:n 1-4 momentissa, 56 a, 56 b, 58, 58 a-58 e, 59, 62 a, 62 b, 62 d, 62 f ja 62 g §:ssä, 69§:n 1, 3 ja 4 momentissa ja 70§:ssä säädetään peruskoulun viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista. Kurinpitomenettelystä ja virantoimituksesta pidättämisestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään. Virkamieslautakuntana toimii kouluhallituksen yhteyteen asetettu virkamieslautakunta.

Koululautakunnalle 1 momentissa mainituissa lainkohdissa säädetyt tehtävät hoitaa peruskoulua korvaavassa koulussa johtokunta. Mitä 1 momentissa mainituissa lainkohdissa säädetään koululautakunnasta, on voimassa peruskoulua korvaavan koulun johtokunnasta. Toimenhaltija voidaan 56§:n 1 momentin sekä 56 a§:n 1 momentin nojalla siirtää peruskoulun, lukion, lukion iltalinjan, iltalukion tai muun oppilaitoksen virkaan vain, jos saman ylläpitäjän peruskoulua korvaavassa koulussa tai yksityisessä lukiossa, sen iltalinjalla tai iltalukiossa ei ole soveltuvaa tointa, johon toimenhaltija voidaan siirtää.


79§

Peruskoulua korvaavan koulun toimielimelle tai toimenhaltijalle kuuluva tehtävä voidaan 21 a§:n 2 ja 3 momentissa säädetyin poikkeuksin ohjesäännössä määrätä koulun muun toimielimen tai toimenhaltijan tehtäväksi.

86§

Peruskoululla tulee olla tarkoitukseensa soveltuva koulurakennus tai -huoneisto sekä tarpeellinen kalusto, opetusvälineet, kirjasto sekä muut koulun toiminnalle tarpeelliset tilat ja varusteet.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden 28, 35, 38, 51 ja 69§:n nojalla tehdyt päätökset ovat voimassa niissä mainitun ajan. Lääninhallituksen lain voimaan tullessa voimassa olleen 8§:n nojalla antama peruskoulun piirijaon laatimista koskeva päätös on voimassa, kunnes kunta muuttaa piirijakoa lääninhallituksen päätöksessä tarkoitetuilta osin.

Ennen tämän lain voimaantuloa valittu johtokunta jatkaa tehtävässään toimikautensa loppuun.

Kunnan toimielimessä tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva hallintoasia käsitellään loppuun samassa toimielimessä. Jos kunnanvaltuusto päättää 21 a§:n nojalla johtosäännössä määrätä tämän lain mukaan kunnan toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluvan tehtävän kunnan muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi, johtosäännön voimaan tullessa vireillä oleva, ennen tämän lain voimaantuloa vireille tullut hallintoasia käsitellään kuitenkin kunnanvaltuuston päätöksen mukaisessa järjestyksessä. Mitä tässä momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin peruskoulua korvaavaa koulua koskevien asioiden käsittelyä.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 30§:n nojalla kouluhallituksen antamat kunnan opetussuunnitelman laadintaa ja oppiaineiden opetusta koskevat yleiset ohjeet sekä kouluhallituksen päättämät valtakunnalliset oppimäärät ovat voimassa siihen asti kun kouluhallitus antaa tämän lain mukaiset opetussuunnitelman perusteet.

Tämän lain voimaan tullessa lääninhallituksessa vireillä olevat opettajan kurinpitoa ja lääkärintarkastukseen velvoittamista koskevat asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.

Haettaessa muutosta päätökseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 94§:n säännöksiä.

Aineenopettajan ja opinto-ohjaajan virat muuttuvat tämän lain voimaan tullessa lehtorin viroiksi. Lain voimaan tullessa virkoja vakinaisesti tai väliaikaisesti hoitavat henkilöt siirtyvät vastaavien uusien virkojen vakinaisiksi haltijoiksi tai väliaikaisiksi hoitajiksi.

Tämän lain voimaan tullessa yleisaineiden aineenopettajan virassa olevan henkilön oikeus eläkkeeseen määräytyy 7 momentissa tarkoitetussa uudessa virassa sen mukaan kuin peruskoululain 71 ja 72§:n muuttamisesta 3 päivänä helmikuuta 1989 annetun lain (104/89) voimaantulosäännöksessä säädetään. Tämän lain voimaan tullessa yleisaineiden aineenopettajan viran haltijana olevan sellaisen henkilön eroamisikä, joka täyttää mainitun lain voimaan tullessa voimassa olleen 72§:n 2 momentissa säädetyt erityistä eläkeikää koskevat edellytykset, on uudessa virassa 60 vuotta.

Tämän lain voimaan tullessa lakkautuspalkalla olevaan henkilöön sekä peruskoululain muuttamisesta 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (417/87) voimaantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitettuun viranhaltijaan sovelletaan edelleen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita viranhaltijan siirtämistä koskevia säännöksiä.

Hallituksen esitys 108/90
Sivistysvaliok. miet. 23/90
Suuren valiok. miet. 281/90

Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Opetusministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.