120/1991

Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991

Asetus satovahinkojen korvaamisesta annetun asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä

kumotaan satovahinkojen korvaamisesta 24 päivänä lokakuuta 1975 annetun asetuksen (820/75) 3 ja 6§,

niistä 6§ sellaisena kuin se on 30 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa asetuksessa (400/79), sekä

muutetaan 1§, 4§:n 1 momentti, 5§, 7§:n 1 momentti, 8§:n 2 momentti sekä 10, 12, 15 ja 16§,

sellaisina kuin niistä ovat 4§:n 1 momentti sekä 5 ja 12§ 29 päivänä huhtikuuta 1980 annetussa asetuksessa (305/80), 8§:n 2 momentti mainitussa 30 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa asetuksessa sekä 10§ 13 päivänä marraskuuta 1981 annetussa asetuksessa (749/81), seuraavasti:

Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (530/75), jäljempänä satovahinkolaki, 4§:n 1 momentissa tarkoitettuja kasvilajeja ovat syysvehnä, kevätvehnä, ruis, ohra, kaura, herne, peruna, sokerijuurikas, peltoheinä, viljelty laidunnurmi, nurmikasvien siemenet, rypsi, rapsi, seosviljaan sisältyvät kasvilajit, viljellyt rehukasvilajit sekä kiinteähintaisessa sopimusviljelyssä viljeltävät punajuurikas, porkkana, sipuli, kukkakaali, valkokaali, pensaspapu ja herukat.

Sen estämättä, mitä satovahinkolain 2§:n 2 momentissa (1309/90) säädetään, voidaan korvausta kuitenkin maksaa valtion kanssa tehdyn pellon käyttöä rajoittavan sopimuksen mukaisen herneen tai viherheinän viljelyksen kärsimästä satovahingosta.

Maa- ja metsätalousministeriö voi tarvittaessa satovahinkoneuvottelukunnan esityksestä päättää, millä alueilla otetaan huomioon viljelmän satovahinkoja määrättäessä ainoastaan osaa 1 momentissa mainituista kasvilajeista kohdanneet satovahingot.

Yksityisen viljelijän ja satovahinkolain 2§:ssä tarkoitetun yhtymän, yhtiön tai osuuskunnan on korvausta halutessaan tehtävä välittömästi vahingon tapahduttua ja viimeistään maatilahallituksen määräämän ajan kuluessa korvaushakemus sen kunnan maatalousviranomaisille, missä viljelmän talouskeskus sijaitsee. Myöhästyneen hakemuksen perusteella ei korvausta myönnetä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi satovahinkolain 1§:n mukainen peruste, jonka nojalla korvausta haetaan.


Viljelmäkohtaisten satovahinkoarvioiden suorittamisesta huolehtivat kunnan maatalousviranomaiset.

Normisatojen määräämistä varten maa jaetaan normisatoalueisiin. Normisatoalueita ovat maaseutupiirien alueet. Kuitenkin Keski-Suomen, Oulun, Pirkanmaan ja Satakunnan maaseutupiirien alueet jaetaan osiin seuraavasti: Keski-Suomen maaseutupiirin eteläosaan kuuluvat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänkoski, Korpilahti, Kuhmoinen, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Muurame, Säynätsalo ja Toivakka. Muut Keski-Suomen maaseutupiirin alueen kunnat kuuluvat pohjoisosaan. Oulun maaseutupiirin pohjoisosaan kuuluvat Haukipudas, Ii, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Muut Oulun maaseutupiirin alueen kunnat kuuluvat eteläosaan. Pirkanmaan maaseutupiirin pohjoisosaan kuuluvat Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Kuorevesi, Kuru, Längelmäki, Mänttä, Parkano, Ruovesi, Vilppula ja Virrat. Muut Pirkanmaan maaseutupiirin alueen kunnat kuuluvat eteläosaan. Satakunnan maaseutupiirin pohjoisosaan kuuluvat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen. Muut Satakunnan maaseutupiirin alueen kunnat kuuluvat eteläosaan.



Kasvilajin normisadon arvo lasketaan käyttäen kertoimena satovahinkolain 4§:n 2 momentissa tarkoitettua yksikköhintaa.

10§

Viljelmän satovahingolla tarkoitetaan tässä asetuksessa viljelmän normisadon arvon ja vahinkovuoden sadon arvon välistä erotusta. Jos on kuitenkin kysymys sellaisista poikkeuksellisten talvehtimisolosuhteiden talvehtivalle kasville aiheuttamista vahingoista, joiden johdosta kasvusto rikotaan ja kylvetään uudelleen tai jätetään kesannoksi, otetaan viljelmän satovahinkoa laskettaessa satovahinkona huomioon 30 % asianomaisen kasvin täysin tuhoutunutta alaa vastaavan normisadon arvosta. Edellä sanotusta poiketen otetaan Lapin maaseutupiirin alueella sekä Oulun maaseutupiirin alueeseen kuuluvissa Iin, Kuivaniemen, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin kunnissa satovahinkona huomioon 50 % edellä tarkoitetusta normisadon arvosta.

12§

Yksityisen viljelijän ja satovahinkolain 2§:ssä tarkoitetun yhtymän, yhtiön tai osuuskunnan viljelmäkohtaisen omavastuuosuuden suuruus on 30 % viljelmän normisadon arvosta. Edellä 10§:ssä tarkoitetuissa talvehtimisvahingoissa jätetään omavastuuosuutta laskettaessa täysin tuhoutuneen alan normisadon arvo huomioon ottamatta.

15§

Kunnan maatalousviranomaisten tulee arviointipöytäkirjojen perusteella laatia yhdistelmä arvioitujen viljelmien satovahingoista. Yhdistelmästä tulee käydä ilmi maatilahallituksen määräämät tiedot.

Yhdistelmästä on lähetettävä yksi kappale maaseutupiirille, jonka tulee lähettää alueensa kuntia koskeva yhteenveto sekä jäljennökset kuntien yhdistelmistä maatilahallitukselle kunakin vahinkotapahtumavuotena 16 päivään marraskuuta tai maatilahallituksen määräämään muuhun päivään mennessä.

16§

Korvauksen myöntämisestä päättävät ja korvaukset suorittavat siihen oikeutetuille sen kunnan maatalousviranomaiset, missä viljelmän talouskeskus sijaitsee. Korvaus suoritetaan korvauksen saajalle maatilahallituksen määräämältä valtion postisiirtotililtä.

Jos arvioimisasiakirjat on toimitettu muille kuin 1 momentissa tarkoitetuille maatalousviranomaisille, tulee heidän lähettää ne asiassa toimivaltaisille maatalousviranomaisille.


Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä tammikuuta 1991.

Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Maa- ja metsätalousministeri
Toivo T.Pohjala

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.