1298/1990

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990

Laki porotalouslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 9 päivänä helmikuuta 1990 annetun porotalouslain (161/90) 5§,

muutetaan 7§:n 3 momentti, 8, 9 ja 11§, 12§:n 1 ja 3 momentti, 15-17§, 18§:n johdantokappale ja 4 kohta, 20§, 21§:n 1 momentti, 22-25§, 26§:n 1 ja 2 momentti, 31§, 32§:n 1 momentti, 34§, 41§:n 2 momentti ja 43§ sekä

lisätään 12§:ään uusi 4 ja 5 momentti sekä lakiin uusi 34 a§ seuraavasti:

7 §
Soveltamisalaa koskevat rajaukset

Tämän lain mukaista rakennusavustusta asuinrakennusta varten ei saa kohdistaa sellaisen omistajan tai haltijan hyväksi, jonka tilan rakentamista on tuettu porotilalain (590/69) 19§:n mukaisin rakennuspalkkioin.

8 §
Maan hankkiminen

Tämän lain tarkoituksiin voidaan hankkia maata ostamalla ja vaihtamalla tiloja, tilanosia, osuuksia ja oikeuksia. Lisäksi tämän lain tarkoituksiin voidaan käyttää porotilalain sekä maatilalain (188/77) ja maaseutuelinkeinolain (1295/90) tarkoituksiin muulla tavoin kuin oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain (391/78) nojalla hankittua maata.

9 §
Ostomenettely

Hankittaessa maata tämän lain tarkoituksiin ostamalla ja vaihtamalla noudatetaan soveltuvin osin, mitä maaseutuelinkeinolain 36§:ssä on säädetty, kuitenkin niin, että ostosta päättää asianomainen maaseutupiiri.

Valtion tämän lain mukaan ostamaa kiinteää omaisuutta ei saa ulosmitata ulosottolain 4 luvun 26§:n nojalla edellisen omistajan tai hänen saantomiehensä velasta, josta kiinteistö ei panttioikeuden nojalla tai muuten ole vastaamassa.

11 §
Maan käyttäminen muihin tarkoituksiin

Jos hankittua omaisuutta ei tarvita tämän lain tarkoituksiin, voidaan se käyttää maaseutuelinkeinolain tai luontaiselinkeinolain tarkoituksiin taikka käyttää muihin tarkoituksiin noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia annetussa laissa (687/78) on säädetty.

12 §
Käyttösuunnitelmatoimitus

Hankittua maata koskevan käyttösuunnitelman laatii kolmijäseninen suunnittelutoimikunta maaseutupiirin määräyksestä. Käyttösuunnitelman laatimisessa noudatettavasta ilmoitus- ja muusta menettelystä säädetään tarkemmin asetuksella.


Edellä 1 momentissa tarkoitetun suunnittelutoimikunnan puheenjohtajana on maaseutupiirin maanmittausinsinööri ja muina jäseninä asianomaisen kunnanvaltuuston valitsemat henkilöt. Ellei maaseutupiirissä ole maanmittausinsinööriä tai tämä on estynyt virkaansa hoitamasta, voi maatilahallitus määrätä suunnittelutoimikunnan puheenjohtajaksi muun maanmittausinsinöörin.

Kunnanvaltuuston valitsemat jäsenet sekä heidän varamiehensä valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kunnanvaltuuston valitsemista jäsenistä tulee toisen ja hänen varamiehensä olla porotalouden harjoittaja. Milloin käyttösuunnitelma koskee Enontekiön, Inarin, Utsjoen tai Sodankylän kunnassa olevaa maata, on kunnanvaltuuston valitsemista jäsenistä toisen ja hänen varamiehensä oltava saamelaissyntyinen. Milloin käyttösuunnitelma koskee kolttalain 2 §:ssä tarkoitettua aluetta, on kunnanvaltuuston valitsemista jäsenistä toisen ja hänen varamiehensä oltava syntyperäinen koltta.

Jos suunnittelutoimikunnassa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

15 §
Käyttösuunnitelman vahvistaminen

Käyttösuunnitelman vahvistaa maaseutupiiri.

Milloin omaisuutta on ehdotettu käytettäväksi muuhun kuin tämän lain tarkoituksiin, eikä maaseutupiirillä ole sen mukaan kuin erikseen on säädetty, oikeutta luovuttaa valtion maaomaisuutta, on käyttösuunnitelma tältä osin alistettava maatilahallituksen vahvistettavaksi.

Käyttösuunnitelman vahvistamista koskeva päätös voidaan antaa asianosaiselle tiedoksi postitse virkakirjeessä. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, ellei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on asianosaisen ilmoittamalla osoitteella varustettuna jätetty postin kuljetettavaksi. Muutoin noudatetaan, mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.

Asianosaisella tarkoitetaan 1 momentissa henkilöä, joka on käyttösuunnitelmatoimituksessa hakenut lisäaluetta tai 10§:ssä tarkoitettua muuta aluetta, oikeutta tai osuutta. Käyttösuunnitelmatoimituksessa on asianosainen myös se kunta, jonka aluetta toimitus koskee.

Asianosainen saa hakea muutosta maaseutupiirin tämän pykälän nojalla tekemään päätökseen valittamalla maatilahallitukseen, jos käyttösuunnitelmaa vastaan on ennen sen vahvistamista tehty muistutus tai maaseutupiiri on käyttösuunnitelman vahvistaessaan muuttanut julkistettua tai muutoin tiedoksi annettua käyttösuunnitelmaehdotusta. Muutoin maaseutupiirin tai maatilahallituksen tämän pykälän nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valittaa ei myöskään saa maaseutupiirin päätöksestä tehdyn valituksen johdosta annetusta maatilahallituksen päätöksestä.

16 §
Maanmittaustoimitukset

Käyttösuunnitelmaan liittyvistä maanmittaustoimituksista ja niiden kustannusten suorittamisesta on voimassa, mitä maaseutuelinkeinolain 43§:n 1 ja 4 momentissa on säädetty.

17 §
Myyminen

Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoittamisesta, hinnan uudelleen määräämisestä erehdyksen tai omaisuuden arvon olennaisesti muuttumisen johdosta, luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta, lainhuudon hakemisesta sekä myyntihinnan, sen koron ja uloshakukulujen panttioikeudesta samoin kuin tämän vuoksi kiinnitysasiain pöytäkirjaa varten tehtävistä ilmoituksista on soveltuvin osin voimassa, mitä maaseutuelinkeinolain 44 ja 46§:ssä on säädetty.

18 §
Lainat

Maaseutuelinkeinolain 4§:n 1 momentin 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut luottolaitokset voivat maatilahallituksen osoittamista maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myöntää sanotun lain 26§:ssä tarkoitetuin tavoin tämän lain nojalla lainaa:


4) asuinrakennuksen rakentamista, laajentamista ja peruskorjausta sekä asuinympäristön parantamista varten (asuntolaina);


20 §
Lainoin ja avustuksin tuettavat tilat

Maanostolainaa ei saa myöntää tilan tai alueen hankkimista varten, jos tilan tai, mikäli kysymys on lisäalueen hankkimisesta, muodostuvan tilan metsän vuotuinen puuntuotto ylittää 150 kiintokuutiometriä kestävää hakkuumäärää soveltaen. Muitakaan tämän lain mukaisia etuuksia ei saa antaa sanottua suurempaa tilaa varten. Rakennusavustusta asuinrakennusta varten annettaessa vastaava enimmäistuotto on kuitenkin 75 kiintokuutiometriä sikäli kuin kysymys ei ole porotilalain mukaisin maankäyttötoimenpitein tuetusta sanottua suuremmasta tilasta. Lisäaluetta annettaessa on lisäksi noudatettava, mitä 10§:ssä on säädetty.

21 §
Myyntihinnat

Porotaloustilaan liitettävän lisäalueen myyntihinnan maksuaika on enintään 30 vuotta. Myyntihinnan vuotuinen korko on neljä prosenttia. Myyntihinta voi olla, hakijan olosuhteet huomioon ottaen, koroton enintään ensimmäiset 5 vuotta ja sen lyhennysten periminen voidaan aloittaa enintään 5 vuotta säännönmukaista ajankohtaa myöhemmin sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Edellä 10 §:ssä tarkoitettujen muiden alueiden sekä osuuksien ja oikeuksien myyntihintojen maksuaika on enintään kymmenen vuotta sekä vuotuinen korko kahdeksan prosenttia. Myyntihintojen maksuajoista säädetään tarkemmin asetuksella.


22 §
Lainaehdot

Lainojen enimmäismäärät ovat:

1) maanosto- ja sisarosuuslainassa 85 prosenttia omaisuuden hankintahinnasta;

2) asuntolainassa 80 ja rakentamislainassa 60 prosenttia hyväksyttävän kustannusarvion määrästä;

3) sähköistämislainassa 75 prosenttia ja muissa lainoissa 60 prosenttia hyväksyttävän kustannusarvion tai hyväksyttävien kustannusten määrästä.

Sellaisen kaupan rahoittamiseen, jossa hankittavan omaisuuden luovutushinta ilmeisesti ylittää paikkakunnan käyvän hinnan, ei maanosto- ja sisarosuuslainaa saa myöntää.

Laina-aika on enintään 30 vuotta. Takaisinmaksuajoista säädetään tarkemmin asetuksella. Lainan korko on neljä prosenttia. Tuotantorakennuksen ja asuinrakennuksen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen myönnetyt lainat sekä maanostoon myönnetyt lainat voivat olla, hakijan olosuhteet huomioon ottaen, korottomat enintään ensimmäiset 5 vuotta ja niiden lyhennysten periminen voidaan aloittaa enintään 5 vuotta säännönmukaista ajankohtaa myöhemmin sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

23 §
Muut ehdot

Lainojen ja avustusten myöntämismenettelystä, maksattamisesta, vakuuksista, valtionvastuusta, lainojen ja myyntihintojen takaisinperimisestä, lykkäysten myöntämisestä ja peruuttamisesta sekä lainojen hoitamisesta luottolaitokselle aiheutuvien kulujen korvaamisesta ja korvausten takaisin perimisestä sekä lainojen ja avustusten valvonnasta samoin kuin muistakin lainoitusta, myyntihintoja ja avustuksia koskevista seikoista on tässä laissa säädetyin poikkeuksin soveltuvin osin voimassa, mitä maaseutuelinkeinolain 26§:n 3 momentissa, 27§:ssä, 29§:n 3 ja 4 momentissa, 30-31§:ssä, 32§:n 3 momentissa, 47§:ssä, 48§:n 1 ja 4 momentissa sekä 50-51§:ssä on vastaavista lainoista ja myyntihinnoista sekä avustuksista säädetty.

24 §
Lainojen koron korottaminen

Porotaloustilan ja lisäalueen myyntihinnan sekä lainojen vuotuista korkoa voidaan tarkistaa aikaisintaan kuudennen lainavuoden alusta lukien enintään kahdella prosenttiyksiköllä luoton syntymisen jälkeen yleisessä korkotasossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Myyntihinnan ja lainojen koron tarkistamisesta päättää valtioneuvosto.

25 §
Rakennuspaikalla suoritettavat tarkastukset

Rakennuspaikalla suoritettavista tarkastuksista sekä niistä rakennuttajalta perittävistä maksuista on voimassa vastaavasti, mitä maaseutuelinkeinolain 48§:n 2 ja 3 momentissa on säädetty.

26 §
Avustukset

Avustusten prosentuaalisista enimmäismääristä säädetään tarkemmin asetuksella. Avustus voi kuitenkin olla enintään 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Milloin avustuksen ohella myönnetään myös lainaa, saa avustuksen ja lainan yhteismäärä kattaa mainitut kustannukset kokonaisuudessaankin.

Jos työtä, johon on myönnetty tässä laissa tarkoitettua avustusta, ei ole suoritettu asetuksella säädettävän määräajan kuluessa, voi maaseutupiiri velvoittaa avustuksen saajan tai hänen oikeudenomistajansa suorittamaan avustuksen kokonaan tai osittain takaisin valtiolle. Takaisin perittävä avustus saadaan riippumatta siitä, kuinka kauan on kulunut takaisinperimispäätöksestä, ottaa siitä tilasta, jonka hyväksi tehtävistä töistä on kysymys, samalla etuoikeudella kuin kiinteistöistä menevistä julkisoikeudellisista suorituksista on säädetty. Periminen saadaan toimittaa verojen ulosotosta säädetyssä järjestyksessä.


31 §
Rajoitukset

Oikeustoimi, jolla ilman maaseutupiirin lupaa luovutetaan lisäaluetta antamalla muodostettu porotaloustila taikka sen osan omistus- tai vuokraoikeus, on mitätön. Ilman maaseutupiirin lupaa ei tällaista tilaa myöskään saa osittaa tai jakaa. Milloin saajana tulisi olemaan henkilö, joka 3§:n mukaan ei ole tukemiskelpoinen, kyseisen luvan antaa maatilahallitus ja se saadaan myöntää vain erityisistä syistä.

Edellä 1 momentissa säädetyt rajoitukset ovat voimassa 15 vuotta siitä päivästä lukien, jona lisäalueesta tehty kauppakirja on allekirjoitettu. Rajoitusten estämättä on tilan kiinnittäminen muun oikeuden kuin vuokraoikeuden vakuudeksi ja muu pantiksipano velan maksamisen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja pakkohuutokaupalla myyminen sallittu. Maatilahallitus voi, milloin siihen on erityisiä syitä, vapauttaa tilan tai sen osan 1 momentissa säädetyistä rajoituksista. Maaseutupiiri voi kuitenkin samoin edellytyksin vapauttaa tilan tai sen osan mainituista rajoituksista niissä tapauksissa, joissa maaseutupiiri antaa 1 momentin nojalla luovutusluvan. Kyseisten rajoitusten merkitsemisestä maarekisteriin sekä niitä koskevista ilmoituksista säädetään asetuksella.

Maaseutupiiri ja maatilahallitus voivat liittää tässä pykälässä tarkoitettua lupaa ja vapauttamista koskevaan päätökseen ehdon, että tämän lain mukainen laina tai myyntihintasaaminen on kokonaan tai osittain heti maksettava takaisin korkoineen. Jos tilaa varten on myönnetty tämän lain mukainen rakennusavustus eikä sen myöntämisestä ole kulunut 15 vuotta, voidaan päätökseen liittää myös ehto, että sanottu avustus tai osa siitä on heti maksettava takaisin.

32 §
Eräät lisäehdot

Milloin tämän lain nojalla maata, luottoa tai rakennusavustusta saanut henkilö tai hänen oikeudenomistajansa tai, jos heitä on useita, kukaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakituisesti asunut asianomaisella porotaloustilalla, voidaan tilaa rasittava jäljellä oleva valtion tai luottolaitoksen saaminen kokonaan tai osittain ja, sikäli kuin 15 vuotta ei ole kulunut avustuksen myöntämisestä, myös sanottu avustus tai osa siitä määrätä heti takaisin maksettavaksi. Edellä sanottu on vastaavasti voimassa myös, milloin porotaloustila, joka ei ole 31§:ssä tarkoitettujen rajoitusten alainen, tai sen osa on luovutettu muulle kuin maaseutupiirin hyväksymälle henkilölle.


34 §
Viittaussäännös

Valtion vapaudesta olla suorittamatta kunnallis- ja kirkollisveroa, asiakirjojen lähettämisestä, käyttösuunnitelmaa laadittaessa sattuneen erehdyksen korjaamisesta, tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suorittavien henkilöiden virkavastuusta sekä kustannusten korvamisesta on vastaavasti noudatettava, mitä maaseutuelinkeinolain 36§:n 3 momentissa, 44§:n 1 momentissa, 47§:n 2 ja 3 momentissa sekä 53§:ssä säädetään.

34 a §
Etusijajärjestys

Tämän lain 17§:ssä ja 26§:n 2 momentissa tarkoitettu saamisten etuoikeus ei aiheuta muutosta niiden oikeuteen, joilla on ennen tämän lain voimaantuloa vireille pannun hakemuksen nojalla vahvistettu kiinnitys tai vuokraoikeuden rekisteröiminen tahi sitä ennen syntynyt maksamattoman kauppahinnan panttioikeus taikka muu kiinnittämättä voimassa oleva panttioikeus kiinteistöön.

41 §
Eräät aikaisemman lainsäädännön mukaiset toimenpiteet ja oikeussuhteet

Aikaisemman lain säännöksiä noudatetaan niin ikään niiden asioiden osalta, jotka muutoinkin liittyvät porotilalain täytäntöönpanoon ja joista ei tässä luvussa ole toisin säädetty. Sanottu koskee myös valtion verovapauksia ja maksuhelpotuksia sekä tilojen rajoituksia. Porotilalain mukaista tilaa, jolle on annettu yksinomaan sanotun lain 7 a§:n 2 momentissa tarkoitettu rakennuspaikka, koskevat porotilalain 26§:ssä tarkoitetut rajoitukset lakkaavat kuitenkin tämän lain voimaan tullessa. Valtion saamisten siirtäminen, valtion saamisten sekä avustusten takaisin periminen, tilan tai sen osan rajoituksista ja panttivastuusta vapauttaminen, luovutuslupien myöntäminen sekä maksuhelpotusten myöntäminen valtion saamisten osalta kuuluu kuitenkin maaseutupiirin toimivaltaan, ellei niitä tässä laissa ole annettu maatilahallituksen tehtäväksi. Aikaisempaa lainsäädäntöä noudatetaan soveltuvin osin myös lainojen osalta, kuitenkin niin, että maksuhelpotukset ja lainojen siirrot ratkaisee lainan myöntänyt luottolaitos, jonka tulee tällöin noudattaa, mitä maaseutuelinkeinolain 31§:ssä on säädetty. Asetuksella voidaan lisäksi säätää noudatettavaksi aikaisemmasta poikkeavia menettelytapoja.


43 §
Eräät maaseutuelinkeinolain nojalla tuettavat tilat

Kooltaan 20§:ssä tarkoitettua suurempia porotaloustiloja tuetaan maaseutuelinkeinolain nojalla.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Ennen tämän lain voimaantuloa annettujen luottojen ja avustusten sekä syntyneiden muiden oikeussuhteiden osalta noudatetaan muiden kuin menettelytapojen osalta aikaisempia lain säännöksiä ja sopimuksen ehtoja.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat käyttösuunnitelmat vahvistaa maaseutupiiri.

Kunnanvaltuuston 12§:n 4 momentin nojalla suunnittelutoimikuntaan valitsemat henkilöt toimivat tämän lain voimaantultua suunnittelutoimikunnan jäseninä siihen saakka, kunnes kunnanvaltuusto on 12§:n 4 momentin mukaisesti valinnut heidän sijaansa uudet jäsenet ja heille varamiehet. Vaali on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Edellä tarkoitetut uudet jäsenet ja heidän varamiehensä on valittava siksi ajaksi, mikä valtuutettujen toimikaudesta on jäljellä.

Hallituksen esitys 145/90
Maa- ja metsätalousvaliok. miet. 19/90
Suuren valiok. miet. 210/90

Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Maa- ja metsätalousministeri
Toivo T. Pohjala

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.