1056/1990

Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1990

Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67§:ssä säädetyllä tavalla,

muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 16§:n 3 momentti, 36§:n 4 momentti, 40, 42 ja 43§, 50§:n 1 ja 2 momentti, 53§, 57§:n 2 momentti, 65§ ja 66§:n 1-4 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 16§:n 3 momentti 6 päivänä marraskuuta 1970 annetussa laissa (663/70), 36§:n 4 momentti 14 päivänä marraskuuta 1969 annetussa laissa (685/69), 40 ja 42§ sekä 57§:n 2 momentti 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (278/83) ja 43§ muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (316/87), sekä

lisätään 52§:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

16 §

Sanotussa laissa on myös määrättävä sen palkkion perusteet, joka valtiopäivien keskeydyttyä ja eduskunnan lopetettua istuntonsa maksetaan erikoisvaliokuntien ja palkkavaltuuskunnan jäsenille sekä niille edustajille, joiden tehtävänä on eduskunnan vastausten ja kirjelmien sekä valtiopäiväpäätöksen tarkistaminen.


36 §

Valtioneuvoston tiedonannon ja ilmoituksen käsittelyä ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä. Myöskään valtioneuvoston selonteon käsittelyä ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä, ellei eduskunta toisin päätä.

40 §

Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta asetettava perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta sekä muut pysyvät erikoisvaliokunnat, joista säädetään eduskunnan työjärjestyksessä.

Perustuslakivaliokunnassa, lakivaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa on vähintään seitsemäntoista jäsentä, valtiovarainvaliokunnassa vähintään kaksikymmentäyksi jäsentä ja muussa pysyvässä erikoisvaliokunnassa vähintään yksitoista jäsentä. Pysyvässä valiokunnassa on lisäksi oltava varajäseniä vähintään neljäsosa jäsenten määrästä.

Eduskunta voi asettaa tilapäisen erikoisvaliokunnan valmistelemaan erityistä asiaa. Tilapäiseen valiokuntaan on valittava vähintään yksitoista jäsentä sekä varajäseniä vähintään neljäsosa jäsenten määrästä.

Jos erikoisvaliokunta havaitsee tarpeelliseksi lisätä valiokunnan jäsenten tai varajäsenten määrää, tulee sen tehdä siitä esitys eduskunnalle.

42 §

Vaalikauden ensimmäisillä varsinaisilla valtiopäivillä on seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta asetettava suuri valiokunta. Valiokunnassa on vähintään kaksikymmentäviisi jäsentä ja varajäseniä vähintään kolmasosa jäsenten määrästä. Suuren valiokunnan jäsenten vaalista ja toimikaudesta on voimassa, mitä pysyvän erikoisvaliokunnan jäsenten vaalista ja toimikaudesta on säädetty.

43 §

Sen estämättä, että valtiopäivät on keskeytetty tai eduskunta on lopettanut istuntonsa, ulkoasiainvaliokunta kokoontuu hallituksen pyynnöstä tai valiokunnan puheenjohtajan aloitteesta taikka jos vähintään kolmasosa valiokunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti puheenjohtajalta.

Muu erikoisvaliokunta kokoontuu valtiopäivien keskeydyttyä valiokunnan puheenjohtajan aloitteesta tai jos vähintään kolmasosa valiokunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti puheenjohtajalta.

50 §

Suomen Pankin hallintoa ja tilaa, pankkivaltuusmiesten ja pankin johtokunnan toimintaa sekä eduskunnan vastattavana olevien rahastojen tilaa ja hoitoa tutkii se pysyvä erikoisvaliokunta, jolle nämä tehtävät säädetään eduskunnan työjärjestyksessä. Valiokunnan tulee antaa tästä mietintö eduskunnalle.

Valiokunnan on tehtävä tarpeelliset ehdotukset Suomen Pankin ohjesäännön ja pankkivaltuusmiesten johtosäännön säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta ja muiden Suomen Pankkia koskevien määräysten antamisesta sekä valmistella kaikki näitä asioita koskevat hallituksen esitykset ja muut ehdotukset. Päätöstä Suomen Pankin voittovarojen käyttämisestä ei saa tehdä, ennen kuin valiokunta on antanut asiasta lausunnon.


52 §

Valiokunta voi määrätä kokouksensa julkiseksi siltä osin kuin valiokunta hankkii tietoja asian valmistelua varten.

53 §

Jos valiokunnan tarvitsee jonkin asian valmistelua varten saada nähtäväkseen virkatoimissa kertyneitä asiakirjoja joltain viranomaiselta tai sellaiselta yleiseltä laitokselta, joka ei ole eduskunnan hallinnon alainen, taikka saada niiltä suullisia tai kirjallisia tietoja, on pääministerin tai asianomaisen ministerin ryhdyttävä valiokunnan pyynnöstä sellaiseen toimeen, että vaaditut asiakirjat tai tiedot viipymättä annetaan valiokunnalle.

Asianomaisen ministeriön tulee antaa erikoisvaliokunnalle sen pyytämä selvitys kysymyksestä, joka kuuluu valiokunnan toimialaan. Selvityksen johdosta valiokunta voi tarvittaessa antaa ministeriölle lausunnon.

57 §

Käsiteltäessä valtion tulo- ja menoarviota, valtioneuvoston tiedonantoa, ilmoitusta tai selontekoa sekä välikysymystä samoin kuin muuta merkitykseltään huomattavaa asiaa edustajille voidaan kuitenkin myöntää puheenvuorot 1 momentin säännöksestä poiketen siinä järjestyksessä kuin siitä on eduskunnan työjärjestyksessä säädetty. Tällöinkin on voimassa, mitä 59 ja 60§:ssä on puheenvuorojen myöntämisestä säädetty.


65 §

Erikoisvaliokunnan mietintö on, kun se ensi kerran esitellään, pantava pöydälle. Esiteltäessä mietintö seuraavan kerran ensimmäiseen käsittelyyn on se keskustelun jälkeen tai ilman keskustelua vielä pantava pöydälle, jos kaksi jäsentä sitä pyytää, mutta kun asia ensimmäisessä käsittelyssä tapahtuneen pöydällepanon jälkeen tulee siinä uudelleen esille, ei sitä enää voida panna pöydälle.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske toista käsittelyä. Suuren valiokunnan mietintö on kuitenkin sitä ensi kerran esiteltäessä pantava pöydälle, jos kaksi edustajaa sitä pyytää.

66 §

Jos erikoisvaliokunnan mietintö koskee lakiehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä, on asia eduskunnan täysistunnossa otettava kolmen eri käsittelyn alaiseksi.

Ensimmäisessä käsittelyssä esitellään erikoisvaliokunnan mietintö ja annetaan eduskunnan jäsenille tilaisuus lausua käsityksensä asiasta. Kun keskustelu asiasta on julistettu päättyneeksi, eduskunta voi lähettää asian, siitä muuta päätöstä tekemättä, suureen valiokuntaan, jonka tulee mietinnössään tehdä ne ehdotukset, joihin valiokunta katsoo olevan aihetta.

Toisessa käsittelyssä esitellään erikoisvaliokunnan mietintö uudelleen tai suuren valiokunnan mietintö, milloin se on asiasta annettu, ja eduskunta ryhtyy lakiehdotusta tutkimaan ja tekee päätöksen kustakin sen eri kohdasta. Jos valiokunnan ehdotus kaikin puolin hyväksytään, julistetaan toinen käsittely päättyneeksi. Muussa tapauksessa lähetetään lakiehdotus sanamuodoltaan sellaisena kuin se eduskunnan päätöksellä on hyväksytty suureen valiokuntaan, joka voi puoltaa ehdotusta sellaisenaan tai muutettuna taikka esittää sen hylättäväksi. Jos suuri valiokunta on ehdottanut muutoksia, päättää eduskunta niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä, minkä jälkeen asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.

Jos valiokunnan mietintö sisältää lakiehdotuksen, ei toisessa käsittelyssä saa tehdä ehdotusta lakiehdotuksen hylkäämisestä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti>kuuta 1991.

Mitä muualla on säädetty pankkivaliokunnasta, koskee tämän lain voimaan tultua lain 50§:ssä tarkoitettua valiokuntaa.

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Oikeusministeri
Tarja Halonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.