696/1990

Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1990

Laki rakennuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 12§:n 2 momentti sellaisena kuin se on 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (557/89),

muutetaan 1§:n 2 momentti, 5§:n 2 momentti, 29§:n 3 momentti, 32 ja 38§, 42§:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti, 43§:n 1 momentti, 97§, 100§:n 2 momentin 1 kohta, 124 a§:n 3 momentti, 125§, 132§:n 1-3 momentti, 137 a§:n 1 momentti, 137 b§, 138§:n 2 momentti, 138 a§:n 1 momentti sekä 140§:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 5§:n 2 momentti, 132§:n 1-3 momentti ja 137 b§ 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa (588/73), 29§:n 3 momentti ja 43§:n 1 momentti 9 päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa (493/68), 32§ ja 124 a§:n 3 momentti 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (556/81), 38 ja 97§ sekä 100§:n 2 momentin 1 kohta 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (250/66), 125§ osittain muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (499/81), 137 a§:n 1 momentti, 138§:n 2 momentti ja 140§:n 1 momentti 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (557/89) sekä 138 a§:n 1 momentti 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa laissa (245/89), sekä

lisätään lakiin uusi 5 a, 38 a, 39 a ja 97 a§ sekä 29§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 9 päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, 132§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 sekä nykyinen 4 momentti siirtyvät 4-6 momentiksi, 138 a§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa laissa, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 4 momentiksi, 139§:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti sekä 141 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 26 päivänä kesäkuuta 1981 ja 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetuilla laeilla, uusi 3 momentti, seuraavasti:

1 §

Alue on kaavoitettava tai sen käyttäminen muutoin suunniteltava luonnonvarojen ja ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään.


5 §

Erityisistä syistä voi lääninhallitus myöntää yksittäistapauksessa tai jollakin alueella poikkeuksen 1 momentin säännöksistä. Asetuksella säädetyissä kunnissa poikkeuksen myöntää kuitenkin ympäristöministeriö. Poikkeusta koskevasta hakemuksesta on kuultava asianomaista kuntaa, minkä ohessa naapurille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin on ilmeistä, ettei hakemus koske hänen etuaan.


5 a §

Kunnanhallitus saa myöntää 5§:n 2 momentissa tarkoitetun poikkeuksen, milloin kysymys on yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamisesta kunnanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa asumiseen varatulla alueella sellaiselle rakennuspaikalle, jolla on ennestään enintään yksi asunto.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske ranta-alueelle rakentamista eikä sellaista rakentamista, johon lääninhallitus tai ympäristöministeriö saa 132§:n 1 momentin mukaan myöntää poikkeuksen.

29 §

Milloin katsotaan tarpeelliseksi, että yleiskaavalla olisi 30 ja 31§:ssä sekä muutoin laissa säädetyt oikeusvaikutukset, valtuuston päätös on alistettava lääninhallituksen ja asetuksella säädetyissä kunnissa ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö voi ottaa lääninhallitukselle kuuluvan yleiskaavan vahvistamista koskevan asian ratkaistavakseen.

Yleiskaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan kunnan pyynnöstä määrätä, että yleiskaava-alueella asemakaavoja ja niiden muutoksia ei ole alistettava vahvistettavaksi. Määräys voidaan peruuttaa, milloin syytä siihen katsotaan olevan.


32 §

Kun kysymys yleiskaavan laatimisesta tai muuttamisesta on pantu vireille, ympäristöministeriö tai lääninhallitus, sen mukaan kumman vahvistettavaksi valtuuston kaavan hyväksymistä koskeva päätös olisi 29§:n 3 momentin mukaan alistettava, voi antaa alueelle rakennuskiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Kun ympäristöministeriö tai lääninhallitus on jättänyt yleiskaavan tai osan siitä vahvistamatta, se voi antaa alueelle rakennuskiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

38 §

Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kaupunginhallitukselle niiden asemakaavan muutosten osalta, joita ei ole pidettävä olennaisina.

38 a §

Asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista koskeva päätös on alistettava lääninhallituksen ja asetuksella säädetyissä kunnissa ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Asetuksella tarkemmin säädettävää vähäistä asemakaavan muutosta koskevaa päätöstä ei kuitenkaan alisteta vahvistettavaksi.

Asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista koskevaa päätöstä ei alisteta vahvistettavaksi yleiskaava-alueella silloin, kun yleiskaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä niin on määrätty.

39 a §

Tonttijako voidaan hyväksyä asemakaavan yhteydessä. Muussa tapauksessa sen hyväksyy kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää lautakunnalle.

42 §

Rakennuskielto on voimassa:


3) alueella, jolla asemakaavan laatiminen taikka asemakaavan tai tonttijaon muuttaminen on vireillä ja jolle kaupunginvaltuusto tai kaupunginhallitus, jos tehtävä on sille johtosäännössä määrätty, on antanut rakennuskiellon;


Edellä 3 ja 5 kohdassa tarkoitettu rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Lääninhallitus ja asetuksella säädetyissä kunnissa ympäristöministeriö saa kuitenkin erityisestä syystä pitentää kieltoaikaa enintään kaksi vuotta kerrallaan. Asetuksella säädettyjen kaupunkien osalta valta kuuluu ympäristöministeriölle.

43 §

Asemakaavassa voidaan enintään kolmen vuoden ajaksi kieltää uudisrakennuksen rakentaminen, ennen kuin välttämättömät kadut ja muut liikenneyhteydet sekä viemärit on järjestetty ja vedensaanti turvattu (rakennuskielto). Lääninhallitus ja asetuksella säädetyissä kunnissa ympäristöministeriö saa erityisestä syystä pitentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta kerrallaan.


97 §

Rakennuskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle rakennuskaavan muutosten osalta, joita ei ole pidettävä olennaisina.

97 a §

Rakennuskaavan hyväksymistä tai muuttamista koskeva päätös on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi. Asetuksella tarkemmin säädettävää vähäistä rakennuskaavan muutosta koskevaa päätöstä ei kuitenkaan alisteta vahvistettavaksi.

Rakennuskaavan hyväksymistä tai muuttamista koskevaa päätöstä ei alisteta vahvistettavaksi yleiskaava-alueella silloin, kun yleiskaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä niin on määrätty.

100 §

Rakennuskielto on voimassa:

1) alueella, jolla rakennuskaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä ja jolle kunnanvaltuusto tai kunnanhallitus, jos tehtävä on sille johtosäännössä määrätty, on antanut rakennuskiellon;


124 a §

Jos yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, ympäristöministeriö tai lääninhallitus, sen mukaan kumman vahvistettavaksi kunnanvaltuuston kaavan hyväksymistä koskeva päätös olisi 29§:n 3 momentin mukaan alistettava, voi määrätä alueelle toimenpidekiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Kun ympäristöministeriö tai lääninhallitus on jättänyt yleiskaavan osaksi tai kokonaan vahvistamatta, se voi määrätä alueelle toimenpidekiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.


125 §

Tässä laissa tarkoitettuja kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Asetuksella säädetään kunnan kaavoituskatsauksesta.

Valmisteltaessa kaavaa on alueen maanomistajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, varattava tilaisuus joko kirjallisesti tai suullisesti lausua mielipiteensä asiasta siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ennen kuin rakennusjärjestys tai kaava hyväksytään, on ehdotus asetettava julkisesti nähtäville sillä tavoin kuin asetuksella säädetään. Maanomistajille ja kunnan jäsenille on varattava tilaisuus tehdä ehdotusta koskeva kirjallinen muistutus.

Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty, sovelletaan myös tonttijakoon. Valmisteltaessa tonttijakoa on kuitenkin tilaisuus mielipiteen lausumiseen varattava vain maanomistajille ja ennen tonttijaon hyväksymistä tilaisuus muistutuksen tekemiseen vain samassa korttelissa sijaitsevan maan omistajille ja -haltijoille, jossa tonttijako suoritetaan. Jos ne, joilla 138§:n 2 momentin mukaan on tonttijaon hyväksymistä koskevasta päätöksestä valitusoikeus, ovat ehdotuksen kirjallisesti hyväksyneet, ei tonttijaon nähtävillepano ole tarpeen.

Rakennusjärjestys, kaava, tonttijako ja rakennuskielto tulee voimaan, kun se on saatettu yleisesti tiedoksi sillä tavoin, kuin asetuksella säädetään.

132 §

Lääninhallitus ja asetuksella säädetyissä kunnissa ympäristöministeriö saa myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, milloin sen ei havaita tuottavan huomattavaa haittaa kaavoituksen toteuttamiselle tai asutuksen muullekaan järjestämiselle. Poikkeusta koskevan hakemuksen johdosta on varattava myös naapurille tilaisuus tulla kuulluksi, milloin on ilmeistä, että hakemus koskee hänen etuaan. Edellä 42§:n 1 momentin tai 100§:n 1 momentin säännöksiin taikka rakennusjärjestyksen määräyksiin perustuvasta rakentamisrajoituksesta rakennuksen korkeuteen, kokonaan maanpäällisten kerrosten lukumäärään tai sallittuun kerrosalaan ei poikkeusta kuitenkaan saa myöntää, jos kunta vastustaa sitä.

Kunnanhallitus saa 1 momentissa säädetyin edellytyksin myöntää siinä tarkoitetun poikkeuksen, milloin kysymys ei ole:

1) rakentamisesta 123 a§:n 1 momentissa tarkoitetulle ranta-alueelle;

2) rakentamisesta vahvistetun seutu- tai yleiskaavan vastaisesti;

3) asema-, rakennus- tai rantakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta poikkeamisesta;

4) poikkeamisesta 32§:ssä, 42§:n 2 momentin 4 tai 5 kohdassa, 100§:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa taikka 143§:n 7 momentissa tarkoitetusta rakennuskiellosta tai

5) 27§:n 3 momentissa tarkoitetusta rakentamisrajoituksesta.

Milloin rakentaminen edellyttää 1 momentissa tarkoitettua poikkeusta, lääninhallitus tai ympäristöministeriö voi 2 momentin estämättä käsitellä asian koko laajuudessaan.

Rakennuslautakunta saa 1 momentissa sanotuin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, milloin on kysymys poikkeamisesta 42§:n 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta kiellosta ja koko kortteli on hakijan omistuksessa, vähäisestä poikkeamisesta muista uudisrakennuksen rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista taikka tilapäisen uudisrakennuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden ajaksi. Sama koskee 42§:n 2 momentin 3 kohdassa tai 100§:n 2 momentin 1 kohdassa mainittuja tapauksia ottaen kuitenkin huomioon, mitä 5§:ssä on säädetty. Tilapäisenä pidetään uudisrakennusta, joka sen rakenne, arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikallaan enintään mainitun ajan.

Ennen rakennusluvan myöntämistä 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on rakennuspaikalla toimitettava katselmus, milloin on ilmeistä, että rakennuslupa koskee naapurin etua.


137 a §

Ympäristöministeriö voi siirtää toimivaltaansa 123 b§:n 3 momentissa, 123 c§:n 2 momentissa ja 123 d§:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa lääninhallitukselle.


137 b §

Mitä vahvistetusta asema-, rakennus- tai rantakaavasta on säädetty, on vastaavasti voimassa hyväksytystä kaavasta tai sen muutoksesta, milloin sitä koskevaa päätöstä ei ole alistettava vahvistettavaksi.

138 §

Valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta päätös välittömästi koskee, ja viereisen tai vastapäätä olevan tontin tai rakennuspaikan omistajalla ja haltijalla sekä sellaisen kiinteistön, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa, omistajalla ja haltijalla. Tonttijaon hyväksymistä koskevassa asiassa on valitusoikeus kuitenkin vain samassa korttelissa sijaitsevan maan omistajalla ja haltijalla. Rakennuslautakunnan päätöksestä on valitusoikeus myös kunnalla.

138 a §

Sellaisesta asema-, rakennus- tai rantakaavaa koskevasta päätöksestä, jota ei ole alistettava vahvistettavaksi, samoin kuin sellaisesta yleiskaavaa koskevasta päätöksestä, jota ei alisteta vahvistettavaksi, tehdään valitus samalle viranomaiselle kuin vastaavasta alistettavaa kaavaa koskevasta päätöksestä valitetaan. Rakennusjärjestystä koskevasta päätöksestä tehdään valitus samalle viranomaiselle kuin kaavaa koskevasta päätöksestä. Muutoin muutoksenhaussa noudatetaan, mitä kunnallislaissa (953/76) on säädetty.

Kunnanhallituksen 5 a§:n ja 132§:n 2 momentin nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla ympäristöministeriöön tai lääninhallitukseen sen mukaan kuin näiden toimivallasta poikkeuslupa-asioissa on säädetty. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa, rakennuskaavaa tai 29§:n 4 momentissa tarkoitettua yleiskaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä.


139 §

Ympäristöministeriön tai lääninhallituksen päätökseen, jolla 29§:n 4 momentissa tarkoitetun yleiskaava-alueen asema- tai rakennuskaavaa koskeva valitus on hylätty, ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin kuin alueen maankäyttö on ratkaistu yleiskaavassa.

140 §

Rakennuslautakunnan ja sen jaoston tai viranhaltijan päätös lupa-asiassa, kunnanhallituksen tai lautakunnan päätös 5 a§:ssä, 124 a§:ssä ja 132§:n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa on annettava julkipanon jälkeen. Niin ikään on julkipanon jälkeen annettava ympäristöministeriön ja lääninhallituksen muu kuin 143 ja 143 a§:ssä tarkoitettu päätös, joka perustuu tähän lakiin taikka sen nojalla annettuihin säännöksiin tai määräyksiin. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu.


141 §

Kaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan määrätä kaava joko kokonaan tai osittain tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.

Tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevissa asioissa noudatetaan aikaisemman lain säännöksiä.

Hallituksen esitys 135/89
Laki- ja talousvaliok. miet. 11/90
Suuren valiok. miet. 65/90

Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ympäristöministeri
Kaj Bärlund

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.