682/1990

Annettu Naantalissa 3 päivänä elokuuta 1990

Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään räjähdysvaarallisista aineista 19 päivänä kesäkuuta 1953 annetun lain (263/53) ja 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/89) nojalla:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Soveltamisala

Tämä asetus koskee palavia nesteitä, palavia kaasuja taikka terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja teollisesti käsittelevien tai varastoivien laitosten turvallisuusvaatimuksia, laitoksia koskevaa lupa- ja ilmoitusmenettelyä ja sen määräytymistä, laitosten tarkastuksia, teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvojaa, laitoksia koskevia turvallisuusselvityksiä sekä toimenpiteitä laitoksissa sattuvien onnettomuuksien yhteydessä.

Asetus koskee myös palavien nesteiden ja palavien kaasujen muuta kuin teollisen käsittelyn ja varastoinnin yhteydessä tapahtuvaa säilyttämistä ja käsittelyä sekä palavien nesteiden ja palavien kaasujen varastointiin tarkoitettujen varastosäiliöiden valmistusta, säiliöiden ja putkistojen valmistuksen valvontaa sekä varastoalueiden vahvistamista.

2 §
Soveltaminen puolustusvoimissa

Tätä asetusta ei sovelleta kemikaalien teolliseen käsittelyyn eikä varastointiin puolustusvoimissa siltä osin kuin siitä erikseen säädetään.

3 §
Soveltamisalan rajauksia

Tämän asetuksen palavia nesteitä ja palavia kaasuja koskevia säännöksiä ei sovelleta teolliseen käsittelyyn, varastointiin eikä säilyttämiseen siltä osin kuin niistä säädetään öljylämmityslaitteistoista annetussa asetuksessa (276/83), nestekaasuasetuksessa (316/79) tai maakaasuasetuksessa (623/87).

Palavia nesteitä koskevia säännöksiä ei myöskään sovelleta:

1) veteen kaikissa paljoussuhteissa sekoittuviin palavien nesteiden vesiliuoksiin ja vesiemulsioihin, joiden leimahduspiste on yli 55°C ja jotka eivät pala;

2) enintään 70 painoprosenttia etyylialkoholia sisältäviin etyylialkoholin vesiliuoksiin, joiden määrä astiassa on enintään 3 litraa; eikä

3) enintään 250 litran suuruisiin sellaista alkoholijuomaa sisältäviin astioihin, jonka leimahduspiste on 21°C tai korkeampi.

4 §
Määritelmiä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) palavalla kaasulla kaasumaista ainetta, jonka kiehumispiste normaali-ilmanpaineessa on enintään 20°C ja joka muodostaa normaali-ilmanpaineessa ilman kanssa syttyviä seoksia;

2) palavalla nesteellä nestettä, jonka leimahduspiste on enintään 100°.C ja jonka olomuodon muutos kiinteästä tahnamaiseksi tai nestemäiseksi tapahtuu 35°C:ssa tai sitä alhaisemmassa lämpötilassa normaali-ilmanpaineessa, sekä nestettä, jonka leimahduspiste on korkeampi kuin 100°C, silloin kun sitä käsitellään tai varastoidaan leimahduspistettään korkeammassa lämpötilassa.

Palavat kaasut ja palavat nesteet, joiden kiehumispiste on enintään 35°C ja leimahduspiste enintään 0°C, luokitellaan erittäin helposti syttyviksi, palavat nesteet, joiden leimahduspiste on alle 21°C, helposti syttyviksi ja palavat nesteet, joiden leimahduspiste on 21°C tai korkeampi mutta enintään 55°C, syttyviksi noudattaen, mitä luokituksesta kemikaaliasetuksessa (620/90) säädetään ja sen nojalla määrätään.

Muun kuin erittäin helposti syttyvän palavan nesteen, jota käsitellään leimahduspistettään korkeammassa lämpötilassa, katsotaan siinä lämpötilassa kuuluvan helposti syttyviin palaviin nesteisiin.

Terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit luokitellaan ja merkitään siten kuin kemikaaliasetuksessa säädetään ja sen nojalla määrätään.

5 §
Kemikaalin ominaisuuksien selvittäminen

Toiminnanharjoittajan tulee tämän asetuksen velvoitteiden noudattamiseksi selvittää käsittelemiensä ja varastoimiensa kemikaalien palovaarallisuus sekä terveydelle ja ympäristölle vaaralliset ominaisuudet.

Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisee luettelon yleisimmistä palavista kaasuista ja nesteistä. Luettelossa annetaan palavien kaasujen ja nesteiden luokitusta ja ominaisuuksia koskevia tietoja.

2 luku

Teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimukset

6 §
Yleisvaatimus

Kemikaaleja teollisesti käsittelevän tai varastoivan laitoksen tulee toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla tavalla huolehtia kemikaalien käsittelystä ja varastoimisesta laitoksessa siten, ettei toiminnasta aiheudu henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkoja.

7 §
Sijoitus

Kemikaaleja teollisesti käsittelevä tai varastoiva laitos on sijoitettava sellaiselle etäisyydelle asutuksesta, kouluista, hoitolaitoksista, teollisuuslaitoksista, varastoista, liikenneväylistä ja muusta ulkopuolisesta toiminnasta sekä tärkeistä ja muista vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista, luonnonsuojelualueista ja muista ympäristönsuojelun kannalta tärkeistä kohteista, että käsiteltävistä tai varastoitavista kemikaaleista ei onnettomuus- tai häiriötilanteissa aiheudu ilmeistä henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaaraa.

Laitoksen sijoituspaikkaa valittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon, ettei laitoksen ulkopuolella oleva toiminta aiheuta onnettomuusvaaran lisääntymistä laitoksessa.

8 §
Suunnittelu, mitoitus ja rakentaminen

Kemikaaleja teollisesti käsittelevän tai varastoivan laitoksen rakennukset ja laitteistot tulee suunnitella, mitoittaa ja rakentaa siten, että onnettomuusvaara on estetty kemikaalien ominaisuudet ja käsittely- ja varastointiolosuhteet huomioon ottaen riittävän tehokkaasti.

Valmistus- ja käsittelylaitteistot, varastosäiliöt, putkistot ja niihin liittyvät laitteistot tulee suunnitella, mitoittaa ja rakentaa siten sekä varustaa sellaisin suojaus- ja ohjausjärjestelmin sekä valvonta- ja varolaittein, että:

1) laitteistojen käytöstä ei aiheudu välittömiä henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkoja;

2) laitevaurion, käyttöhäiriön tai toimintavirheen sattuessa ulos pääsevän kemikaalin määrä jää mahdollisimman vähäiseksi ja se voidaan johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa;

3) reaktio- ja käyttöhäiriötilanteissa laitteisto ohjautuu tai on ohjattavissa turvalliseen tilaan;

4) käyttöhäiriötilanteissa muodostuva paineenpurkaus aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa; sekä

5) kemikaalit eivät sekoitu toisiinsa tavalla, josta voisi aiheutua vaaraa kemikaalia tai sitä sisältävää tuotetta myöhemmin varastoitaessa tai käsiteltäessä.

Laitoksessa tulee huolehtia rakenteellisin toimenpitein tai toiminnan luonteeseen nähden riittävän tehokkaalla muulla tavalla asiattomien pääsyn estämisestä laitoksen alueelle ja siitä, ettei kemikaalia joudu asiattomien haltuun.

9 §
Säilytystilojen, säiliöiden ja laitteistojen varoitusmerkinnät

Kemikaaleja teollisesti käsittelevän tai varastoivan laitoksen laitteistot, säiliöt ja kemikaalien säilytystilat tulee varustaa toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävillä laitteistojen turvallisen käytön ja onnettomuustilanteisiin varautumisen edellyttämillä varoitusmerkinnöillä.

10 §
Käyttö ja huolto

Kemikaaleja teollisesti käsittelevän tai varastoivan laitoksen rakenteiden, laitteistojen ja laitevarusteiden huolto ja kunnossapito tulee järjestää toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla tavalla.

Laitoksen käyttö-, huolto- ja asennustehtävissä työskenteleville tulee antaa toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävästi turvalliseen käyttöön tähtäävää koulutusta ja opastusta.

3 luku

Luvan- ja ilmoituksenvaraisuuden määräytyminen

11 §
Kohteiden rajaus

Kemikaaleja teollisesti käsittelevän tai varastoivan laitoksen luvan- tai ilmoituksenvaraisuutta määritettäessä otetaan huomioon koko saman toiminnanharjoittajan hallinnassa olevan toimipaikan kemikaalien käsittely ja varastointi.

Varastoinniksi katsotaan kemikaalin jatkuva tai toistuva hallussa pitäminen määrätyssä paikassa kiinteässä varastosäiliössä tai -siilossa, irtosäiliöissä tai pakkauksissa taikka kuljetusvälineessä.

Varastointiin rinnastetaan luvan- ja ilmoituksenvaraisuutta määritettäessä toiminta, jossa kemikaalia käytetään jäähdyttämiseen tai lämmittämiseen suljetussa järjestelmässä, kemikaalia siirretään putkistossa taikka sillä täytetään säiliöitä tai pakkauksia, sekä toimintaa, jossa kemikaalia laimennetaan vedellä taikka kemikaalista mekaanisesti erotetaan vettä tai epäpuhtauksia taikka kemikaalia käsitellään muualla vastaavalla yksinkertaisella tavalla.

12 §
Vertailuluvut

Teollisen käsittelyn vertailuluvulla tarkoitetaan lukua, joka saadaan kertomalla kemikaalin vuorokautinen käyttö- tai valmistusmäärä taikka valmistus- tai käyttölaitteiston sisältämä ainemäärä, jos se on suurempi, ainekohtaisella laskentakertoimella.

Varastoinnin vertailuluvulla tarkoitetaan lukua, joka saadaan kertomalla varastointimäärä ainekohtaisella laskentakertoimella.

Ainemäärän yksikkönä käytetään palavilla nesteillä kuutiometriä, palavilla kaasuilla sekä terveydelle ja ympäristölle vaarallisilla kemikaaleilla tonnia.

13 §
Laskentakerroin

Laskentakertoimet luetellaan tämän asetuksen liitteenä olevassa aineluettelossa. Jos kemikaalia tai kemikaaliseosta ei ole mainittu aineluettelossa, laskentakerroin on:

1) 100, kun on kysymys erittäin myrkyllisestä kemikaalista tai myrkyllisestä kaasusta;

2) 50, kun on kysymys palavasta kaasusta tai erittäin helposti syttyvästä palavasta nesteestä;

3) 10, kun on kysymys helposti syttyvästä palavasta nesteestä tai myrkyllisestä taikka ympäristölle vaarallisesta kemikaalista;

4) 2, kun on kysymys syttyvästä palavasta nesteestä tai syövyttävästä kemikaalista;

5) 1, kun on kysymys palavasta nesteestä, jonka leimahduspiste on yli 55°C, taikka haitallisesta tai ärsyttävästä kemikaalista.

Kun on kysymys kemikaalista, jolla on useampi kuin yksi 1 momentissa tarkoitettu vaaraominaisuus, käytetään laskentakertoimena suurinta laskentakerrointa.

Jos palava neste tai normaaliolosuhteissa nestemäinen myrkyllinen tai erittäin myrkyllinen kemikaali on kiehumispistettään korkeammassa lämpötilassa ja vähintään 0,5 bar ylipaineen alaisena, lisätään laskentakertoimeen luku 10.

Jos kuljetuspakkauksiin tai astioihin pakattujen eri kemikaalien lukumäärä varastossa ylittää 20, saadaan liitteen ainekohtaisten vertailulukujen sijasta käyttää 1 momentissa tarkoitettuja ryhmäkohtaisia vertailulukuja.

14 §
Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi

Teollinen käsittely on laajamittaista, jos teollista käsittelyä harjoittavassa laitoksessa käsiteltävien kemikaalien vertailulukujen summa on suurempi kuin 100.

Varastointi on laajamittaista, jos varastoitavien kemikaalien vertailulukujen summa on suurempi kuin 5000.

15 §
Keskisuuri teollinen käsittely ja varastointi

Teollinen käsittely on keskisuurta, jos teollista käsittelyä harjoittavassa laitoksessa käsiteltävien kemikaalien vertailulukujen summa on suurempi kuin 10 mutta enintään 100.

Varastointi on keskisuurta, jos varastoitavien kemikaalien vertailulukujen summa on suurempi kuin 1000 mutta enintään 5000.

16 §
Erilliset täyttö- ja tyhjennyspaikat

Keskisuureen varastointiin rinnastetaan toiminta, jossa palavaa kaasua tyhjennetään säiliölaivasta, rautatiesäiliövaunusta tai säiliöajoneuvosta taikka muusta vastaavasta kuljetussäiliöstä, sekä toiminta, jossa palavalla kaasulla täytetään säiliölaivaa, rautatiesäiliövaunua taikka säiliöajoneuvoa tai muuta vastaavaa kuljetussäiliötä.

Keskisuureen varastointiin rinnastetaan myös toiminta, jossa kaasumaista taikka paineenalaisena tai jäähdyttämällä nesteytettyä myrkyllistä, erittäin myrkyllistä tai ympäristölle vaarallista kemikaalia käsitellään 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

17 §
Palavan kaasun ja palavan nesteen vähäinen teollinen käsittely ja varastointi

Palavan kaasun tai palavan nesteen teollinen käsittely on vähäistä, jos teollista käsittelyä harjoittavassa laitoksessa käsiteltävien palavien kaasujen tai palavien nesteiden vertailulukujen summa on suurempi kuin 2 mutta enintään 10.

Palavan kaasun tai palavan nesteen varastointi on vähäistä, jos varastoitavien palavien kaasujen tai palavien nesteiden vertailulukujen summa on suurempi kuin 10 mutta enintään 1000.

Ruiskumaalaus, jonka vertailuluku on enintään 2, on palavan nesteen vähäistä teollista käsittelyä, jos erittäin helposti syttyvää, helposti syttyvää tai syttyvää palavaa nestettä toistuvasti käytetään samassa paikassa ja jos ruiskutettu maalimäärä voi olla yhteensä yli 0,5 litraa minuutissa tai ruiskuun liitetyn maalisäiliön tilavuus on yli 60 litraa.

18 §
Jakeluasema

Sellaisen jakeluaseman, jolta luovutetaan palavaa nestettä pääasiassa moottoriajoneuvon tai moottoriveneen polttoainesäiliöön, katsotaan harjoittavan palavan nesteen vähäistä varastointia, jos:

1) jakeluasemalla varastoidaan energian tuottamiseen ja moottoripolttoaineeksi tarkoitettuja helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä maanpäällisissä ja maanalaisissa säiliöissä yhteensä enintään 140 m3, josta maanpäällisissä säiliöissä tai astioissa enintään 20 m3; ja

2) jakeluasemalla varastoidaan muita tässä asetuksessa tarkoitettuja kemikaaleja enintään sellaisia määriä, että 12§:ssä tarkoitettu vertailuluku jakeluaseman koko kemikaalien varastointi huomioon ottaen ei ylitä 2300.

4 luku

Lupa- ja ilmoitusmenettely Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi

19 §
Teollista käsittelyä koskeva lupahakemus

Lupaa kemikaalin laajamittaiseen teolliseen käsittelyyn haetaan ennen laitoksen rakennustöiden aloittamista teknilliselle tarkastuskeskukselle osoitetulla kirjallisella hakemuksella, jossa on selvitettävä:

1) hakijan toiminimi, kotipaikka ja yhteystiedot;

2) toimipaikan sijainti;

3) toimipaikassa valmistettavat, teknisesti käytettävät, varastoitavat tai muuten käsiteltävät palavat kaasut, palavat nesteet sekä terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit;

4) 3 kohdassa tarkoitettujen kemikaalien suurimmat vuorokautiset valmistus- ja käyttömäärät sekä valmistus- ja käyttölaitteistoissa sekä varastossa kerrallaan olevat suurimmat määrät; sekä

5) harjoittaako hakija kemikaalilain (744/89) 36§:ssä tarkoitettua toimintaa.

Hakemukseen on liitettävä hakemuksen käsittelyn kannalta tarpeelliset toiminnanharjoittajaa, käsiteltäviä ja varastoitavia kemikaaleja, laitosta ja sen toimintaa, onnettomuuksien ehkäisemiseksi suunniteltuja toimenpiteitä ja palontorjuntaa koskevat selvitykset.

20 §
Varastointia koskeva lupahakemus

Lupaa kemikaalin laajamittaiseen varastointiin haetaan ennen varaston rakennustöiden aloittamista teknilliselle tarkastuskeskukselle osoitetulla kirjallisella hakemuksella, jossa on selvitettävä:

1) hakijan toiminimi, kotipaikka ja yhteystiedot;

2) varaston sijainti;

3) varastoitavat palavat kaasut, palavat nesteet sekä terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja niiden suurimmat varastointimäärät; sekä

4) harjoittaako hakija kemikaalilain 36§:ssä tarkoitettua toimintaa.

Hakemukseen on liitettävä hakemuksen käsittelyn kannalta tarpeelliset toiminnanharjoittajaa, varastoitavia kemikaaleja, varastoa ja sen toimintaa, onnettomuuksien ehkäisemiseksi suunniteltuja toimenpiteitä ja palontorjuntaa koskevat selvitykset.

21 §
Hakemuksen käsittely

Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia koskevaa lupahakemusta käsitellessään tarvittaessa pyytää lausunnot vesi- ja ympäristöpiiriltä, työsuojelupiiriltä ja kunnan palopäälliköltä.

22 §
Lupapäätös

Lupa laajamittaiseen teolliseen käsittelyyn tai varastointiin on annettava, jos toiminta täyttää tässä asetuksessa säädetyt ja sen nojalla määrätyt vaatimukset. Lupapäätöksessä on mainittava:

1) minkälaista teollista käsittelyä tai varastointia lupa koskee;

2) paikka, jossa valmistuslaitos, tekninen käyttölaitos tai varasto sijaitsee;

3) tiedot kemikaaleista, joiden käsittely tai varastointi on sallittu;

4) sallitut kemikaalien valmistus-, käyttö- ja varastointimäärät; sekä

5) lupaehdot.

Lupapäätöksessä voidaan määrätä, että laitoksen rakennustöiden saavutettua määrätyn vaiheen siitä on ilmoitettava teknilliselle tarkastuskeskukselle tai sen piiritoimistolle, jotta laitoksen tai varaston turvallisuuden kannalta tarpeelliset rakentamisen aikaiset tarkastukset voidaan tehdä. Lupapäätöksessä voidaan lisäksi edellyttää, että laitokselle tai varastolle on nimettävä rakennustyön vaativuuteen katsoen riittävän koulutuksen ja työkokemuksen omaava henkilö, jonka tehtävänä on valvoa, että rakentamisessa noudatetaan tätä asetusta ja sen nojalla annettuja määräyksiä sekä lupapäätöstä ja -ehtoja.

Lupapäätökseen on liitettävä hyväksymismerkinnöillä varustettuina hakemukseen liitetty sijoituspiirros ja tarpeellinen määrä piirustuksia.

23 §
Lupapäätöksestä tiedottaminen

Teknillisen tarkastuskeskuksen on toimitettava tieto lupapäätöksestä lääninhallitukselle, vesi- ja ympäristöpiirille, työsuojelupiirille, kunnan palopäällikölle ja kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle sekä tarvittaessa sähkötarkastuskeskukselle.

Keskisuuri teollinen käsittely ja varastointi
24 §
Teollista käsittelyä koskeva lupahakemus

Lupaa kemikaalin keskisuureen teolliseen käsittelyyn haetaan ennen laitoksen rakennustöiden aloittamista teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle osoitetulla kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen sisällöstä ja sen liitteistä on voimassa, mitä 19§:ssä säädetään.

25 §
Ilmoitus varastoinnista

Palavan kaasun, palavan nesteen taikka terveydelle tai ympäristölle vaarallisen kemikaalin keskisuuresta varastoinnista tehdään ennen varaston rakennustöiden aloittamista ilmoitus teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle.

Ilmoituksen sisällöstä ja liitteistä on voimassa, mitä lupahakemuksesta 20§:ssä säädetään.

26 §
Hakemuksen käsittely

Teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimiston tulee keskisuurta teollista käsittelyä koskevaa lupahakemusta käsitellessään tarvittaessa pyytää lausunnot vesi- ja ympäristöpiiriltä, työsuojelupiiriltä ja kunnan palopäälliköltä.

27 §
Lupapäätös

Lupapäätöksestä on voimassa, mitä 22§:n 1 ja 3 momentissa säädetään.

28 §
Lupapäätöksestä ja ilmoituksen vastaanottamisesta tiedottaminen

Piiritoimiston on toimitettava tieto lupapäätöksestä ja 25§:ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta lääninhallitukselle, vesi- ja ympäristöpiirille, työsuojelupiirille, kunnan palopäällikölle ja kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle sekä tarvittaessa sähkötarkastuskeskukselle.

Palavien kaasujen ja palavien nesteiden vähäinen teollinen käsittely ja varastointi
29 §
Ilmoitus

Palavan kaasun tai palavan nesteen vähäisestä teollisesta käsittelystä tai varastoinnista on tehtävä ilmoitus palopäällikölle. Ilmoituksessa on selvitettävä:

1) toiminnanharjoittajan toiminimi, kotipaikka ja yhteystiedot;

2) toimipaikan sijainti;

3) toimipaikassa valmistettavat, teknisesti käytettävät, varastoitavat tai muuten käsiteltävät palavat kaasut ja palavat nesteet;

4) palavien kaasujen ja palavien nesteiden suurimmat vuorokautiset valmistus- ja käyttömäärät, valmistus- ja käyttölaitteissa kerrallaan olevat palavien kaasujen ja palavien nesteiden määrät sekä varastoitavien palavien kaasujen ja palavien nesteiden määrät; sekä

5) milloin toiminta aiotaan aloittaa.

Ilmoitukseen on liitettävä:

1) käyttöturvallisuustiedotteet tai vastaavat tiedot pääasiallisista valmistettavista palavista kaasuista ja palavista nesteistä ja niiden raaka-aineista, teknisesti käytettävistä, varastoitavista tai muutoin käsiteltävistä palavista kaasuista ja palavista nesteistä;

2) pääpiirteittäinen selostus siitä, miten teollinen käsittely tai varastointi on suunniteltu tapahtuvaksi;

3) selvitys palontorjunnan järjestelystä; sekä

4) selvitys, mitä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja toimipaikassa käsitellään tai varastoidaan.

Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen teollisen käsittelyn tai varastoinnin aloittamista.

30 §
Ilmoituksen tallentaminen kemikaalirekisteriin

Palopäällikön on lähetettävä tiedot ilmoituksesta teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle kemikaaliasetuksessa tarkoitettuun luparekisteriin tallennettaviksi.

Terveydelle vaarallisten kemikaalien valmistus ja maahantuonti myyntiä varten
31 §
Ilmoitusvelvollisuus

Velvollisuudesta ilmoittaa terveydelle vaarallisen kemikaalin valmistuksesta ja maahantuonnistä myyntiä varten kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle silloin, kun samalla ei harjoiteta laajamittaista tai keskisuurta teollista käsittelyä tai varastointia, säädetään terveydelle tai ympäristölle vaarallisen kemikaalin myynnistä ja säilyttämisestä annetussa asetuksessa (621/90).

5 luku

Tarkastukset

Laajamittainen ja keskisuuri teollinen käsittely ja laajamittainen varastointi
32 §
Käyttöönottotarkastus

Laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia taikka keskisuurta teollista käsittelyä harjoittavaa laitosta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin se on toimintavalmiina tarkastettu ja tarkastuksessa (käyttöönottotarkastus) todettu, että laitos tai sen osa täyttää tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten vaatimukset sekä lupapäätöksen ehdot.

Tarkastusta on pyydettävä kirjallisesti teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolta. Piiritoimiston on tarvittaessa ilmoitettava tarkastuksesta työsuojelupiirille, vesi- ja ympäristöpiirille sekä kunnan palopäällikölle ja kemikaalivalvontaviranomaiselle.

33 §
Tarkastuspöytäkirja

Käyttöönottotarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, johon merkitään, täyttääkö laitos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten vaatimukset sekä lupapäätöksen ehdot.

Jos tarkastuksessa havaitaan, että laitos ei kaikilta osiltaan täytä tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen määräysten vaatimuksia tai lupapäätöksen ehtoja, merkitään havaitut puutteet pöytäkirjaan. Tarkastaja voi puutteista huolimatta hyväksyä laitoksen käyttöön otettavaksi määräämillään ehdoilla enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos se on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista. Myös tästä ja puutteiden poistamiseksi asetetusta määräajasta on tehtävä merkintä pöytäkirjaan.

Jos tarkastuksessa havaitaan laitoksen turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, jotka eivät ilmeisesti ole olleet tiedossa lupahakemusta käsiteltäessä, on myös tästä mainittava pöytäkirjassa.

Tarkastuspöytäkirja annetaan toiminnanharjoittajalle ja toimitetaan teknilliselle tarkastuskeskukselle tai piiritoimistolle sen mukaan, kumpi on laitosta koskevan luvan antanut.

34 §
Käyttöönotosta päättäminen

Jos tarkastuksessa ilmenee laitoksen turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, jotka eivät ole olleet tiedossa lupaa annettaessa, tai jos tarkastuksessa ilmenee, että laitos ei täytä tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen määräysten vaatimuksia tai lupapäätöksen ehtoja, teknillinen tarkastuskeskus päättää laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan laitoksen osalta ja teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimisto keskisuurta teollista käsittelyä harjoittavan laitoksen osalta, voidaanko laitos ottaa käyttöön, ja millaisia ehtoja laitoksen toiminnan tulee tällaisessa tapauksessa täyttää.

Keskisuuri varastointi
35 §
Käyttöönottotarkastus

Toiminnanharjoittajan on pyydettävä keskisuuren varaston tai sen osan tarkastusta kirjallisesti teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolta vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Piiritoimiston on tarkastettava varasto tai sen osa ennen ilmoitettua aloituspäivämäärää. Piiritoimiston on tarvittaessa ilmoitettava tarkastuksesta työsuojelupiirille, vesi- ja ympäristöpiirille sekä kunnan palopäällikölle ja kemikaalivalvontaviranomaiselle.

Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät laitoksessa mahdollisesti havaitut puutteet ja niiden korjaamiseksi määrätyt toimenpiteet ja määräajat.

Palavan kaasun ja palavan nesteen vähäinen teollinen käsittely ja varastointi
36 §
Tarkastus

Palopäällikön tai hänen määräämänsä palotoimen viranhaltijan tulee tarkastaa palavan kaasun ja palavan nesteen vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittava laitos kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta.

Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät laitoksessa mahdollisesti havaitut puutteet ja niiden korjaamiseksi määrätyt toimenpiteet ja määräajat.

Terveydelle ja ympäristölle vaarallisen kemikaalin vähäinen teollinen käsittely ja varastointi
37 §
Tarkastus

Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tulee tehdä tarvittaessa tarkastuksia kunnassa toimivissa terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavissa laitoksissa.

6 luku

Teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvoja

38 §
Valvojan nimeäminen

Laajamittaisen tai keskisuuren teollisen käsittelyn tai varastoinnin toiminnanharjoittajan on nimettävä teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvoja sekä tarvittaessa hänelle yksi tai useampi sijainen.

Valvojan tulee olla toimintaa harjoittavan yrityksen palveluksessa toimipaikkanaan kysymyksessä oleva laitos, jollei teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimisto ole muuta erityisestä syystä hyväksynyt.

Valvojan ja hänen sijaisensa on tunnettava kysymyksessä olevan laitoksen toiminta, laitoksessa käsiteltäviä kemikaaleja koskevat säännökset ja määräykset, laitoksen toimintaan ja laajuuteen nähden riittävässä määrin kemian- ja prosessitekniikkaa sekä laitoksessa käsiteltävien kemikaalien ominaisuudet ja kemikaalivahinkojen torjuntaa.

39 §
Pätevyyden toteaminen

Teknillisen tarkastuskeskuksen määräämä henkilö toteaa kokeen perusteella teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvojan ja valvojan sijaisen pätevyyden. Kokeen suorittamisesta on annettava todistus, johon on merkittävä, minkälaisen laitoksen valvojana kokeen hyväksytysti suorittanut saa toimia.

40 §
Valvojan tehtävät

Teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvojan on huolehdittava siitä, että laitosta hoidetaan teknisesti oikealla tavalla säännösten ja määräysten sekä laitosta koskevien lupapäätösten mukaisesti.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että valvojalla on mahdollisuus hoitaa tehtävänsä.

41 §
Valvojasta ilmoittaminen

Teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvojan ja hänen sijaisensa nimeämisestä on ilmoitettava kirjallisesti teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle. Ilmoitukseen on liitettävä:

1) 39§:ssä tarkoitettu todistus;

2) selvitys valvojan koulutuksesta;

3) valvojan suostumus tehtävään; sekä

4) selvitys valvojan vastuualueesta.

42 §
Uuden valvojan nimeäminen

Jos teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvoja jättää toimensa, uusi valvoja on nimettävä viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimisto voi vaatia uuden käsittelyn ja varastoinnin valvojan tai hänen sijaisensa nimeämistä, jos laitoksen omistajan tai haltijan nimeämällä henkilöllä ei ole riittäviä edellytyksiä tehtävän hoitamiseen.

7 luku

Palavia kaasuja ja palavia nesteitä koskevia erityissäännöksiä

Säilytysrajoituksia
43 §
Asuin-, toimisto-, majoitus-, päivähoito- ja kokoontumishuoneisto

Asuin-, toimisto-, majoitus-, päivähoito- ja kokoontumishuoneistoissa sekä niihin verrattavissa tiloissa saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä palavia kaasuja ja palavia nesteitä sisältäviä aerosoleja yhteensä enintään 25 litraa. Muita palavia kaasuja näissä tiloissa ei saa säilyttää. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55°C, saa säilyttää enintään 50 litraa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja huoneistoja käsittävässä rakennuksessa saa erillisessä varastotilassa tai huolto- tai työpaikkahuoneessa kuitenkin säilyttää palavia kaasuja, erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä yhteensä enintään 100 litraa. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55°C saa säilyttää enintään 200 litraa.

Sairaaloissa ja muissa niihin verrattavissa kohteissa voi lisäksi olla niiden toiminnan kannalta tarpeellisia, erillisiä palavien nesteiden varastoja, jotka muodostavat oman paloteknisen osaston ja joista on tehty 29§:n mukainen ilmoitus.

Palavia kaasuja ja palavia nesteitä ei saa säilyttää kaksi tai useampia asuinhuoneistoja sisältävän rakennuksen yhteisessä kellari- tai ullakkotilassa, joka on tarkoitettu asuntokohtaisen talousirtaimiston säilyttämiseen.

44 §
Moottoriajoneuvosuoja

Moottoriajoneuvosuojassa saa säilyttää palavaa kaasua ja palavaa nestettä ajoneuvoon, työkoneeseen ja niihin verrattavaan laitteeseen kuuluvassa, moottoriin liitetyssä kiinteässä polttoainesäiliössä sen tilavuuden mukainen määrä. Tämän lisäksi saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä palavia kaasuja ja palavia nesteitä sisältäviä aerosoleja yhteensä enintään 60 litraa enintään 25 litran suuruisissa astioissa sekä enintään 200 litraa palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55°C.

45 §
Myymälähuoneisto

Myymälähuoneena käytettävässä paloteknisessä osastossa saa säilyttää palavia nesteitä enintään 25 litran suuruisissa astioissa yhteensä enintään 1 000 litraa. Tästä määrästä palavia kaasuja ja palavia nesteitä sisältäviä aerosoleja ja erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä saa olla yhteensä enintään 200 litraa, jotka saavat olla pakattuina enintään 2 litran astioissa.

Myymälähuoneistossa voi lisäksi olla myymälähuoneesta erillään aerosolien ja palavien nesteiden varastoja, jotka muodostavat oman paloteknisen osaston ja joista on tehty 29§:n mukainen ilmoitus.

46 §
Säilytysrajoituksista poikkeaminen ja rajoitukset

Palopäällikkö voi tarkastuksen perusteella hyväksyä säilytettäväksi 43-45§:ssä mainituissa tiloissa palavia kaasuja ja palavia nesteitä enemmän kuin mitä 43-45§:ssä on säädetty, jos se on paloturvallisuutta vaarantamatta mahdollista.

Palopäällikkö voi yksittäistapauksissa rajoittaa palavien kaasujen ja palavien nesteiden säilytysmääriä 43-45§:ssä tarkoitetuissa tiloissa tai määrätä säilytykselle muita paloturvallisuuden kannalta tarpeellisiksi katsottuja rajoituksia tai ehtoja.

Varastoalue
47 §
Varastoalueeksi vahvistaminen

Varastoalueelle, jolla toimii kaksi tai useampia palavan kaasun ja palavan nesteen laajamittaisia tai keskisuuria varastoja, tulee hakea teknillisen tarkastuskeskuksen vahvistaminen palavan nesteen varastoalueeksi, jos:

1) varastojen käytössä on yhteisiä laitteistoja, liikennealueita, purkaus- ja lastauslaitureita tai niihin verrattavia järjestelyitä; taikka

2) varastojen palontorjunta ja muu onnettomuuksiin varautuminen on osittain tai kokonaan suunniteltu hoidettavaksi yhteisin laitteistoin ja varustein.

Varastoalueeksi vahvistamisen yhteydessä selvitetään alueen sijoituksen, liikennejärjestelyjen, maapohjan, yhteiskäytössä olevien siirtoputkistojen sekä tyhjennys- ja täyttölaitteistojen ja niiden käyttöjärjestelyjen ja huolto- ja kunnossapitotoimien soveltuvuus varastoalueen toimintaan samoin kuin alueen kulunvalvonnan, palontorjunnan ja onnettomuuksiin varautumisen riittävyys ottaen huomioon alueelle suunniteltu toiminta ja sen laajuus.

Vahvistuspäätöksessä voidaan varastoalueelle asettaa sen turvallisuuden kannalta tarpeellisia ehtoja.

Ennen kuin alue vahvistetaan varastoalueeksi, teknillisen tarkastuskeskuksen on pyydettävä asiasta kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen, palopäällikön, vesi- ja ympäristöpiirin sekä työsuojelupiirin lausunto.

48 §
Vahvistamisen hakeminen

Palavan nesteen varastoalueeksi vahvistamista voi hakea kunta, varastoalueen omistaja tai haltija taikka se, jonka varastoalueen toiminnanharjoittajat ovat tähän yhteisellä sopimuksellaan valtuuttaneet.

Varastoalueen vahvistamista koskeva hakemus tehdään kirjallisesti teknilliselle tarkastuskeskukselle ja siinä on selvitettävä:

1) varastoalueen ja sen lähiympäristön kaavoitus ja liikennejärjestelyt;

2) varastoalueen ja yhteiskäyttöön tarkoitettujen laitteistojen ja varusteiden omistussuhteet;

3) varastoalueelle varastoitaviksi suunnitellut kemikaalit ja niiden enimmäismäärät luokittain;

4) alueen maapohjan soveltuvuus kemikaalivarastoalueeksi;

5) yhteiskäytössä olevien täyttö- ja tyhjennyslaitteistojen, siirtoputkistojen ja muiden yhteiskäytössä olevien laitteiden ja varusteiden toteutus ja rakenne sekä miten niiden käyttö, kunnossapito ja huolto on järjestetty; sekä

6) miten palontorjunta ja muu vahingontorjunta ja pelastustoiminta on alueella järjestetty.

Varastosäiliöt
49 §
Rakennetarkastus

Valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa palavan kaasun ja palavan nesteen kiinteäksi varastosäiliöksi tarkoitettua säiliötä käyttöön, ennen kuin sen on todettu teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimiston tarkastuksessa (rakennetarkastus) olevan rakenteeltaan säännösten ja määräysten mukainen.

Rakennetarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, joka on annettava tarkastuksen tilanneelle valmistajalle tai maahantuojalle. Valmistajan tai maahantuojan on toimitettava pöytäkirja säiliön tilaajalle.

Teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimisto voi hyväksyä rakennetarkastukseksi ulkomailla suoritetun tarkastuksen, jossa on todettu säiliön olevan Suomessa voimassa olevien vaatimusten mukainen.

Rakennetarkastusta ei tarvitse tehdä paineastioita koskevien säännösten ja määräysten mukaiselle säiliölle.

50 §
Sarjavalmisteisten säiliöiden rakennetarkastus

Jos valmistettavat tai maahan tuotavat palavan kaasun tai palavan nesteen varastosäiliöt ovat rakenteeltaan ja pinnoitukseltaan samanlaisia, rakennetarkastus suoritetaan ensimmäiselle säiliölle ja sen jälkeen vähintään yhdelle säiliölle viidestäkymmenestä. Rakennetarkastus suoritetaan kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen säiliöiden valmistajan tai maahantuojan tulee nimetä valmistuksen valvoja, joka valvoo säiliöiden valmistusta ja tarkastusta. Valmistuksen valvojasta on tehtävä ilmoitus teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle. Valmistajan tai maahantuojan on lisäksi tehtävä vuosittain piiritoimistolle ilmoitus valmistettujen säiliöiden lukumäärästä, valmistusnumeroista ja tarkastustiedoista.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske paineastioita koskevien säännösten ja määräysten mukaisia säiliöitä.

51 §
Määräysten antaminen

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä voidaan palavan kaasun ja palavan nesteen varastosäiliöistä määrätä, että

1) varastosäiliön perustus on tarkastettava, ennen säiliön asennustyön aloittamista;

2) varastosäiliöitä rakentavan valmistajan palveluksessa tulee olla säiliöiden valmistusta ja tarkastusta valvova valmistuksen valvoja; sekä

3) määrätyn tyyppisille säiliöille tulee hakea teknillisen tarkastuskeskuksen tyyppihyväksyminen ennen valmistuksen aloittamista.

Putkistot
52 §
Valmistuslupa

Palavan kaasun tai palavan nesteen laajamittaista tai keskisuurta teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavassa laitoksessa käytettävien putkistojen tulee olla sellaisen valmistajan valmistamia, jolla on paineastioita koskevien säännösten ja määräysten mukainen lupa valmistaa putkistoja ja mainituissa säännöksissä tarkoitettu valmistuksen valvoja.

8 luku

Onnettomuudet teollisessa käsittelyssä ja varastoinnissa

53 §
Onnettomuudesta ilmoittaminen

Laajamittaista tai keskisuurta teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavassa laitoksessa sattuneesta vakavasta onnettomuudesta, jossa on ollut osallisena palavaa kaasua, palavaa nestettä taikka terveydelle tai ympäristölle vaarallista kemikaalia, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle.

Muussa teollisessa käsittelyssä tai varastoinnissa sattuneesta vakavasta onnettomuudesta, jossa on ollut osallisena 1 momentissa tarkoitettuja kemikaaleja, on ilmoitettava kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle, jonka tulee edelleen ilmoittaa onnettomuudesta teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle ja tarvittaessa vesi- ja ympäristöpiirille.

Onnettomuutta on pidettävä vakavana, jos:

1) sen seurauksena on kuolema tai vakava vahinko ihmisen terveydelle;

2) sen seurauksena on muu kuin vähäinen ympäristö- tai omaisuusvahinko; tai

3) palavaa kaasua, palavaa nestettä taikka terveydelle tai ympäristölle vaarallista kemikaalia on päässyt ympäristöön sellainen määrä, että siitä on aiheutunut ilmeinen henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaara.

54 §
Onnettomuustutkimukset

Teknillisen tarkastuskeskuksen on tutkittava onnettomuus, jos se on onnettomuuden syyn selvittämiseksi tai kysymyksessä olevan laitoksen teknisen turvallisuuden taikka onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta tarpeellista.

55 §
Käyttöönotto onnettomuuden jälkeen

Teknillinen tarkastuskeskus voi määrätä, että laajamittaisen teollisen käsittelyn tai varastoinnin yhteydessä sattuneessa onnettomuudessa vaurioitunutta laitteistoa tai sen osaa ei saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin käsittelyyn tai varastointiin on myönnetty uusi lupa taikka laitteisto tai sen osa on tarkastuksessa hyväksytty. Vastaava oikeus on keskisuuren teollisen käsittelyn osalta teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolla.

Keskisuuren varastoinnin osalta piiritoimisto voi määrätä, ettei varastoa saa ottaa käyttöön onnettomuuden jälkeen ennen kuin se on tarkastuksessa hyväksytty.

9 luku

Muutokset

56 §
Muutosilmoitukset

Jos laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan laitoksen toimintaa aiotaan laajentaa tai muuttaa käyttöönottotarkastuksen jälkeen, tästä on tehtävä kirjallinen ilmoitus teknilliselle tarkastuskeskukselle. Vastaavasti on keskisuuren teollisen käsittelyn tai varastoinnin laajennuksista ja muutoksista ilmoitettava teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle.

Palavan kaasun tai palavan nesteen vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia koskevista laajennuksista ja muutoksista on ilmoitettava palopäällikölle.

57 §
Muutosluvat ja muutosten tarkastaminen

Jos laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia tai keskisuurta teollista käsittelyä koskeva laajennus tai muutos on turvallisuuden kannalta oleellinen, siihen on saatava lupa. Laitos on tarkastettava uudelleen ennen laajennuksen tai muutoksen käyttöönottoa. Lupamenettelystä ja siihen liittyvästä tarkastuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 4 ja 5 luvussa säädetään. Vastaavasti on keskisuuri varasto tarkastettava ennen laajennuksen tai muutoksen käyttöönottoa, jolloin tarkastusta on pyydettävä hyvissä ajoin.

Vaikka luvanvaraisen laitoksen laajentaminen tai muuttaminen ei ole turvallisuuden kannalta niin oleellinen, että se edellyttäisi uutta lupaa, teknillinen tarkastuskeskus voi määrätä, että laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittava laitos on tarkastettava. Vastaava oikeus on teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolla keskisuuren teollisen käsittelyn osalta.

58 §
Toiminnanharjoittajan muutos

Jos laajamittaista tai keskisuurta teollista käsittelyä tai varastointia harjoittava laitos siirtyy uudelle toiminnanharjoittajalle, on tämän ilmoitettava siitä viipymättä teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle.

Palavan kaasun tai palavan nesteen vähäistä teollista käsittelyä harjoittavan laitoksen toiminnanharjoittajan muutoksesta on vastaavasti ilmoitettava palopäällikölle.

59 §
Teollisen käsittelyn ja varastoinnin lopettaminen

Jos teollinen käsittely tai varastointi lopetetaan kokonaan tai laitoksen jokin osa poistetaan käytöstä, laitoksen omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että toiminnan lopettamisen jälkeen laitoksen tai sen käytöstä poistettavan osan rakenteet ja alueet tarvittaessa puhdistetaan niin, ettei niistä aiheudu henkilö-, ympäristö- eikä omaisuusvahinkoja.

Jos laajamittaista tai keskisuurta teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan laitoksen toiminta lopetetaan tai keskeytetään vuotta pitemmäksi ajaksi, on tästä ilmoitettava teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle. Vastaavasti on palavan kaasun tai palavan nesteen vähäisen teollisen käsittelyn tai varastoinnin lopettamisesta tai keskeyttämisestä ilmoitettava palopäällikölle.

10 luku

Erinäisiä säännöksiä

60 §
Turvallisuusselvitys

Teknillinen tarkastuskeskus voi laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia koskevaa lupahakemusta ja teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimisto keskisuurta teollista käsittelyä koskevaa lupahakemusta tai keskisuuresta varastoinnista tehtyä ilmoitusta käsitellessään edellyttää, että teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavasta laitoksesta tai sen osasta tulee tehdä erityinen turvallisuusselvitys, jos laitoksessa:

1) käsiteltävien tai varastoitavien kemikaalien vertailulukujen summa ylittää merkittävästi 14§:ssä säädetyt vertailuluvut;

2) käsiteltävät tai varastoitavat kemikaalit ovat poikkeuksellisen vaarallisia; tai

3) muutoin on normaalia suurempi vaaran mahdollisuus.

Turvallisuusselvityksessä arvioidaan toimintaan, sen laajuuteen ja vaarallisuuteen nähden riittävän yksityiskohtaisesti ja järjestelmällisesti vaaraa aiheuttavat laitteistot ja toiminnot sekä selvitetään:

1) virhetoimintojen ja laitteistojen vaurioitumisen tai vikojen mahdollisuudet ja seuraukset laitoksen sisällä sekä niiden vaikutukset laitoksen ulkopuolelle; sekä

2) se miten laitoksessa varaudutaan onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn ja seurausten rajoittamiseen.

61 §
Tilapäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista ilmoittaminen

Sellaisesta laajamittaisesta tai keskisuuresta teollisesta käsittelystä ja laajamittaisesta varastoinnista, jota kertaluontoisesti harjoitetaan enintään kuuden kuukauden ajan samassa paikassa, on tehtävä ilmoitus teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksen sisällöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä 19, 20, 24 ja 25§:ssä säädetään.

Piiritoimisto voi päätöksellään kieltää toiminnan aloittamisen, jos toimintaa ei voida pitää riittävän turvallisena, tai asettaa toiminnalle turvallisen käytön kannalta tarpeellisia ehtoja ja rajoituksia.

62 §
Koelaitoslupa

Teknillinen tarkastuskeskus voi hakemuksesta myöntää erikseen luvan koelaitokselle, jossa teollisesti käsitellään tutkimus- tai kehitystarkoituksessa palavia kaasuja, palavia nesteitä taikka terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Koelaitosta koskevan luvan hakemisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 19§:ssä säädetään. Teknillinen tarkastuskeskus voi liittää koelaitosta koskevaan lupaan turvallisuutta koskevia ehtoja ja valtuuttaa tarkastajansa hyväksymään koelaitoksessa tapahtuvat muutokset lupapäätöksessä määritellyissä rajoissa.

63 §
Koekäyttö

Teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavaa laitosta tai sen osaa saa koekäyttää säätöä varten laitoksen asentamisvaiheen aikana ennen tarkastusta. Koekäyttö on tehtävä turvallisuutta vaarantamatta ja siten, että laitos tai varasto kaikilta osin voidaan tarkastaa.

64 §
Poikkeusten myöntäminen

Teknillinen tarkastuskeskus voi yksittäistapauksissa myöntää laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavalle laitokselle tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä, jos säännösten noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta ja jos tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin. Vastaava oikeus on teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolla keskisuuren teollisen käsittelyn ja varastoinnin osalta.

Palavan kaasun tai palavan nesteen vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan laitoksen osalta 1 momentissa tarkoitettu oikeus on palopäälliköllä.

65 §
Myyntikirjanpito

Laajamittaista tai keskisuurta teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan, joka myy myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä kemikaalia on pidettävä kirjaa myynnistään. Kirjanpidosta on selvittävä:

1) kenelle kemikaalia on luovutettu;

2) luovutetut kemikaalit ja niiden määrät; sekä

3) luovutusajankohta.

Kirjanpitoa on säilytettävä viisi vuotta.

66 §
Valvonta

Tämän asetuksen säännösten ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamisen ylin valvonta kuuluu teknilliselle tarkastuskeskukselle.

Teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimiston tehtävänä on valvoa tämän asetuksen säännösten ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista laajamittaista tai keskisuurta teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavissa laitoksissa tarvittaessa tarkastuksia tehden.

Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja koskevien tämän asetuksen säännösten ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin yhteydessä tarvittaessa tarkastuksia tehden.

Palopäällikön tehtävänä on valvoa palavia kaasuja ja palavia nesteitä koskevien tämän asetuksen säännösten ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin yhteydessä tarvittaessa tarkastuksia tehden.

67 §
Tarkemmat määräykset ja ohjeet

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita palavien kaasujen ja palavien nesteiden sekä terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista sekä tämän asetuksen muusta soveltamisesta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä voidaan määrätä, että teollisessa käsittelyssä tai varastoinnissa käytettävät laitteet on tarkastettava määräajoin, sekä antaa määräaikaistarkastuksia ja niitä tekevien liikkeiden hyväksymistä ja pätevyysvaatimuksia koskevia tarkempia määräyksiä.

Teknillinen tarkastuskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen nojalla annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen soveltamisesta sekä määrätä sen soveltamisessa noudatettavaksi standardin tai antaa ohjeen.

11 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

68 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta l990. Asetuksen 1, 5, 13, 16, 19, 20, 25, 29, 37, 53, 62 ja 66§:ssä olevien ympäristölle vaarallisia kemikaaleja koskevien velvoitteiden voimaantulosta säädetään erikseen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Tällä asetuksella kumotaan palavista nesteistä 19 päivänä marraskuuta 1976 annettu asetus (921/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Palavista nesteistä annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (313/85), maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (344/83) sekä palavien nesteiden kuljettamiseen tarkoitetuista säiliöistä annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (649/78) jäävät kuitenkin voimaan siihen saakka kunnes kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä toisin määrätään.

Siihen saakka kunnes kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä toisin määrätään, tämän asetuksen 4§:n 3 momentissa tarkoitettujen palavien nesteiden teollisen käsittelyn ja varastoinnin vaatimuksiin sovelletaan palavista nesteistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen määräyksiä noudattaen palavista nesteistä annetun asetuksen 4§:ssä säädettyä luokitusta. Palavista nesteistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 53§:ssä tarkoitettua varoituslipuketta ei kuitenkaan tarvitse kiinnittää kemikaaliasetuksen 7§:n mukaisesti merkityn irtosäiliön tai astian päällykseen.

69 §
Palavien nesteiden aikaisemman luokittelun suhde nykyiseen luokitteluun

Mitä aikaisemmin on säädetty tai määrätty I, II ja III luokan palavista nesteistä koskee tämän asetuksen mukaisesti luokiteltuja palavia nesteitä seuraavasti:

-I luokan palavia nesteitä koskevat määräykset koskevat erittäin helposti syttyviä ja helposti syttyviä palavia nesteitä;

-II luokan palavia nesteitä koskevat määräykset koskevat syttyviä palavia nesteitä; sekä

-III luokan palavia nesteitä koskevat määräykset koskevat palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on korkeampi kuin 55°C.

70 §
Aikaisemmat luvat

Tässä asetuksessa tarkoitettua teollista käsittelyä tai varastointia koskevaa lupaa ei tarvitse hakea tai ilmoitusta tehdä sen, jolla on toimintaa koskeva myrkkylaissa (309/69) tarkoitettu myrkyn valmistuslupa tai palavista nesteistä annetussa asetuksessa tarkoitettu lupa palavan nesteen valmistukseen, tekniseen käyttöön, varastointiin tai käsittelyyn taikka jonka toiminta on palavista nesteistä annetussa asetuksessa säädetyllä tavalla paloviranomaisen katsastuksessa hyväksytty.

71 §
Ennen asetuksen voimaantuloa aloitetun toiminnan toimintailmoitukset

Jos laitoksella ei ole 70§:ssä tarkoitettua lupaa tai hyväksymistä, sen on tehtävä ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitetusta teollisesta käsittelystä tai varastoinnista toimintailmoitus teknilliselle tarkastuskeskukselle, sen piiritoimistolle tai palopäällikölle, sen mukaan miten luvan- tai ilmoituksenvaraisuus asetuksen 3 luvun säännösten perusteella määräytyy, viimeistään 1 päivänä syyskuuta 1991.

Toimintailmoituksesta on käytävä ilmi toiminnanharjoittajaa koskevien tietojen lisäksi, minkälaisesta teollisesta käsittelystä tai varastoinnista on kysymys, laitoksen sijainti, pääasiallisesti käsiteltävät tai varastoitavat kemikaalit sekä toiminnan laajuus.

Ilmoituksen vastaanottaja voi vaatia toiminnanharjoittajaa täydentämään ilmoitustaan 19, 20, 24, 25 ja 29§:ssä tarkoitetuilla tiedoilla, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamisen valvonta sitä edellyttää.

Toimintailmoitusten tiedot tulee tallentaa teknillisen tarkastuskeskuksen ohjeiden mukaan kemikaaliasetuksessa tarkoitettuun luparekisteriin.

72 §
Muutokset ennen asetuksen voimaantuloa aloitetussa toiminnassa

Edellä 70 tai 71§:ssä tarkoitetun toiminnan muutoksia koskevista ilmoituksista ja lupien hakemisesta on voimassa, mitä 56-58§:ssä säädetään.

73 §
Lupahakemuksen ja ilmoituksen tekemisaika eräissä tapauksissa

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä voidaan määrätä, kuinka pian kemikaalin teolliseen käsittelyyn tai varastointiin on haettava lupa taikka siitä tehtävä ilmoitus, jos kemikaali luokitellaan terveydelle tai ympäristölle vaaralliseksi vasta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

74 §
Palavan nesteen varastoalueet

Asetuksen 47§:ssä tarkoitetulle varastoalueelle, jonka toiminta on aloitettu ennen asetuksen voimaantuloa mutta jolla ei ole palavista nesteistä annetun asetuksen 51§:ssä tarkoitettua vahvistusta varastoalueeksi, tulee toiminnanharjoittajien tai heidän valtuuttamanaan kunnan, alueen omistajan tai haltijan taikka muun toiminnanharjoittajien edustajan hakea varastoalueeksi vahvistamista 1 päivään syyskuuta 1991 mennessä.

75 §
Ennen asetuksen voimaantuloa aloitetun teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvojat

Ennen asetuksen voimaantuloa toimintansa aloittaneelle laajamittaista tai keskisuurta teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavalle laitokselle on nimettävä 38 §:ssä tarkoitettu teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvoja viimeistään 1 päivänä syyskuuta 1991.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvojaa ei tarvitse nimetä sellaiselle laitokselle, jolle ennen tämän asetuksen voimaantuloa on hyväksytty palavista nesteistä annetussa asetuksessa tarkoitettu käytönvalvoja tai varastonhoitaja tai myrkkyasetuksessa (492/80) tarkoitettu vastaava johtaja.

76 §
Ennen asetuksen voimaantuloa hyväksytyt vastaavat johtajat, käytön valvojat ja varastonhoitajat

Palavista nesteistä annetussa asetuksessa tarkoitettujen käytönvalvojan ja varastonhoitajan kuulustelutodistusten ja myrkkyasetuksessa tarkoitetun vastaavan johtajan kuulustelutodistuksen katsotaan vastaavan tämän asetuksen 39§:ssä tarkoitettua todistusta.

Teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimisto voi kuitenkin vaatia, että ennen tämän asetuksen voimaantuloa hyväksytyn vastaavan johtajan, käytönvalvojan tai varastonhoitajan tulee suorittaa 39§:ssä tarkoitettu koe ennen kuin hänet voidaan nimetä uuteen teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvojan tehtävään, jos:

1) tehtävä on olennaisesti siitä laitoksesta poikkeavassa laitoksessa, jonka vastaavana johtajana, käytön valvojana tai varastonhoitajana asianomainen on aikaisemmin toiminut; tai

2) asianomainen ei ole toiminut vastaavan johtajan, käytönvalvojan tai varastonhoitajan taikka näiden varamiehen tehtävissä kolmen viimeisen vuoden aikana.

77 §
Vireillä olevien asioiden käsittely

Tämän asetuksen voimaan tullessa teknillisen tarkastuskeskuksen, teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimiston, lääninhallituksen, maistraatin, poliisipiirin päällikön, nimismiehen tai palopäällikön käsiteltävänä oleva, palavista nesteistä annetun asetuksen nojalla vireille pantu asia käsitellään ja ratkaistaan palavista nesteistä annettujen säännösten mukaisesti. Myrkkylain nojalla vireille pantujen asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta on säädetty kemikaalilain 70§:ssä.

Naantalissa 3 päivänä elokuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Kauppa- ja teollisuusministeri
Ilkka Suominen

Luvan- ja ilmoituksenvaraisuuden määrittäminen

Ainekohtaiset laskentakertoimet

Akryylinitriili 15
Allyyliamiini 15
Ammoniakki 100
Ammoniakkiliuos (väkevyys > 35%) 10
Amyylialkoholi 2
Arseenitrioksidi 100
Arseenipentoksidi 100
Asetaldehydi 50
Asetoni 10
Asetonitriili 15
Asetyleeni 50
Asetyylikloridi 10
Bariumkarbonaatti 1
Bensiini 15
Bentseeni 15
Booritribromidi 100
Bromimetaani 100
Butaani 50
Butadieeni 100
Butanoli 2
Buteeni 50
i-Butyyliasetaatti 10
n-Butyyliasetaatti 2
Butyyliglykoli 2
Dieselöljy 1
Dietyyliamiini 10
Dietyylieetteri 50
Dietyyliglykoli 2
Dietyyliketoni 10
Difenyyliamiini 10
1,1-Dikloorietaani 10
1,2-Dikloorietaani 15
Dimetyylieetteri 50
Dimetyylisulfaatti 100
Elohopea 15
Epikloorihydriini 10
Etaani 50
Etanoli 10
Etanoliamiini 2
Eteeni 50
Etikkahappo (väkevyys > 90%) 10
Etikkahappo (väkevyys 25-90%) 2
Etikkahappoanhydridi 2
Etyleeniglykoli 1
Etyleenioksidi 100
Etyyliasetaatti 10
Etyyliglykoliasetaatti 2
Fenoli 15
Fluorisulfonihappo 10
Fluorivetyhappo 100
Formaldehydi (väkevyys > 30%) 15
Formaldehydi (väkevyys 5-30%) 2
Fosforihappo (väkevyys > 10%) 2
Ftaalihappoanhydridi 1
Furfuraali 10
Heksaani 10
Hiilimonoksidi 100
Hiilitetrakloridi 100
Hydratsiini (väkevyys > 16%) 15
Isopropanoli 10
Isopropyyliasetaatti 10
Kaliumhydroksidi (väkevyys > 5%) 10
Kaliumhydroksidi (väkevyys 1-5%) 1
Kaliumsyanidi 100
Kalsiumhypokloriitti 10
Kalsiumkloridi 1
Kloori 100
Klooridioksidi 100
Kloorietikkahappo 10
Kloorisulfonihappo 10
Kloorivetyhappo (väkevyys > 25%) 2
Kloorivetyhappo (väkevyys 10-25%) 1
Kreosoottiöljy 10
Kromihappo (kromitrioksidi) 15
Kromirikkihappo 15
Kromyylikloridi 15
Ksyleeni 2
Lyijykromaatti 10
Lyijyoksidit 1
Lyijytetraetyyli 100
Lyijytetrametyyli 100
Maleiinihappoanhydridi 1
Mangaanidioksidi 1
Metaani 50
Metakryylihappo 2
Metanoli 15
Metyleenikloridi 1
Metyylietyylieetteri 50
Metyylietyyliketoni 10
Metyyli-isobutyyliketoni 10
Metyylikloridi 50
Morfoliini 2
Muurahaishappo (väkevyys > 90%) 10
Muurahaishappo (väkevyys 25-90 %) 2
Natriumditioniitti 1
Natriumhydroksidi (väkevyys > 5%) 10
Natriumhydroksidi (väkevyys 1-5%) 1
Natriumhypokloriitti (väkevyys > 5%) 10
Natriumkloraatti 2
Natriumperoksidi 10
Natriumsulfidi 10
Natriumsyanidi 100
Oksaalihappo 1
Oktanoli 1
Oleum 10
Pentakloorifenoli 10
Perkloorihappo (väkevyys > 50%) 10
Perkloorihappo (väkevyys > 10-50 %) 2
Petrolit 2
α-Pineeni 2
Polttoöljyt 1
Propaani 50
Propanoli 10
Propeeni 50
Propionihappo (väkevyys > 10%) 2
1,2-Propyleenioksidi 50
1,3-Propyleenioksidi 10
Rikkidioksidi 100
Rikkihappo (väkevyys > 15%) 10
Rikkihappo (väkevyys 5-15%) 1
Rikkihappo-typpihapposeos (typpihappoväk. > 30%) 15
Rikkihiili 100
Rikkitrioksidi 100
Rikkivety 100
Sinkkikloridi 2
Styreeni 2
Sulfuryylikloridi 2
Syaanivety 100
Sykloheksaani 10
Tetrahydrofuraani 10
Tetrakloorietyleeni 1
Tionyylikloridi 2
Tolueeni 15
Trifluorietikkahappo (väkevyys > 10%) 10
Trifluorietikkahappo (väkevyys 2-10%) 2
Trikloorietyleeni 1
Typen oksidit 100
Typpihappo (väkevyys > 20%) 10
Tärpätti 2
Vanadiinipentoksidi 10
Vety 50
Vetyperoksidi (väkevyys > 60%) 10
Vetyperoksidi (väkevyys 20-60 %) 2
Vinyyliasetaatti 10
Vinyylikloridip 100

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.