631/1990

Annettu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990

Liikenneministeriön päätös paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarrulaitteista

Liikenneministeriö on antanut 26 päivänä maaliskuuta 1982 annetun ajoneuvoasetuksen (233/82) 69 §:n nojalla seuraavan päätöksen:

1 luku

Soveltamisala

1 §

Tämä päätös koskee paineilmajarruin varustettuja kuorma-autoja, joiden valmistajan takaama kokonaispaino on yli 12 000 kg, ja niihin kytkettäviä paineilmajarruin varustettuja perävaunuja, joiden rekisteriin merkitty kokonaispaino on vähintään 6 000 kg, sekä linja-autoja.

2 luku

Jarrulaitteiston osien määritelmiä

2 §
Paineilmajarru

1. Paineilmajarrulla tarkoitetaan tässä päätöksessä jarrujärjestelmää, jossa jarruvaikutus aikaansaadaan ja sitä säädetään paineilman avulla.

2. Tämä päätös ei koske alipainetehostettuja, paineilmatehostettuja tai paineilmakäyttöisiä nestejarrujärjestelmiä.

3 §
Jarrujärjestelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a) käyttöjarrulla jarrujärjestelmää, jota kuljettaja käyttää normaalisti ajoneuvon nopeuden hidastamiseen ja ajoneuvon pysäyttämiseen;

b) varajarrulla jarrujärjestelmää, jota kuljettaja voi käyttää ajoneuvon nopeuden hidastamiseen tai pysäyttämiseen, milloin käyttöjarruun on tullut vika;

c) seisontajarrulla jarrujärjestelmää, jota kuljettaja käyttää estämään ajoneuvon liikkumisen lyhyt- ja pidempiaikaisen pysäköinnin yhteydessä; ja

d) apujarrulla käyttöjarrua täydentävää jarrujärjestelmää, kuten esimerkiksi pakokaasujarrua ja hydrodynaamista tai sähkömagneettista hidastinta.

4 §
Jarrujärjestelmän rakenneosat

Jarrujärjestelmän rakenneosia ovat:

a) paine-energian tuottolaitteet, jotka tuottavat ja varastoivat pyöräjarrujen ja ajoneuvossa olevien muiden paineilmalaitteiden toimintaan tarvittavan paine-energian;

b) käyttö- ja hallintalaitteet, joita kuljettaja välittömästi käyttää säädelläkseen pyöräjarrujen toimintaan tarvittavaa voimaa; perävaunun käyttölaitteen toiminta voi olla automaattinen;

c) siirtolaitteet, joiden kautta paine-energia siirretään paineilmasäiliöistä pyöräjarruille; siirtolaitteiksi katsotaan myös jarrukalvo- tai mäntäsylinteri;

d) pyöräjarrut eli välittömästi pyörään liittyvät mekaaniset jarrulaitteet, joilla saadaan aikaan ajoneuvon liikettä tai liikkeelle lähtemistä vastustavat voimat; ja

e) lukkiutumisen estolaitteet, jotka jarrutustilanteessa estävät pyörän lukkiutumisen.

5 §
Paine-energian tuottolaitteet

Paine-energian tuottolaitteisiin luetaan seuraavat laitteet:

a) kompressori on jarrulaitteistojen tarvitseman paineilman tuottamiseen käytettävä laite;

b) paineensäädin säätää jarrujärjestelmän säiliöpainetta ohjaamalla kompressorin paineilman tuottoa;

c) pakkassuojalaite annostelee paineilman sekaan jäänestoainetta, jotta kompressorin imuilman sisältämä kondenssivedeksi tiivistyvä kosteus ei jäätyisi eikä siten vaarantaisi jarrujärjestelmän toimintaa;

d) ilmankuivain poistaa kondenssiveden kompressorin tuottamasta paineilmasta;

e) paineilmasäiliö on jarrujärjestelmän energiavarasto;

f) vedenpoistoventtiiliä käytetään joko automaattisesti toimivana tai käsikäyttöisenä kondenssiveden poistamiseen järjestelmästä;

g) varoventtiili suojaa jarrujärjestelmää ylipaineelta;

h) paineenrajoitin alentaa tulevan paineen (ensiöpaine) tietyn suuruiseksi (toisiopaine);

i) paineilmaputkiston kautta paineilma johdetaan kompressorista paineilmasäiliöihin; ja

j) suojaventtiilin tehtävänä on varmistaa muiden piirien ennalta asetettu paineen taso, jos yksi tai useampi piiri on vaurioitunut.

6 §
Jarrujärjestelmän käyttölaitteet

Jarrujärjestelmän käyttölaitteisiin luetaan seuraavat laitteet:

a) käyttöjarruventtiilillä säädetään paineilmasäiliöstä pyöräjarruille menevää jarrutuspainetta; itse käyttöjarruventtiiliä käytetään tavallisimmin suoraan mekaanisesti autossa jarrupolkimella ja perävaunussa ohjauspaineella;

b) ohjausventtiiliä käytetään autossa ohjaamaan perävaunun käyttöjarruventtiilille menevää ohjauspainetta auton jomman kumman jarrupiirin jarrutuspaineen mukaan ja varmistamaan vetoauton jarrujärjestelmän paineen säilyminen, milloin perävaunun jarrujärjestelmään on tullut vuoto;

c) sulku- ja tyhjennysventtiili, joka saattaa sisältyä ohjausventtiilin rakenteeseen, päästää perävaunun jarrujen syöttöjohdon paineettomaksi vetoauton jarruttaessa silloin, kun vetoauton ja perävaunun jarrujen ohjauspaineiden välillä vallitsee suuri paine-ero, saaden täten aikaan perävaunun automaattisen jarrutuksen;

d) ennakkopaineen säätöventtiilillä, joka saattaa sisältyä ohjausventtiilin rakenteeseen, voidaan nostaa perävaunun jarrujen ohjausjohdon painetta vetoauton jarrutuspaineeseen nähden eli muuttaa auton ja perävaunun jarrujen välistä sovitussuhdetta;

e) taittoventtiilillä rajoitetaan lähtevän paineen nousua pienillä tulopaineilla, jolloin kyseistä venttiiliä voidaan käyttää ajoneuvossa akseleiden välisen jarruvoiman jakosuhteen muuttamiseksi pienillä jarrutuspaineilla;

f) kuorman tuntevalla jarruvoimansäätimellä alennetaan akseliston jarrutuspainetta osakuormilla jousituksen painumaan tai ilmajousituksen paineeseen perustuen;

g) käsikäyttöisellä jarruvoiman säätöventtiilillä rajoitetaan auton tai perävaunun etuakselin jarrutuspainetta;

h) seisontajarruventtiilillä vapautetaan jousijarrusylinterin jarrutusjousta kokoon puristava paine, jolloin portaattomasti vapauttavaa käsijarruventtiiliä voidaan käyttää myös varajarrun käyttöventtiilinä ;

i) perävaunun jarrujen käsiohjausventtiilillä vetoauton kuljettaja voi ohjata erikseen perävaunun jarrujen ohjausjohdon painetta;

j) seisontajarrun suojaventtiiliä käytetään estämään seisontajarrun tahaton vapautuminen jarrujärjestelmän painesäiliöiden täyttämisen aikana, milloin seisontajarru on kytketty vapautus-asentoon;

k) säätöventtiili lukkiutumisen estolaitteistolla varustetussa jarrujärjestelmässä on kuljettajan jarrupolkimen jarruventtiililtä ohjauksen saava pyöräjarruille menevää jarrutuspainetta säätävä venttiili, jota elektroninen ohjausyksikkö ohjaa pyörän pyörimisliikkeeseen perustuen;

l) ohjausyksikkö lukkiutumisen estolaitteistolla varustetussa jarrujärjestelmässä on laitteisto, joka käsiteltyään tunnistimelta tulevia impulsseja ennalta asetettujen toimintaohjelmiensa mukaisesti antaa ohjausimpulssit säätöventtiilille; ja

m) tunnistin on pyörän pyörimisliikkeestä impulsseja muodostava laite, johon kuuluu pyörän napaan kiinnitetty hammaskehä ja akseliin kiinnitetty sähkömagneettinen tunnistin tai vastaava optinen järjestelmä.

7 §
Jarrujärjestelmän siirtolaitteet

Jarrujärjestelmän siirtolaitteisiin luetaan jarruputket, 5 §:ssä mainittua paineilmaputkistoa lukuun ottamatta, jarrujohdot, jarruletkut ja niiden liittimet sekä jarrusylinterit.

8 §
Pyöräjarrut

1. Rumpurakenteiseen pyöräjarruun kuuluvat jarrurumpu, jarrurummun sisätilan suojaava jarrukilpi, jarrukengät, kitkapalat, jarrukenkien levitysmekanismi ja jarrusylinterin avulla levitysmekanismia käyttävät automaattisesti säätyvät tai käsisäätöiset jarruvivut.

2. Levyjarrurakenteeseen kuuluvat jarrulevy, kitkapalat, jarrusatula puristusmekanismeineen ja mahdollinen suojakilpi.

9 §
Lukkiutumisen estolaitteisto

Lukkiutumisene stolaitteistoon kuuluu säätöventtiili, tunnistin, ohjausyksikkö ja näiden toimintaan liittyvät, ajoneuvon kuljettajaa varten olevat varoituslaitteet sekä edellä mainittujen komponettien väliset sähkökytkentäkaapelit.

3 luku

Jarrujen toimintaan liittyviä käsitteitä

10 §
Ylipaine

Ylipaine on absoluuttisen paineen ja kulloinkin vallitsevan ulkoilman paineen ero. Paineilmajarrujärjestelmän paineet ilmoitetaan ylipaineina. Paineen yksikkö on 0,1 MPa = 1 bar = 10 N/cm2 .

11 §
Laskentapaine

Laskentapaine on ajoneuvon valmistajan ilmoittama ylipaine, joka tarvitaan jarrujärjestelmän paineilmasäiliössä jarruvaatimusten täyttämiseksi.

12 §
Maksimipaine

Maksimipaine on lopullinen ylipaine jarrusylinterissä, kun jarrupoljin on painettu pohjaan. Maksimipaine riippuu kulloisestakin säiliöpaineesta.

13 §
Jarrutuspaine

Jarrutuspaine on jarrutettaessa hetkellisesti vallitseva ylipaine jarrusylinterissä.

14 §

Ohjauspaine

1. Ohjauspaine on perävaunun käyttöjarruventtiiliä ohjaava vetoautosta tuleva ohjausjohdon ylipaine.

2. Auton jarrujen ohjauspaine on sen käyttöjarrupiirin ylipaine, joka ohjaa autossa olevaa perävaunun jarrujen ohjausventtiiliä.

15 §
Kytkentäviive

Kytkentäviive on aika, joka alkaa jalan alkaessa painaa jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen noustua 75%:iin maksimipaineesta.

16 §
Kytkennän alkuviive

Kytkennän alkuviive on toiminta-aika, joka alkaa jalan alkaessa painaa jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen noustua 10%:iin maksimipaineesta.

17 §
Paisuntaviive

Paisuntaviive on paisunta-aika, joka kuluu jarrutuspaineen nousuun 10%:sta 75%:iin maksimipaineesta.

18 §
Vapautusviive

Vapautusviive on aika, joka alkaa jalan alkaessa vapauttaa pohjaanpainettua jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen laskettua 10%:iin maksimipaineesta.

19 §
Vapautuksen alkuviive

Vapautuksen alkuviive on aika, joka alkaa jalan alkaessa vapauttaa pohjaan painettua jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen laskettua 90%:iin maksimipaineesta.

20 §
Hidastuvuus

Ajonopeuteen ja jarrutusmatkaan (loppunopeuden ollessa nolla) perustuen hidastuvuus lasketaan seuraavasti:

a = V2 /2 · (S - K ·)

a = hidastuvuus (m/s2 )

V = jarrutuksen alkunopeus (m/s)

S = jarrutusmatka (m), alkaen siitä kohdasta, jossa jalka alkaa painaa jarrupoljinta

K = vakio (s), joka ottaa huomioon jarrutusviivettä (K:n arvona käytetään 0,15 s)

21 §
Jarrutusmatka

Jarrutusmatka, joka vastaa määrättyä alkunopeutta (loppunopeuden ollessa nolla) ja määrättyä hidastuvuutta, lasketaan seuraavalla kaavalla:

S = (V2 /2 · a) + K · V

22 §
Kylmä pyöräjarru

Kylmällä pyöräjarrulla tarkoitetaan jarrua, jonka jarrurummun tai -levyn ulkopinnan lämpötila on enintään 100°C.

23 §
Häipyminen

Häipyminen tarkoittaa pyöräjarrun suorituskyvyn hetkellistä heikentymistä kuumenemisen tai kosteuden seurauksena verrattuna kylmän tai kuivan pyöräjarrun suorituskykyyn.

24 §
Ylipalautuminen

Ylipalautuminen tarkoittaa pyöräjarrun suorituskyvyn ylittymistä häipymisen jälkeisen palautumisen aikana verrattuna kylmän pyöräjarrun suorituskykyyn.

25 §

Jarrutussuhde ja sovitussuhde

1. Jarrutussuhde on ajoneuvon kokonaisjarruvoiman suhde todellista kokonaispainoa vastaavaan painovoimaan (z = B/G). Koska kokonaisjarruvoima on yhtä suuri kuin ajoneuvoon jarrutuksessa vaikuttava hitausvoima (B = a · G/g) seuraa tästä edelleen, että ajoneuvon jarrutushidastuvuus a = z · g, jossa g = maan vetovoiman kappaleelle antama vapaan putoamisliikkeen kiihtyvyys.

2. Sovitussuhde (J) on auton ja perävaunun jarrutussuhteiden välinen suhde samalla jarrujen ohjauspaineella.

26 §
Jarrukäytävä

Jarrukäytävä on jarrutussuhteen sallittu vaihtelualue jarrujen ohjauspaine – jarrutussuhde-koordinaatistossa.

4 luku

Yleiset vaatimukset

27 §
Paineilmasäiliöt

1. Autossa paineilmasäiliön tai -säiliöiden tilavuuden tulee olla sellainen, että kahdeksan täyden iskun jarrutuksen jälkeen, kompressorin ollessa kytkettynä pois toiminnasta, käyttöjarrulla on saavutettavissa vähintään varajarrulle 76 §:ssä vaadittu suorituskyky. Testattaessa tämän vaatimuksen täyttymistä alkupaine säiliössä tai säiliöissä saa olla enintään laskentapaineen suuruinen.

2. Perävaunussa paineilmasäiliön tai -säiliöiden tilavuuden tulee olla vähintään sellainen, että kahdeksan täyden iskun jarrutuksen jälkeen säiliöpaine on laskenut enintään puoleen ensimmäisen jarrutuksen paineesta. Paineilmasäiliöiden tilavuus ei saa olla kuitenkaan niin suuri, että normaaleissa ajotilanteissa syntyy vaara perävaunun jarrujen kytkeytymisestä toimintaan auton ja perävaunun säiliöpaineiden suuren poikkeaman vuoksi. Lukkiutumisen estolaittein varustettuja perävaunuja lukuun ottamatta perävaunun paineilmasäiliöiden tilavuus saa olla enintään 12-kertainen verrattuna jarrusylinterien tilavuuteen kahden kolmasosan iskunpituudella.

3. Paineilmasäiliöiden rakenteen tulee täyttää paineastia-asetuksen vaatimukset ja sen nojalla annetut muut määräykset. Paineilmasäiliöt on sijoitettava ajoneuvoon siten, että ne ovat mahdollisimman vähän alttiina vaurioille ja että niissä olevat hyväksymismerkinnät ovat helposti nähtävissä.

28 §
Vedenpoistoventtiilit

Kaikkien paineilmasäiliöiden alimmassa kohdassa on oltava käsikäyttöinen tai automaattisesti toimiva kondenssivedenpoistoventtiili. Automaattisessa vedenpoistoventtiilissä on oltava myös käsikäyttömahdollisuus.

29 §
Varoventtiilit

Jos jarrujärjestelmässä on liitin paineilmasäiliöiden täyttämiseksi ulkopuolisesta paineilmalähteestä, tulee paineen syötön tapahtua ennen varoventtiiliä.

30 §
Paineilmaputkisto

1. Jarruputket ja -johtimet tulee kiinnittää siten, etteivät ne joudu tarpeettomasti alttiiksi tärinälle tai hankaukselle. Läpiviennit on suojattava tarkoituksenmukaisella tavalla. Putkien kiinnitinosien materiaali ei saa aiheuttaa putkien syöpymistä.

2. Jarruputket ja -johtimet on mitoitettava siten, että ajoneuvon eri komponenttien välinen jousto ei aiheuta vauriota ja että putkisto on kokonaiskapasiteetiltaan ja halkaisijamitoiltaan sopiva kuhunkin järjestelmään. Putkiliitoksia tulee olla mahdollisimman vähän.

3. Metallisten jarruputkien korroosionkestävyyden tulee vastata vähintään sellaisen teräsputken kestävyyttä, joka on päällystetty 25 µm paksuisella sinkkikerroksella.

4. Jarrujärjestelmän muoviputkien tulee kestää vaurioitumatta käyttöä -40°C lämpötilassa. Muoviputkea ei saa asentaa jarrujärjestelmään sellaiseen kohtaan, jossa käyttölämpötila voi nousta yli 90°C. Muoviputken tulee täyttää, tuumajärjestelmän mitoitusta lukuun ottamatta, vähintään standardin SAE J 844 d/1980 vaatimukset ja olla merkitty standardin edellyttämällä tavalla enintään 0,5 m välein tai olla standardin DIN 73378 mukainen.

5. Kumisia tai ominaisuuksiltaan niitä vastaavia jarruletkuja on käytettävä, puoliperävaunun tai varsinaisen perävaunun yhdysjohtoa lukuun ottamatta, silloin kun jarrujärjestelmän eri osien välillä tapahtuu huomattavaa joustoa. Kumisten jarruletkujen tulee täyttää vähintään standardin SAE J 1402/1985 vaatimukset ja olla merkitty standardin edellyttämällä tavalla enintään 0,5 m välein tai olla standardin DIN 74310 mukaiset. Jarruletkut on liitettävä jarruputkiin puristusliitoksin tai käyttämällä putken pään sopivaa muotoilua ja paineputkelle sopivaa letkukiristintä.

31 §
Jarrusylinterit

1. Jarrusylinterit saavat olla joko kalvo- tai mäntäsylintereitä. Kalvosylinterin kiinnitysosan tulee olla teräsrakenteinen tai lujuusominaisuuksiltaan muuta vastaavaa materiaalia.

2. Jousisylintereitä ei saa siten muuttaa, että alkuperäinen valmistajan ilmoittama jousen kiristysvoima muuttuu. Jousen irrotuspaineen tulee olla valmistajan ilmoittamissa rajoissa.

3. Jousisylinterissä tulee olla mekaaninen laite jousen kiristämiseksi pois toiminnasta, kun seisontajarrujärjestelmä on paineeton. Mekaaninen laite saa olla korvattu järjestelmään sijoitetulla täyttöventtiilillä, johon ulkopuolinen paineilmalähde voidaan kytkeä seisontajarrun vapauttamiseksi.

32 §
Mittausliittimet

1. Auton jokaisessa jarrupiirissä ja perävaunun kaikilla akselistoilla tulee olla standardin ISO 3583/1982 mukainen paineenmittausliitin käyttöjarruventtiilistä kauimpana olevalla akselilla tai viiveen suhteen epäedullisimmalla akselilla.

2. Autossa, joka ei ole tarkoitettu perävaunun vetoon, tulee 1 momentin mukaisen mittausliittimen lisäksi olla mittausliitin taka-akseliston jarrupiirissä ennen kuorman tuntevaa jarruvoiman säädintä.

33 §
Jarruvivut, kulumissäätö

Pyöräjarrut on varustettava automaattisella kulumissäädöllä, joka toimii siten, että jarrusylinterin iskunpituus on enintään kolme neljäsosaa kokonaisiskunpituudesta.

34 §
Jarrupalojen tarkastusaukko

Pyöräjarrut on varustettava tarkastusaukolla tai muulla mahdollisuudella helposti tarkastaa kitkapalojen kuluneisuus ja jarrukenkien liike.

35 §
Jarrupalojen kulumisen varoitin

Rumpujarruissa tulee tarkastusaukosta näkyvän jarrupalan reunan olla varustettu ajoneuvon tai jarrujen valmistajan sallimaan kulumissyvyyteen asti sorvatulla tai valetulla, vähintään 1,5 mm levyisellä alakorokkeella tahi vastaavalla kulumissyvyydelle ulottuvalla säteensuuntaisella porausmerkillä.

36 §
Kitkapalat

Pyöräjarruissa saa käyttää vain sellaisia kitkapaloja, jotka ajoneuvon tai jarrujen valmistaja on kyseiseen malliin hyväksynyt tai muita kitkaominaisuuksiltaan täysin alkuperäisen veroisia kitkapaloja. Jarrupalat tulee ajoneuvon tai kitkamateriaalin valmistajan toimesta merkitä siten, että niiden kitkaominaisuudet on tunnistettavissa. Ajoneuvon tai jarrujen tahi kitkamateriaalin valmistajan on ilmoitettava sallitut kulumisrajat kitkapaloille. Kitkapalojen osalta tulee ilmoittaa myös mahdolliset ylisuuruuskoot ja niitä vastaavat kulumisrajat.

37 §
Jarrurummut ja -levyt

Ajoneuvon tai jarrujen valmistajan tulee ilmoittaa jarrurumpujen ja -levyjen nimelliskoot ja sallitut työstövarat.

38 §
Kuorman tunteva jarruvoimansäädin

1. Auton taka-akselilla ja perävaunun akseleilla, jos niiden kokonaispainoa ja tyhjää ajoneuvoa vastaava akselipainosuhde ylittää viisi kolmasosaa, tulee olla kuorman tunteva jarruvoimansäädin ellei kyseisen akseliston jarruja ole varustettu lukkiutumisen estolaitteistolla.

2. Poiketen 1 momentin vaatimuksesta kuorman tuntevaa jarruvoimasäädintä ei tarvitse asentaa linja-autoon, jonka moottori on etuakselin takapuolella. Jarruvoiman säätimen säätöarvot on merkittävä auton ohjaamoon tyyppikilven läheisyyteen tai muualle ohjaamoon helposti havaittavaan paikkaan ja perävaunussa itse säätimeen tai valmistekilven läheisyyteen.

3. Jarruvoiman säätimen rakenteen tai asennustavan tulee olla sellainen, että sen tunnistinvivun irtoaminen ei tee kyseisen akseliston jarruja toimintakyvyttömäksi.

5 luku

Auton jarruja koskevat vaatimukset

Paine-energian tuottolaitteet
39 §
Kompressori

Kompressorin tulee kyetä nostamaan jarrujärjestelmän paine auton valmistajan ilmoittamalla moottorin suurimmalla pyörimisnopeudella 0%:sta 65%:iin laskentapaineesta kolmessa minuutissa tai, jos autoon on kytketty perävaunu, kuudessa minuutissa.

40 §
Kondenssivedestä johtuvien toimintahäiriöiden estäminen

1. Auton jarrujärjestelmässä tulee olla paineilmaputkistoon asennettu ilmankuivain tai automaattinen pakkassuojalaite tahi muu toimintavaikutukseltaan vastaava laite.

2. Paljon ilmaa kuluttavan auton, kuten ilmajousin varustetun auton, linja-auton, perävaunun vetoon hyväksytyn kuorma-auton ja lukkiutumisen estolaittein varustetun auton jarrujärjestelmässä tulee kuitenkin olla ilmankuivain.

41 §
Ilmankuivain

1. Ilmankuivaimen on oltava tehokkuudeltaan sellainen, että se pystyy estämään paineilman suhteellisen kosteuden nousun 100 %:iin painelaitteissa esiintyvissä lämpötilamuutoksissa. Alkulämpötilana pidetään tällöin paineilman lämpötilaa kuivaimen ulostuloliitännässä kompressorin ollessa käyttölämpöinen sekä ulkolämpötilana -40°C.

2. Jäätymisen estämiseksi kuivaimessa tulee olla sähkölämmitteinen kondenssiveden poistoventtiili tai vastaava toiminto.

42 §
Pakkassuojalaite

Pakkassuojalaitteessa on käytettävä ajoneuvon valmistajan määrittelemiä tai ominaisuuksiltaan vastaavia jäätymisenestoaineita. Käytettävät aineet ja käyttöohje on merkittävä pysyvästi laitteeseen tai sen läheisyyteen.

43 §
Painemittarit ja alhaisen paineen varoituslaitteet

1. Auton ohjaamossa tulee olla välittömästi kuljettajan havaittavissa painemittarit, jotka ilmaisevat kaikkien käyttöjarrupiirien säiliöpaineet. Painemittarin virhe saa olla enintään ± 10% maksiminäyttämästään.

2. Auton ohjaamossa tulee olla lisäksi optinen tai akustinen alhaisen jarrupaineen ilmaisin, joka alkaa toimia, kun jonkin käyttöjarrupiirin paine on laskenut 65%:iin paineensäätimen ylärajapaineesta.

44 §
Suojaventtiili

Autossa tulee olla suojaventtiili, joka jakaa kompressorin kehittämän paineilman ensin jarrupiireille ja sitten apulaitteille. Jos yhteen tai useampaan piiriin tulee vika, joka aiheuttaa huomattavan paineenlaskun, tulee suojaventtiilin estää muiden piirien paineen lasku alle valmistajan määräämän ns. suojapaineen arvon.

45 §
Käsikäyttöinen jarruvoiman säädin

1. Auton jarrujärjestelmään saa asentaa katsastustoimipaikan hyväksymällä tavalla käsikäyttöisen jarruvoiman säätimen, joka päälle kytkettynä alentaa etuakseliston pyöräjarruille tulevaa jarrutuspainetta enintään suhteessa yhden suhde kahteen. Kuljettajan havaittavissa tulee olla auton ohjaamossa merkkivalo, joka ilmaisee etujarrujen toiminnan olevan kytkettynä alennetulle painesuhteelle.

2. Etuakselin jarruvoiman säädintä saa käyttää liukkaissa maasto-olosuhteissa ajettaessa tai vastaavissa kuorman lastaus- ja purkutilanteissa. Säätimen käyttölaitteen läheisyyteen on tehtävä pysyvä merkintä säätimen oikeasta käytöstä.

Käyttöjarrujärjestelmä
46 §
Käyttöjarrun yleiset rakennevaatimukset

1. Käyttöjarrun tulee vaikuttaa erillisin hankauspinnoin auton kaikkiin pyöriin. Käyttöjarrun painelaitteiden tulee olla vähintään kaksipiiriset lukuun ottamatta paine-energian tuottolaitteita.

2. Jousijarrusylinterin jousivoimaa ei saa käyttää käyttöjarrun energianlähteenä.

47 §
Käyttöjarrun hallintalaite

1. Käyttöjarrun hallintalaitteena tulee olla poljin, joka on tarkoitettu käytettäväksi kuljettajan oikealla jalalla tai molemmilla jaloilla. Polkimen on oltava karhennettu tai päällystetty jalan liukastumisen estävällä materiaalilla.

2. Jarrupoljinvoiman tulee kasvaa suhteessa pyöräjarrujen käyttöpaineeseen siten, että saavutetaan riittävän tarkka jarrutustuntuma.

3. Jarrupolkimen kokonaisliike ei saa olla haitallisen suuri. Polkimen vapaaliike saa olla enintään kolmasosa kokonaisliikkeestä.

4. Jarrupolkimen tulee olla yhdistetty käyttöjarruventtiiliin suoraan tai sopivan mekaanisen, hydraulisen tai pneumaattisen voimansiirron välityksellä.

5. Mekaanisen voimansiirtolaitteiston, joka yhdistää jarrupolkimen jarruventtiiliin tai venttiileihin, tulee olla riittävän vahvasti mitoitettu ja toiminnaltaan varma.

6. Polkimen muun kuin mekaanisen voimansiirron on oltava vähintään kaksipiirinen. Jos voimansiirto on hydraulinen, tulee säiliön liian alhaisen nestepinnan olla ilmaistu varoitusvalolla. Jarrunesteenä tulee käyttää auton valmistajan määrittelemää ainetta tai jos valmistaja ei ole tätä määritellyt, standardin SAE J 1703 a/1983 mukaista jarrunestettä. Käytettävä neste on ilmoitettava säiliön täyttöaukon läheisyyteen tehdyllä suomenkielisellä pysyvällä merkinnällä.

Seisontajarrujärjestelmä
48 §
Seisontajarrun yleiset rakennevaatimukset

1. Seisontajarrun on vaikutettava yhteen tai useampaan akseliin ja sen on oltava varustettu pidätyslaitteella. Jos seisontajarru toimii käyttöjarrun hankauspintoja käyttäen, on seisontajarrua varten oltava käyttöjarrun laitteista riippumattomat voimansiirtolaitteet.

2. Auton seisontajarrun toimintatavan tulee perustua puhtaasti mekaaniseen voimanlähteeseen, kuten esimerkiksi jousijarrusylinteriin.

3. Seisontajarrua tulee voida käyttää ilman vauriovaaraa 20 km/h nopeuteen asti.

4. Seisonta- ja käyttöjarrulla saa olla yhteisiä mekaanisia suoraan jarruttavalle akselille asennettuja osia. Tällöin osat tulee mitoittaa niin, että vauriovaara niissä on epätodennäköinen silloinkin, kun käyttö- ja seisontajarrua käytetään samanaikaisesti.

49 §
Seisontajarrun käyttölaite

1. Seisontajarrun käyttölaitteen tulee sijaita siten, että kuljettaja voi helposti käyttää sitä istuinpaikaltaan.

2. Seisontajarrun käyttölaitteen tulee olla kokonaan erotettu auton käyttöjarrun hallintalaitteesta.

50 §
Varoituslaite

Ohjaamossa tulee olla välittömästi kuljettajan havaittavissa varoitusvalo tai -laite, joka ilmaisee seisontajarrun olevan kytkettynä.

51 §
Vastaventtiili

Seisontajarrujärjestelmässä tulee olla vastaventtiili, joka estää seisontajarrun tahattoman toiminnan, jos paine-energian tuottolaitteisiin on tullut vika. Vastaventtiiliä ei vaadita, jos paineilma johdetaan seisontajarrujärjestelmään suojaventtiilin kautta.

52 §
Seisontajarrun suojaventtiili

Seisontajarrujärjestelmässä tulee olla suojaventtiili tai vastaava laite, joka estää seisontajarrun tahattoman vapautumisen jarrujärjestelmän täytön aikana, jos seisontajarrun käyttölaite on jäänyt ajoasentoon.

53 §
Vaihtoventtiili

Kaksipiirisessä seisontajarrun käyttöjärjestelmässä tulee olla vaihtoventtiili, jonka kautta seisontajarrun vapautus on mahdollista toisen piirin avulla, jos toiseen piiriin on tullut vuoto.

Varajarrujärjestelmä
54 §
Varajarrun yleiset rakennevaatimukset

1. Varajarruna voi toimia yksi käyttöjarrun piireistä, jos se täyttää varajarrun suorituskyvylle 76 §:ssä asetetut vaatimukset. Muussa tapauksessa vara- ja käyttöjarrulla tulee olla toisistaan erotetut käyttölaitteet.

2. Seisontajarru (tai käyttöjarrun yksi piiri) voi toimia varajarruna, jos seisontajarrua voidaan käyttää portaattomasti koko nopeusalueella.

3. Vara- ja käyttöjarrulla tai vara- ja seisontajarrulla saa olla yhteisiä mekaanisia osia. Osat tulee mitoittaa niin, että vauriovaara on niissä epätodennäköinen silloinkin, kun jarruja käytetään samanaikaisesti.

55 §
Varajarrun hallintalaite

Kuljettajan tulee voida käyttää varajarrua paikaltaan myös turvavyön ollessa kytkettynä ja irroittamatta molempia käsiä ohjauspyörästä.

Apujarrujärjestelmä
56 §
Apujarrun asentaminen

Apujarruna toimivan hydrodynaamisen tai sähkömagneettisen ajohidastimen, pakokaasujarrun tai sähköisesti ohjatun erityisen venttiilin, jolla käytetään pyöräjarruja, saa asentaa vain auton valmistajan luvalla.

Autossa oleva perävaunun jarrujen ohjausjärjestelmä
57 §
Ohjausventtiili

1. Autossa perävaunua varten olevan ohjausventtiilin tulee olla rakenteeltaan sellainen, että auton yhden käyttöjarrupiirin vaurioituminen ei estä jarruttamasta perävaunua.

2. Ohjausventtiili tulee yhdistää auton seisontajarrujärjestelmään siten, että seisontajarrun käyttö aiheuttaa perävaunun käyttöjarrun toiminnan.

3. Perävaunun jarrujen ohjausventtiilillä varustetun auton seisontajarrun käyttölaitteessa tulee olla erityinen asento tai järjestelmässä erillinen venttiili, jolla perävaunun käyttöjarru saadaan kytkeytymään pois toiminnasta vetoauton seisontajarrun ollessa edelleen toiminnassa.

4. Ohjausventtiilissä tulee olla kuristinventtiili tai autossa olevassa perävaunun jarrujen ohjausjärjestelmässä erillinen tyhjennysventtiili, joka saa aikaan perävaunun nopean jarrutuksen, jos perävaunun jarrujen ohjausjohto on irronnut tai siinä on vuoto.

5. Perävaunun jarrujen ohjausventtiilissä saa käyttää enintään 0,05 MPa paineen ennakkoa, jolla vetoauton ja perävaunun välistä sovitussuhdetta voidaan muuttaa (ns. paine-ennakkoasetus).

58 §
Perävaunun jarrujen käsiohjausventtiili

1. Perävaunun jarrujen käsiohjausventtiilin, jolla perävaunun käyttöjarru saadaan toimintaan vetoauton jarruista riippumatta, saa katsastustoimipaikan luvalla asentaa auton jarrujärjestelmään.

2. Käsiohjausventtiiliä saa käyttää liukkaissa maasto-olosuhteissa ajettaessa tai vastaavissa kuorman lastaus- ja purkutilanteissa. Käyttölaitteen läheisyyteen on tehtävä pysyvä merkintä jarrun oikeasta käytöstä.

3. Käsiohjausventtiilillä saavutettava perävaunun suurin jarrutuspaine tulee rajoittaa enintään 50% maksimi jarrutuspaineesta.

59 §
Autossa olevat jarrujohtojen liittimet ja jarrujohdot

1. Auton ulostuloliitännässä perävaunun jarruja varten syöttöjohdon tulee sijaita ohjausjohdon oikealla puolella.

2. Käytettäessä kytkentään erillisliittimiä tulee niiden olla standardin SF5 3546/1976 mukaisia ja sijoitetut autoon tämän standardin edellyttämällä tavalla.

3. Käytettäessä kytkentään kaksoisliitintä, sen tulee olla standardin SFS 3745/1976 mukainen ja sijoitettu autoon tämän standardin edellyttämällä tavalla.

4. Puoliperävaunun yhdysletkujen tulee täyttää SAE J 844 c/1980 tyyppi 3:n vaatimukset mitoitusta lukuun ottamatta tai olla muun jarruletkustandardin mukaiset.

5. Erilliskytkennässä voidaan sallia vähäisiä poikkeuksia edellä mainituista sijoitusta koskevista vaatimuksista.

6 luku

Perävaunun jarruja koskevat vaatimukset

Paine-energian tuotto- ja ohjauslaitteet
60 §
Jarrujohtojen liittimet ja jarrujohdot

1. Jarrujen syöttöjohdon tulee sijaita perävaunussa ohjausjohdon oikealla puolella. Erillisliittimien tulee täyttää standardin SFS 3546/ 1976 (ISO 1728) vaatimukset ja olla sijoitetut perävaunuun tämän standardin edellyttämällä tavalla.

2. Käytettäessä kytkentään kaksoisliitintä, sen tulee olla standardin SFS 3745/1976 mukainen ja sijoitettu perävaunuun standardin edellyttämällä tavalla.

61 §
Suodattimet

Perävaunun jarrujärjestelmän likaantumisen estämiseksi ohjaus- ja syöttöjohdossa tulee olla suodatin.

62 §
Siirtelyventtiili

Perävaunun jarruventtiilin yhteydessä tai erillisenä säiliöputkessa tulee olla siirtelyventtiili, jolla perävaunun jarrut voidaan vapauttaa painesäiliötä tyhjentämättä. Siirtelyventtiilin tulee palautua automaattisesti alkuasentoonsa, kun perävaunun syöttöjohto kytketään vetoauton jarrujärjestelmään.

Käyttöjarrujärjestelmä
63 §
Käyttöjarrua koskevat yleiset vaatimukset

1. Perävaunun käyttöjarrun tulee vaikuttaa erillisin hankauspinnoin perävaunun kaikkiin pyöriin. Perävaunun käyttöjarrun painelaitteet saavat olla yksipiiriset.

2. Perävaunun jarrujärjestelmässä tulee olla erilliset paineilman syöttö- ja ohjausjärjestelmät.

3. Jousisylinterin jousivoimaa ei saa käyttää käyttöjarrun energianlähteenä.

64 §
Perävaunun jarruventtiili

1. Jarruventtiilin tulee olla toimintaperiaatteeltaan sellainen, että se aiheuttaa perävaunun jarrujen automaattisen toiminnan, kun syöttöjohdon liitin irtoaa tai syöttöjohtoon tulee vuoto.

2. Perävaunun jarruventtiilissä saa käyttää enintään 0,05 MPa jarrutuspaineen ennakkoa, jolla vetoauton ja perävaunun jarrujen välistä sovitussuhdetta voidaan muuttaa.

65 §
Käsikäyttöinen perävaunun jarruvoiman säädin

Käsikäyttöistä jarruvoiman säädintä, jolla perävaunun jarrusylintereille menevää jarrutuspainetta voidaan rajoittaa, ei saa asentaa perävaunun jarrujärjestelmään.

Perävaunun seisontajarrujärjestelmä
66 §
Seisontajarrun yleiset rakennevaatimukset

1. Seisontajarrun on oltava varustettu mekaanisella pidätyslaitteella tai seisontajarrun toimintatavan tulee perustua puhtaasti mekaaniseen voimanlähteeseen, kuten esimerkiksi jousijarrusylinteriin.

2. Jos seisontajarru toimii käyttöjarrun hankauspintoja käyttäen, on seisontajarrua varten oltava käyttöjarrun laitteista riippumattomat voimansiirtolaitteet.

3. Käsikäyttöisen seisontajarrun korvaavien jousisylintereiden tulee olla erityisesti perävaunun seisontajarruiksi suunniteltu ja rakennettu.

Apujarrujärjestelmät
67 §
Apujarrun asentaminen

Apujarruna toimivan hydrodynaamisen tai sähkömagneettisen hidastimen tahi muun vastaavan laitteen saa asentaa perävaunuun vain katsastustoimipaikan luvalla.

7 luku

Jarrujen suoritusarvot

Yleistä
68 §
Jarruilta vaadittavat ominaisuudet

Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän jarrujen tulee täyttää jäljempänä määrätyt hidastuvuutta, akselien jarruvoimien välistä jakautumista, jarrujen häipymistä, jarrujen toimintaviivettä, ajoneuvoyhdistelmien jarrujen sovitusta ja seisontajarrun pidätyskykyä sekä varajarrun suorituskykyä koskevat vaatimukset.

69 §
Määräystenmukaisuuden toteaminen

1. Jarrutushidastuvuutta ja yhdistelmän jarrujen sovitusta koskevien vaatimusten täyttäminen osoitetaan joko teoreettisin akselikohtaisin laskelmin tai käytännön jarrutuskokein, joista jarrutuskokeen tulos on määräävä laskelmien ja kokeiden tulosten ollessa keskenään ristiriitaisia.

2. Jarrujen häipymistä koskevien vaatimusten täyttäminen osoitetaan käytännön jarrutuskokein.

3. Jarrujen toimintaviivettä koskevien vaatimusten täyttäminen todetaan mittaamalla.

4. Seisontajarrun pidätyskyky todetaan käytännön kokeella tai teoreettisesti jarruvoimien mukaan laskemalla.

5. Jarruvoiman jakautuminen ajoneuvon akseleiden välillä todetaan teoreettisin laskelmin.

6. Varajarrun suorituskyky todetaan teoreettisin laskelmin tai jarrutuskokeen avulla.
70 §
Jarrutuskokeiden suorittaminen

1. Kitkaolosuhteiden tulee olla tiellä suoritettavissa jarrutuskokeissa riittävät eikä tien kaltevuus, tuuli tai moottorin jarrutus saa vaikuttaa kokeiden tuloksiin.

2. Kokeiden alkaessa jarrujen ja renkaiden tulee olla kylmät.

3. Vaadittu suorituskyky tulee saavuttaa pyörien lukkiutumatta. Kokeen aikana ajoneuvon tulee pysyä kulkusuunnassaan eikä jarrutuksessa saa ilmetä epänormaalia tärinää.

71 §
Hidastuvuuden määrääminen jarrutuskokeessa

1. Jarrutuskokeessa hidastuvuutta määrättäessä ajoneuvon on oltava kuormitettu suurimpaan sallittuun kokonaispainoonsa. Koe on toistettava myös kuormaamattomalla ajoneuvolla.

2. Hidastuvuus voidaan määrätä graafisesti jarrutusta kuvaavasta mittalaitteen piirroksesta jarrutettaessa vähintään nopeusvälillä 60–20 km/h, jolloin jarrutuksen tulee olla täysin kehittynyt.

3. Hidastuvuusvaatimuksen täyttyminen voidaan todeta myös mitatun jarrutusmatkan perusteella, kun ajoneuvo jarrutetaan vähintään 60 km/h nopeudesta pysähdyksiin.

4. Perävaunun jarrujen hidastuvuutta määrättäessä suoritetaan ensin koko yhdistelmän jarrutus ja toisessa vaiheessa jarrutus ainoastaan perävaunun jarruilla. Molemmat jarrutukset suoritetaan samalla jarrujen ohjauspaineella, joka ei saa ylittää 0,65 MPa. Tuloksista lasketaan perävaunun jarrutushidastuvuus.

72 §
Hidastuvuuden määrääminen laskemalla

Ajoneuvon hidastuvuus tietyllä jarrutuspaineella saadaan valmistajan antamista tuotekohtaisista taulukoista lasketun, akselikohtaisten jarrutusmomenttien summan avulla ottaen huomioon jarrutettaessa vallitsevat akselipainot.

Käyttöjarru
73 §
Auton käyttöjarrulta vaadittava jarrutushidastuvuus

1. Auton käyttöjarrulla on saavutettava vähintään 5,0 m/s2 jarrutushidastuvuus tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa enintään 0,8.

2. Käyttöjarrun 1 momentin mukainen hidastuvuusvaatimus katsotaan saavutetun, jos jarrutusmatka pysähdyksiin jarrutettaessa täyttää seuraavan ehdon:

S ≤ 0,15 · V + (V2 /130) ; jossa

V = nopeus jarrutuksen alkaessa (km/h)

S = jarrutusmatka (m)

74 §
Perävaunun käyttöjarrun suorituskyky jarrutuskokeessa

1. Edellä 71 §:n mukaisesti perävaunun käyttöjarrulla suoritetuista jarrutuskokeista jarrutushidastuvuuden perusteella lasketun perävaunun jarrutusvoiman tulee olla vähintään seuraava:

a) varsinainen perävaunu kuormattuna tai kuormaamattomana 50% perävaunun staattisesta painosta;

b) puoliperävaunu kuormattuna: 45% staattisesta perävaunun akseli- tai telipainosta kerrottuna Kk:n arvolla; jos Kk:n arvo on pienempi kuin 0,85, kertoimena käytetään kuitenkin arvoa 0,85; ja

c) puoliperävaunu kuormaamattomana: 45% staattisesta perävaunun omasta painosta perävaunun akselilla tai telillä.

2. Edellä 1 momentissa tarkoitetut korjauskertoimen Kk arvot saadaan tämän päätöksen liitteen 1 mukaisesta nomogrammista.

75 §
Perävaunun käyttöjarrun suorityskyvyn määrääminen laskemalla

Perävaunun käyttöjarrun 74 §:ssä vaaditun jarrutusvoiman ohjausjohdossa vallitsevalla laskentapaineella jarrutettaessa saa määrätä laskemalla yhteen akselikohtaiset jarrutusmomentit kyseisen perävaunun jarrulaitteiden valmistajan antamista tuotekohtaisista taulukoista.

Varajarru
76 §
Auton varajarrulta vaadittava hidastuvuus

1. Auton varajarrulla saavutettavan hidastuvuuden tulee olla vähintään 2,2 m/s2 , linja-autolla kuitenkin vähintään 2,5 m/s2 tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa enintään 0,8.

2. Auton varajarrun suorituskyky määrätään 71–73 §:ien mukaisesti joko laskemalla tai pysähdyksiin asti jarruttamalla, jolloin alkunopeuden tulee olla linja-autolla vähintään 60 km/h ja muulla autolla vähintään 40 km/h.

3. Varajarrun katsotaan täyttävän hidastuvuusvaatimuksen, jos jarrutusmatka pysähdyksiin asti jarrutettaessa täyttää seuraavan ehdon:

Linja-autossa

S ≤ 0,15 · V + 2 · (V2 /130) ; jossa

Muussa autossa

S ≤ 0,15 · V + 2 · (V2 /115) ; jossa

V = nopeus jarrutuksen alkaessa (km/h),

S = jarrutusmatka (m)

Seisontajarru
77 §
Auton seisontajarrun pidätyskyky

1. Seisontajarrun tulee kyetä pitämään auto paikallaan sen kuormituksesta riippumatta tienpinnan kitkakertoimen ollessa 0,6 ylä- ja alamäessä, jonka kaltevuus on 18%. Jos auto on hyväksytty perävaunun vetoon, auton seisontajarrun tulee kyetä pitämään koko yhdistelmä paikallaan ylä- tai alamäessä, jonka kaltevuus on 12%.

2. Käsikäyttöisen seisontajarrun käyttövoima ei saa ylittää 600 N eikä poljinkäyttöisen 700 N pidätyskykyvaatimuksen saavuttamiseksi.

78 §
Perävaunun seisontajarrun pidätyskyky

1. Perävaunun seisontajarrun tulee kyetä pitämään perävaunu paikallaan tienpinnan kitkakertoimen ollessa 0,6 ylä- ja alamäessä, jonka kaltevuus on 18%.

2. Käsikäyttöisen seisontajarrun käyttövoima ei saa ylittää 600 N pidätyskykyvaatimuksen saavuttamiseksi.

Jarruvoiman jakaminen akseleille
79 §
Jarruvoiman jakautuminen kaksiakselisessa ajoneuvossa

1. Kaksiakselisessa ajoneuvossa akseleiden välisen jarrutusvoiman jakautumisen tulee olla sellainen, että tienpinnan ja renkaan välisen kitkakertoimen arvoilla 0,2–0,8 jarrutussuhde täyttää seuraavan ehdon:

z ≥ 0,1 + 0,85 · (μ - 0,2)

2. Edellä 1 momentissa esitetyn vaatimuksen lisäksi ajoneuvon etupyörien tulee lukkiutua kaikissa sallituissa kuormitustilanteissa ennen takapyöriä jarrutussuhteen arvoilla 0,15–0,30. Tämän ehdon katsotaan täyttyvän, kun kummankin akselin tien ja renkaan välisen kitkatarpeen kuvaaja on jarrutussuhteen arvoilla 0,15–0,30 suorien μ = z %plusmn; 0,08 välillä ja samanaikaisesti taka-akselin osalta, jarrutussuhteen ollessa suurempi kuin 0,30, täyttyy ehto:

z ≥ 0,3 + 0,74 · (μ - 0,38)

(Vaaditusta lukkiutumisjärjestyksestä sallitaan poikkeus kaavioon piirretyllä alueella μ = z + 0,08 kunhan akselikohtaiset kuvaajat ovat tällä alueella.)

3. Piirrettäessä liitteen 2 koordinaatistoon etu- ja taka-akselin pyörien pitokykyvaatimus ajoneuvon eri kuormitustilanteissa ajoneuvon jarrutussuhteen funktiona, on ensin lukkiutuvan akselin pitokyky vaatimuksen mukainen kuvaaja ylempänä.

80 §
Kolmi- ja useampiakseliset ajoneuvot

1. Edellä 79 §:n 2 momentin lukkiutumisjärjestystä koskevan ehdon katsotaan täyttyvän useampiakselisessa ajoneuvossa, jos vähintään yhden etuakselin pyörät ja yhden taka-akselin pyörät täyttävät vaaditut rajat.

2. Nostotelillä varustetussa ajoneuvossa vaatimusten tulee täyttyä myös siinä tilanteessa, kun ajoneuvo on kuormittamaton ja teli on ylösnostettuna.

81 §
Puoliperävaunun vetoauto

1. Puoliperävaunun vetoauton tulee täyttää edellä 79 ja 80 §:n ehdot ilman perävaunua ja kun siihen on kytketty sekä kuormitettu että kuormittamaton perävaunu. Viimeksi mainitussa tapauksessa perävaunusta aiheutuvaksi kuormaksi lasketaan perävaunun staattinen kytkentäpaino vetopöydällä lisättynä 15%:lla.

2. Kuormitetun puoliperävaunun vetoauton vetopöydälle aiheutuva dynaaminen kuorma otetaan huomioon seuraavasti:

Gvp = G vp0 +Gvpd

Gvpd = Δ G · (1 + 0,45 · z)

Gvp = vetopöydän kuormitus

Gvp0 = staattinen kytkentäpaino kuormittamattomana lisättynä 15%:lla

Δ = kuormatun ja kuormittamattoman kytkentäpainon erotus

Jarrujen toimintaviiveet
82 §
Yleistä

1. Jarrujen toimintaviiveet mitataan ajoneuvon ollessa paikallaan. Mittaus suoritetaan kauimpana olevasta mittausliittimestä. Mitattavan ajoneuvon jarrusylintereiden iskunpituuksien tulee olla oikein säädetyt. Mittaustulokset pyöristetään sekunnin kymmenesosaan.

2. Kytkentäviivettä mitattaessa jarrupoljin on painettava pohjaan niin nopeasti kuin ilman apulaitteita on mahdollista. Vapautusviivettä mitattaessa alas painettu jarrupoljin vapautetaan niin nopeasti kuin ilman apulaitteita on mahdollista.

83 §
Auton jarrujen toimintaviiveet

1. Auton jarrujärjestelmästä mitattu jarrujen kytkentäviive saa olla enintään 0,6 sekuntia ja vapautusviive enintään 0,8 sekuntia.

2. Milloin auto on hyväksytty perävaunun vetoon, saa perävaunun jarrujen ohjausjohdon kytkentäliittimestä mitattu kytkentäviive olla enintään 0,4 sekuntia ja vapautusviive enintään 0,6 sekuntia.

3. Kytkentäliittimestä viiveitä mitattaessa käytetään liitteen 3 mukaista ohjausjohdon tilavuutta kuvaavaa mittaussimulaattoria.

84 §
Perävaunun jarrujen toimintaviiveet

1. Perävaunun jarrujärjestelmästä mitattu jarrujen kytkentäviive saa olla enintään 0,6 sekuntia ja vapautusviive enintään 0,8 sekuntia.

2. Jarrujärjestelmän toimintaviiveet mitataan perävaunu kytkettynä vetoautoon ja ottamalla samalla huomioon perävaunun jarrujen ohjausjohdon kytkentäliittimessä vallitsevat viiveet.

3. Perävaunun jarrujärjestelmän kytkentäviive voidaan mitata myös vetoauton jarrujärjestelmää kuvaavalla liitteen 4 mukaisella mittaussimulaattorilla.

Vetoauton ja perävaunun jarrujen yhteensovittaminen
85 §
Yleistä

1. Perävaunun vetoon hyväksytyn auton jarrujen maksimipaineen tulee olla syöttöjohdossa 0,65–0,80 MPa ja ohjausjohdossa 0,60–0,75 MPa.

2. Jarrujen sovitussuhde määrätään sekä kuormaamattomalle että kuormatulle ajoneuvolle jarrukäytävien avulla ajoneuvojen tai niiden jarrujen valmistajien antamista tuotekohtaisista arvoista laskemalla.

3. Jarrujen sovitussuhde voidaan erilliskytkentään hyväksytyssä yhdistelmässä määrätä myös jarrutuskokeella auton ja perävaunun välisistä kytkinlaitteista mitatuista veto- ja työntövoimista.

86 §
Sovitussuhteen toteaminen jarrukäytävämenetelmällä

1. Varsinaisen perävaunun vetoauton ja sen perävaunun jarrutussuhteen tulee liitteen 5 koordinaatistoon piirrettäessä sijaita niille annettujen jarrukäytävien rajaamalla alueella.

2. Puoliperävaunun vetoauton jarrutussuhteen kuvaajan tulee sijaita liitteen 6 mukaiseen koordinaatistoon piirrettäessä sille annettujen jarrukäytävien rajaamalla alueella.

3. Kuormatun puoliperävaunun vetoauton jarrutussuhdetta määrättäessä tulee jarrutuksessa tapahtuva dynaaminen painon siirtyminen perävaunusta vetoautoon ottaa huomioon 81 §:n 2 momentin mukaisesti.

4. Puoliperävaunulle määrätään yksilölliset jarrukäytävän kuvaajat kuormatulle ja kuormaamattomalle perävaunulle liitteen 7 mukaisesti peruskäytäväpiirustuksesta 81 §:n 2 momentin mukaisesti saaduilla kertoimilla, jotka ottavat huomioon dynaamiset painon siirtymät jarrutuksessa. Puoliperävaunun jarrutussuhteiden kuvaajien tulee sijaita perävaunulle saatujen yksilöllisten jarrukäytävien alueilla.

5. Lukkiutumattomilla jarruilla varustetun ajoneuvon jarrujen ei tarvitse täyttää jarrukäytävävaatimusta ellei sitä kytketä ajoneuvoon, josta puuttuu vastaavat jarrujen lukkiutumisen estolaitteet.

87 §
Sovitussuhteen toteaminen kytkinlaitteesta mittaamalla

Mitattaessa perävaunuun ja sen vetoautoon jarrutettaessa vaikuttavaa työntö- tai vetovoimaa katsotaan jarrujen sovitussuhteen täyttävän sille asetettavat vaatimukset, jos vetolaitteeseen vaakasuunnassa vaikuttava voima on enintään ± 15% yhdistelmän perävaunun kulloisestakin kokonaisjarruvoimasta yhdistelmän ollessa kuormitettu tai kuormittamaton.

Jarrujen häipyminen
88 §
Auton jarrujen häipymiskoe

1. Auton jarrujen häipymiskoetta varten jarrut lämmitetään toistuvin jarrutuksin alkaen kylmin jarruin nopeudesta, joka on 80% suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta, kuitenkin enintään 60 km/h. Jarrutuksia suoritetaan 60 sekunnin välein kaksikymmentä kertaa, jolloin jokaisessa jarrutuksessa loppunopeuden tulee olla enintään 50% alkunopeudesta ja jarrutuspaineen vastata 3,0 m/s2 hidastuvuutta kylmin jarruin. Jarrujen lämmitys suoritetaan kuormitetulla ajoneuvolla.

2. Jarruilla tulee lämmitysjarrutusten jälkeen välittömästi suoritettavassa tavanomaisessa jarrutuksessa, kokeen alkunopeuden ollessa vähintään 60 km/h, saavuttaa vähintään 4,0 m/s2 hidastuvuus, sekä vähintään 1,8 m/s2 hidastuvuus sillä käyttöjarrun ohjauspaineella, jolla kylmillä jarruilla saavutettiin 3,0 m/s2 hidastuvuus.

89 §
Perävaunun jarrujen häipymiskoe

1. Perävaunun jarrujen häipymiskoetta varten jarrut lämmitetään ajamalla vähintään 7%:n alamäkeä 1,7 km:n matka vaihde kytkettynä vapaalle ja jarruttamalla käyttöjarrulla siten, että nopeus pysyy tasaisena 40 km/h. Kokeen alkaessa yhdistelmän käyttöjarrujen tulee olla kylmät. Vastaava perävaunun käyttöjarrujen lämmittäminen saadaan suorittaa vaakasuoralla tiellä vetämällä perävaunua 40 km/h nopeudella ja jarruttamalla sitä 1,7 km:n matkan aikana sellaisella ohjauspaineella, joka aiheuttaa 7 %:n suuruisen kokonaisjarruvoiman perävaunun sallitusta kokonaispainosta laskettuna. Jos ajoneuvoyhdistelmällä ei kyetä saavuttamaan 40 km/h nopeutta, voidaan käyttää pienempää ajonopeutta, jolloin lämmitysmatka määrätään alla olevasta taulukosta:

Nopeus Jarrutusmatka
km/h m
40 1 700
30 1 950
20 2 500
10 3 100

2. Jarrujen lämmitys suoritetaan kuormitetulla ajoneuvolla. Jarruilla tulee lämmitysjarrutusten jälkeen välittömästi suoritettavassa tavanomaisessa jarrutuksessa, kokeen alkunopeuden ollessa vähintään 60 km/h, saavuttaa sellainen kokonaisjarruvoima, että se on vähintään 80% 74 §:ssä edellytetystä kokonaisjarruvoiman arvosta sekä vähintään 60% sanotusta arvosta sillä käyttöjarrun ohjauspaineella, jolla kylmillä jarruilla saavutettiin 60% 74 §:ssä vaaditusta kokonaisjarruvoimasta.

8 luku

Lukkiutumisen estolaitteistolla varustettua jarrujärjestelmää koskevat erityismääräykset

Yleiset vaatimukset
90 §
Järjestelmän toteuttamistapa

Lukkiutumisen estolaitteiston tulee olla varustettu sisäisellä kunnonvalvontajärjestelmällä, joka häiriön sattuessa kytkee säätöjärjestelmän pois toiminnasta joko kokonaan tai osittain, minkä jälkeen jarrujen tulee toimia muutoin tavanomaisella tavalla. Tällaiseksi häiriöksi katsotaan esimerkiksi järjestelmän sisäinen sähkökatkos tai toimintahäiriö pyörien pyörimisliikkeen tunnistinlaitteissa, säätölaitteissa tai muussa järjestelmän toimintaan kuuluvassa osassa.

91 §
Jarrujärjestelmän akselikohtaisen säädön toteuttamistapa

1. Auton etumaisella akselilla tulee olla yksilöllinen säätö tai mukautettu yksilöllinen säätö ja taka-akselilla yksilöllinen säätö.

2. Puoliperävaunun ohjautuvan taka-akselin säädön tulee olla joko suurimman lukkiutumistaipumuksen omaavan pyörän mukaan säädetty tai mukautetulla yksilöllisellä säädöllä varustettu, ellei kyseisen akselin kääntymistä perävaunua jarrutettaessa ole tehokkaasti lukittu.

92 §
Renkaan ja tien välisen pitokyvyn hyödyntäminen

Lukkiutumisen estolaitteistolla varustettujen jarrujen tulee käyttää vähintään 75% tien ja renkaan välisestä pitokyvystä, kun tien ja renkaan välinen kitka on välillä 0,2–0,8.

93 §
Varoitusvalot

1. Kuljettajaa varten tulee olla auton ohjaamossa auton lukkiutumatonta jarrujärjestelmää varten merkkivalo. Merkkivalon tulee syttyä kytkettäessä auton päävirtapiiri toimintaan. Merkkivalon tulee sammua viimeistään ajoneuvon nopeuden ylittäessä 10 km/h, jos jarrujen lukkiutumisen estolaitteisto on toimintakunnossa.

2. Jos lukkiutumisen estolaitteistolla varustettu auto on tarkoitettu myös perävaunun vetoon, ohjaamossa tulee olla lisäksi perävaunun lukkiutumatonta jarrujärjestelmää varten edellä 1 momentissa tarkoitettua merkkivaloa vastaava, sen läheisyyteen sijoitettu merkkivalo, jossa on perävaunua kuvaava tunnus. Merkkivalon tulee syttyä, jos autoon on kytketty lukkiutumisen estolaitteistolla varustettu perävaunu ja auton päävirtapiiri on kytketty toimintaan. Merkkivalon tulee sammua viimeistään perävaunun hinausnopeuden ylittäessä 10 km/h, jos perävaunun jarrujen lukkiutumisen estolaitteisto on toimintakunnossa. Merkkivalo ei saa palaa, jos autoon on kytketty sellainen perävaunu, jossa ei ole lukkiutumisen estolaitteistoa tai autoon ei ole lainkaan kytketty perävaunua.

3. Perävaunun vetoon tarkoitetun ja lukkiutumisen estolaitteistolla varustetun auton ohjaamossa tulee olla edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen merkkivalojen lisäksi merkkivalo, joka ilmaisee, milloin autoon on kytketty ilman jarrujen lukkiutumisen estolaitteita oleva perävaunu.

4. Edellä mainittujen merkkivalojen tulee näkyä myös päivänvalossa. Merkkivaloja ei vaadita autossa, jossa ei ole lukkiutumisen estolaitteistoa eikä perävaunun lukkiutumisen estolaitteistoa varten asennettua sähköjärjestelmää, vaikka auto olisikin tarkoitettu perävaunun vetoon. Jos edellä mainitun kaltaista autoa käytetään säännöllisesti sellaisen perävaunun vetoon, jossa on lukkiutumisen estolaitteisto, autoon on asennettava merkkivalot ja lukkiutumisen estolaitteistoa varten sähköliitin. Perävaunua koskevat merkkivalot vaaditaan lukkiutumisen estolaitteistolla varustetun perävaunun vetoon hyväksytyn auton ohjaamossa riippumatta siitä, onko itse vetoauto varustettu lukkiutumisen estolaitteistolla, jos autoon on asennettu perävaunun lukkiutumisen estolaitteistoa varten sähköjärjestelmä.

94 §
Perävaunun jarrujärjestelmän sähköliitäntä

Hyväksyttäessä auto lukkiutumisen estolaitteistolla varustetun perävaunun vetoon tulee autossa olla standardin ISO 7638/1985 mukainen pistoke ja varsinaisessa perävaunussa vastaavan standardin mukainen pistotulppa. Puoliperävaunussa tulee olla edellä mainitun standardin mukainen pistoke ja sen vetoautossa vastaava pistotulppa. Pistotulpan johdon tulee olla pituudeltaan riittävä vetoauton ja perävaunun liikekulmien edellyttämissä rajoissa.

9 luku

Erinäisiä määräyksiä

95 §
Ajoneuvon jarrujärjestelmän hyväksyminen ja valvonta

1. Jos ajoneuvo on E-hyväksytty säännön 13/05 tai vastaavan myöhemmän mukaisesti tai e-hyväksytty ohjeen 71/320 mukaisesti sellaisena kuin sitä on viimeksi muutettu ohjeella 85/647 tahi vastaavalla myöhemmällä ohjeella taikka muutoin täyttää edellä mainitun vaatimuksen, katsotaan sen täyttävän tämän päätöksen määräykset muita kuin 27 §:n paineilmasäiliön tilavuutta ja rakennetta, 33 §:n kulumissäätöä, 35 §:n kulumisen varoitinta, 38 §:n kuorman tuntevaa jarruvoimansäädintä, 40– 42 §:n ilmankuivaajaa, 51 §:n vastaventtiiliä, 52 §:n suojaventtiiliä, 59 ja 60 §:n jarrujohtoja ja liittimiä, 83 ja 84 §:n toimintaviiveitä, 92 §:n kitka-aluetta 0,2–0,4 sekä 93 §:n ohjaamon merkkivaloja koskevien vaatimusten osalta.

2. Autorekisterikeskus antaa tarkemmat ohjeet uusien ajoneuvojen rekisteröintikatsastuksessa tapahtuvasta, tämän päätöksen tarkoittamasta jarrulaitteiden hyväksyttävyyden toteamisesta.

3. Autorekisterikeskus antaa tarkemmat ohjeet tämän päätöksen tarkoittamien jarrulaitteiden vuosikatsastuksessa tapahtuvasta tarkastuksesta.

4. Ajoneuvon katsastuksessa tulee esittää rekisteröintikatsastuksessa annettu jarrukortti, mistä ilmenevät Autorekisterikeskuksen määrittelemät, jarrujärjestelmää kuvaavat teknilliset tiedot.

96 §
Poikkeukset

Autorekisterikeskus voi myöntää poikkeuksen tämän päätöksen määräyksistä.

97 §
Voimaantulo

1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990.

2. Ennen 1 päivää tammikuuta 1989 käyttöönotetut ajoneuvot tulee varustaa vuoden 1990 loppuun mennessä 32 §:n tarkoittamin mittausliittimin.

3. Päätöksen 27–94 §:ien vaatimuksia sovelletaan ajoneuvoihin, jotka otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1989 tai sen jälkeen. Päätöksen 27 §:n 1 ja 2 momentin paineilmasäiliön mitoitusta, 33 §:n kulumissäätöä, 35 §:n kulumisen varoitinta, 38§:n kuorman tuntevaa jarruvoimansäädintä, 40–42 §:n ilmankuivaajaa ja 51–53 §:n venttiileitä koskevia vaatimuksia sovelletaan kuitenkin ajoneuvoihin, jotka otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen. Päätöksen 92 §:n kitka-aluetta 0,2–0,4 koskevaa vaatimusta sovelletaan ajoneuvoihin, jotka otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1992 tai sen jälkeen.

4. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa käyttöönotettua autoa ja perävaunua sekä niiden yhdistelmää saa, ottaen huomioon, mitä 2 momentissa on määrätty, edelleen käyttää liikenteessä, jos ne täyttävät ennen tämän päätöksen antamista voimassa olleet määräykset.

5. Viimeistään vuoden 1992 loppuun mennessä tai jos ajoneuvolle sallittuja painoja korotetaan, tulee perävaunut ja perävaunun vetoon hyväksytyt kuorma-autot sekä vuonna 1982 tai sen jälkeen Suomessa ensi kertaa käyttöön otetut muut kuorma-autot

a) varustaa 38 §:n mukaisesti akseli- tai telikohtaisilla kuorman tuntevilla jarruvoiman säätimillä;

b) muussa kuin perävaunun vetoon käytettävässä autossa käyttöjarrun täyttää 73 §:ssä tarkoitetun hidastuvuusvaatimuksen 5,0 m/s2 sijasta vähintään 4,5 m/s2 hidastuvuusvaatimus, jolloin vastaavasti jarrutusmatkan tulee täyttää ehto

S ≤ 0,15 · V + (V2 /115) ; jossa

V = nopeus jarrutuksen alkaessa (km/h)

S = jarrutusmatka (m)

c) perävaunun käyttöjarrun täyttää 74 §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitetun jarruvoimavaatimuksen 50% sijasta vähintään 45% perävaunun staattisesta painosta ja 74 §:n 1 momentin b ja c kohdissa tarkoitetun jarruvoimavaatimuksen 45% sijasta vähintään 40% perävaunun staattisesta painosta edellyttäen, että jarrukäytävävaatimus täyttyy samalla;

d) jarrujen toimintaviiveiden täyttää 83 ja 84 §:n vaatimukset enintään 0,2 sekunnilla lisättynä; ja

e) yhdistelmän jarrujen täyttää 85–87 §:n sovitussuhdetta koskevat vaatimukset.

Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990

Liikenneministeri
Raimo Vistbacka

Yli-insinööri
Esko Kärki

Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7:

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.