Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 luvun muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 2 luvun 1 c ja 1 d§, sellaisina kuin ne ovat, 1 c§ 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa (302/71) ja 1 d§ muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 21 päivänä heinäkuuta 1977, 7 päivänä maaliskuuta 1980 ja 29 päivänä elokuuta 1986 annetuilla laeilla (595/77, 169/80 ja 651/86), sekä
lisätään 2 luvun 1 b§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa, uusi 4 ja 5 momentti, seuraavasti:
2 luku Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta ja sakon muuntorangaistuksesta
1 b §
Vankeusrangaistukseen tai sakon muuntorangaistukseen tuomitulle naiselle, joka on raskaana, voidaan myöntää lykkäystä rangaistuksen täytäntöönpanoon, kunnes hän on toipunut synnytyksestä.
Vangin pieni lapsi voidaan ottaa hoidettavaksi rangaistuslaitokseen, jos se on lapsen edun mukaista ja vanki itse sitä haluaa.
1 c §
Tuomitulle on hakemuksesta tai hänen suostumuksellaan myönnettävä lykkäystä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon, jos rangaistuksen välittömästi tapahtuva täytäntöönpano aiheuttaisi poikkeuksellisia ja huomattavia menetyksiä tai vaikeuksia tuomitulle, hänen perheelleen tai työnantajalleen taikka yhteiskunnalle. Lykkäystä ei saa myöntää, jos tuomittu on asian vuoksi vangittuna tai on perusteltua aihetta olettaa hänen pakoilevan täytäntöönpanoa taikka jos rangaistuksen välitöntä täytäntöönpanoa puoltavat näkökohdat ovat haittoihin verrattuina olennaisesti merkittävämmät.
Täytäntöönpanon lykkäys on peruutettava, jos sen myöntämisen jälkeen ilmenee paon vaara tai jos lykkäyksen edellytyksiä ei muutoin enää ole olemassa. Täytäntöönpanon lykkäyksen peruutuksesta päättää lykkäyksen myöntänyt viranomainen.
1 d §
Enintään yhden vuoden lykkäyksen rangaistuksen täytäntöönpanoon 1 c§:ssä tarkoitetuilla perusteilla myöntää täytäntöönpanoviranomaisena toimiva maistraatti, kaupunginvouti, nimismies tai Ahvenanmaan maakunnanvouti. Yhden vuoden aika lasketaan siitä, kun täytäntöönpanokirja on saapunut edellä tarkoitetulle täytäntöönpanoviranomaiselle. Oikeusministeriö voi 1 c§:ssä tarkoitetuilla perusteilla ja, jos se on yleisen edun mukaista, edelleen lykätä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon aloittamista enintään yhdellä vuodella kerrallaan.
Ulosottomies voi 1 c§:ssä tarkoitetulla perusteella lykätä sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanotoimenpiteiden loppuunsaattamista enintään kolmella kuukaudella siitä, kun täytäntöönpanokirja on saapunut ulosottomiehelle tai, jollei muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon voida tuolloin ryhtyä, kun täytäntöönpanon este on lakannut.
Jollei 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu viranomainen ole myöntänyt lykkäystä täytäntöönpanoon, tulee kielteinen päätös välittömästi alistaa oikeusministeriön ratkaistavaksi. Alistaa tulee myös sellainen päätös, jolla on myönnetty anottua lyhyempi, alle kolmen kuukauden lykkäys. Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet alistusmenettelystä. Kielteistä päätöstä ei alisteta:
jos lykkäyksen hakija ei pyynnöstä huolimatta ole esittänyt selvitystä hakemuksessa mainitsemistaan perusteista;
jos lykkäyshakemuksessa mainitut perusteet ovat ilmeisen totuudenvastaisia;
jos hakija on syyllistynyt uusiin rikoksiin tai on perusteltua aihetta olettaa hänen pakoilevan täytäntöönpanoa;
jos hakija on asian vuoksi vangittuna; tai
jos oikeusministeriö on muusta perustellusta syystä päättänyt, ettei hakemuksessa tarkoitettua vankeusrangaistusta koskeviin lykkäyshakemuksiin tehtäviä päätöksiä tarvitse alistaa.
Rangaistuksen täytäntöönpanon lykkäystä tai lykkäyksen peruuttamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Jos vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten tai tutkintavangiksi rangaistuslaitokseen tulevalla on suoritettavanaan muuntorangaistus tai jos muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa varten sinne tulevan suoritettavana on toinen muuntorangaistus tai rangaistuslaitoksessa olevan vangin suoritettavaksi tulee muuntorangaistus, rangaistuslaitoksen johtaja saa sakon maksamista varten lykätä suoritettavan muuntorangaistuksen täytäntöönpanon alkamista enintään kahdella kuukaudella täytäntöönpanokirjan saapumisesta rangaistuslaitokseen. Lykkäystä ei saa kuitenkaan myöntää niin pitkäksi ajaksi, että sanotun muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa ei voitaisi aloittaa ennen vangin rangaistuslaitoksesta vapautumista.
Sen lisäksi mitä 6 luvun 12§:n 2 momentissa on säädetty muuntorangaistukseen tuomitun oikeudesta maksaa sakkonsa muuntorangaistuksen määräämisen jälkeen, on rangaistuslaitokseen muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa varten saapuneella oikeus maksaa muunnetuista sakoista maksamatta oleva koko rahamäärä vielä saapumispäivän jälkeisenä viitenä sellaisena arkipäivänä, jona valtion virastoissa yleensä työskennellään. Jos täytäntöönpantavana on useampia muuntorangaistuksia, sakotetulla on oikeus maksaa sakkonsa yhdenkin muuntorangaistuksen osalta. Rahamäärän maksamalla tuomittu vapautuu kysymyksessä olevaa muuntorangaistusta enemmälti suorittamasta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Hallituksen esitys 225/89
Lakivaliok. miet. 1/90
Suuren valiok. miet. 20/90
Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOikeusministeri Tarja Halonen