405/1990

Annettu Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990

Asetus Tenojoen kalastuspiirin sivuvesistöjen kalastussäännöstä

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastuslain (503/51) 49§:n nojalla:

1 luku

Yleiset määräykset

1 §
Soveltamisalue

Tätä asetusta sovelletaan Suomen ja Norjan välisen 1 päivänä maaliskuuta 1989 Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyn sopimuksen (SopS 94/89) 2 ja 6 artiklan mukaisesti Tenojoen kalastuspiirin sivuvesistöihin seuraavasti:

1)Pulmankijärvi, Kaldautsjoki Luovosvarjoen suuhun asti, Ylä-Pulmankijoki Yläputoukselle asti, Luossajoki Luossajärveen asti sekä Skiihpajoki ensimmäiseen lompoloon asti;

2)Vetsijoki Alimpaan Riekkojärveen asti;

3)Utsjoki Mierasjärveen asti, Tsarsejoki Linkinjokisuuhun asti sekä Kevojoki Fiellujokisuuhun asti;

4)Koahppelasavdsejoki Pirkejokisuuhun asti sekä Pirkejoki Yläputoukseen asti;

5)Akujoki putoukselle asti; sekä

6)Karigasjoki kaksi kilometriä Luomusjokisuusta ylävirtaan.

2 luku

Pyydykset

2 §
Sallitut pyydykset

Kalastukseen oikeutetut saavat käyttää kalastusoikeutensa puitteissa tässä asetuksessa mainituin rajoituksin lohen, mukaan lukien Tyynenmeren lohi, pyyntiin seuraavia pyydyksiä:

1) potku- ja mertapato;

2) seisova verkko;

3) kulkutusverkko;

4) vapa ja viehe.

Kaikkien muiden kalalajien pyyntiin he saavat käyttää seuraavia pyydyksiä:

1) seisova pohjaverkko;

2) vapa ja viehe;

3) madekoukku.

Kaikki muut pyydykset ja kalastustavat, mukaan lukien harrilauta, on kielletty.

3 luku

Rauhoitusajat

3 §
Vuosirauhoitus

Kaikkien kalalajien pyynti on sallittu toukokuun 20 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun seuraavin poikkeuksin:

1) seisovaa verkkoa, joka on mainittu 10§:n 3 momentissa, saa käyttää muun kalan kuin lohen pyyntiin toukokuun 20 päivän alusta kesäkuun 15 päivän loppuun sekä elokuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun;

2) kulkuttaminen on sallittu toukokuun 20 päivän alusta kesäkuun 15 päivän loppuun;

3) muiden kalalajien kuin lohen pyynti on sallittua koko vuoden, kun kalastus tapahtuu järvissä 200 metriä kauempana joen niskaa tai suuta;

4) madekoukun käyttö on sallittu ainoastaan mateenpyynnissä jäältä.

Kaikenlainen kalastus on kielletty koko vuoden Ylä-Pulmankijoen vesistössä, Utsjoessa joen suusta Utsjoen ja Nuorgamin välisen maantien siltaan saakka sekä Kaldautsjoessa jokisuun ja Kaldautslompolon välisellä alueella.

4 §
Viikkorauhoitus

Kaikki kalalajit on rauhoitettu muilla pyyntivälineillä kuin vavalla ja vieheellä tapahtuvalta kalastukselta torstaista kello 19 maanantaihin kello 19. Mainittuna aikana tulee padossa poikkipadon (doares), johteen (cuollo) ja apujohteen (vuojahat) verkkojen olla veden yläpuolelle nostettuina tai maalla. Kaikki muut kudotut pyydykset, padon koukkuverkot (joddo) ja merrat (meardi) mukaan luettuina, tulee pitää maalla.

Kaikki kalalajit ovat rauhoitettuja vavalla ja vieheellä tapahtuvalta pyynniltä sunnuntaista kello 19 maanantaihin kello 19.

Muiden kalalajien kuin lohen pyynti on sallittua 1 ja 2 momentista poiketen koko viikon järvissä, kun kalastus tapahtuu kauempana kuin 200 metriä joen niskasta tai suusta.

4 luku

Eräitä kieltoja 5§

Velvollisuus päästää kala vapaaksi

Kukaan ei saa pyydystää tai tappaa 25 senttimetriä pienempää lohta, taimenta tai nieriää, mitattuna leuan päästä pyrstön kärkeen. Alamittainen kala on viipymättä laskettava veteen.

Seuraavissa tapauksissa tulee myös täysimittainen lohi viipymättä laskea takaisin veteen:

1) kun se on pyydystetty lohen rauhoitusaikana;

2) kun se on pyydystetty pyydyksellä, joka on kielletty lohen kalastuksessa; sekä

3) kun se on talvikko.

Kuollut lohi, joka on pyydystetty 2 momentin 1-3 kohdan vastaisesti, tulee toimittaa kalastuksenvalvojalle tai nimismiehelle myytäväksi. Myyntitulo tilitetään valtiolle.

6 §
Kalastus veneestä

Kalastus veneestä moottorin käydessä on kielletty. Kalastus virtaan paikoilleen ankkuroidusta veneestä on myös kielletty.

7 §
Kielletyt alueet

Kalastus vavalla ja vieheellä on kielletty:

1) patojohteitten sisäpuolella ja alueella, joka on 50 metriä lähempänä padon suuta tai 10 metriä lähempänä sen sivuverkkoja;

2) 10 metriä lähempänä seisovaa verkkoa;

3) sillalta; sekä

4) rannalta 50 metriä lähempänä niiden sivujokien suuta, joihin lohi nousee.

8 §
Luvattomat koukkupyydykset

Katkaravun ja täkyraksin (reketakle) sekä niitä jäljittelevien vieheiden ja syöttikalan käyttö on kielletty. Tenojoen vesistöstä peräisin olevan kuolleen syöttikalan käyttö on kuitenkin sallittu madekoukulla kalastettaessa.

Madon käyttö syöttinä on kielletty lukuun ottamatta jäältä tapahtuvaa pilkkimistä.

Koukulla varustettua välinettä ei saa käyttää sillä tavoin ja sellaisissa olosuhteissa, että kala voidaan koukata. Kalakoukkua, kalakirvestä tai haavia saa kuitenkin käyttää apuvälineenä luvallisessa kalastuksessa.

9 §
Pelottimet ja esteet

Sellaisia esineitä, jotka on tarkoitettu pelottamaan kalaa tai estämään sen vapaata kulkua, ei saa asettaa veteen tai sen yläpuolelle.

5 luku

Kudotut pyydykset

10 §
Pyydysten lukumäärä

Patoa saa käyttää vain lailliseen perusteeseen nojautuvissa patopaikoissa.

Minkään tilan osalta ei saa käyttää lohen pyynnissä samanaikaisesti useampaa kuin kahta patoa tai kahta seisovaa verkkoa tai yhtä kumpaakin.

Saman tilan osalta saa käyttää samanaikaisesti vain yhtä kulkutusverkkoa.

Saman tilan osalta saa käyttää joessa muiden kalalajien kuin lohen pyynnissä samanaikaisesti enintään viittä 11§:n 3 momentissa mainittua seisovaa verkkoa.

11 §
Solmuväli ja langan laatu

Lohenpyynnissä ei saa käyttää kudottuja pyydyksiä, joissa solmuväli on pienempi kuin 58 millimetriä kahden vierekkäisen solmun keskipisteestä mitattuna silloin, kun pyydys on märkä.

Lohenpyyntiin tarkoitetuissa kudotuissa pyydyksissä saa käyttää ainoastaan hampusta, puuvillasta, nailonlangasta tai kierretystä nailonista (nylon, perlon, terylen) tehtyä lankaa. Nailonlangan ja kierretyn nailonin yksittäiset säikeet eivät tällöin saa olla paksumpia kuin 8 denieriä.

Muiden kalojen kuin lohen pyyntiin tarkoitetuissa seisovissa verkoissa tulee solmuvälin olla 29-35 millimetriä lukuun ottamatta Pulmankijärveä ja Utsjoen järvilaajentumia, joissa saa reeskanpyynnissä käyttää verkkoja, joiden solmuväli on vähintään 17 millimetriä. Tällaisissa verkoissa saa käyttää vain yksinkertaista monofilament nailonlankaa, joka ei ole paksumpaa kuin 0,20 millimetriä.

Pulmankijärvellä asuva kalastukseen oikeutettu ruokakunta saa käyttää Pulmankijärvessä lohen pyyntiin verkkoja, joiden solmuväli on 45 millimetriä. Kaksi tällaista verkkoa saadaan kytkeä yhteen siten, että niiden yhteenlaskettu pituus on enemmän kuin 30 metriä. Kunkin tilan osalta saa käyttää kuitenkin samanaikaisesti Tenojoessa ja Pulmankijärvessä yhteensä enintään kahta lohenpyyntiin tarkoitettua patoa tai seisovaa verkkoa.

Kalanpyydyksissä ei saa käyttää metallilankaa, metalliköyttä tai vastaavaa.

12 §
Kulkutusverkko

Kulkutusverkko on yksinkertainen suora verkko ilman pussia. Kulkutusverkko saa olla enintään 45 metriä pitkä. Kulkutettaessa tulee kahden kulkutusverkon välisen etäisyyden olla vähintään 200 metriä.

Kulkutettaessa ei verkkoa saa miltään kohdalta päästää 100 metriä lähemmäksi mitään padon osaa tai seisovaa verkkoa.

Kulkutusta saa yhteen menoon harjoittaa enintään 500 metrin matkan. Kulkutettaessa saa käyttää vain yhtä venettä.

13 §
Pato

Padon rakenne on määritelty Tenojoen kalastussäännön 15§:ssä.

14 §
Seisova verkko

Seisova verkko on yksinkertainen suora verkko, jossa on kelluke kummassakin päässä. Verkkoa ei saa kiinnittää tolpilla tai muilla kiinnikkeillä muista kohdista kuin verkon päistä. Seisovaa verkkoa ei saa asettaa koukun muotoon.

Seisova verkko saa olla enintään 30 metriä pitkä. Kahta tai useampaa verkkoa ei saa kytkeä yhteen, mikäli niiden yhteenlaskettu pituus olisi yli 30 metriä. Verkon pituutta koskeva 30 metrin rajoitus ei koske 11§:n 3 momentissa mainittua verkkoa, jota käytetään Pulmankijärvessä ja Utsjoen järvilaajentumissa muun kalan kuin lohen pyyntiin 200 metriä kauempana joen niskaa tai suuta.

Muiden kalalajien kuin lohen pyyntiin tarkoitetut verkot saavat olla enintään 2 metriä korkeita ja niiden tulee olla pohjaverkkoja. Pulmankijärvessä ja Utsjoen järvilaajentumissa saavat tällaiseen kalastukseen käytettävät verkot olla korkeampia kuin 2 metriä ja niitä saa käyttää pintaverkkoina syyskuun 1 päivän alusta huhtikuun 30 päivän loppuun.

Seisovalla verkolla kalastettaessa ei saa käyttää keinotekoista virransuojusta tai johdeverkkoa.

15 §
Syväväylä ja pyydysten väliset etäisyydet

Padon tai seisovan verkon mikään osa ei saa ulottua syväväylän keskilinjan yli pääuomassa eikä sellaisessa sivu-uomassa, joka ei kesällä kuivu. Myöskään pyydysten uloin osa ei miltään kohdalta saa ulottua 10 metriä lähemmäksi vastakkaista rantaa.

Jos tällaisia pyydyksiä asetetaan joen vastakkaisilta rannoilta joko kohdakkain tai siten, että mikä tahansa pyydyksen osa on 120 metriä lähempänä mitä tahansa toisen pyydyksen osaa joen pituussuunnassa mitattuna, tulee vähintään yksi neljäsosa uoman leveydestä olla vapaa siten, ettei pyydyksien mitään osaa sijoiteta siten, että välimatka siitä syväväylän keskilinjaan on lyhyempi kuin yksi kahdeksasosa joen tai uoman leveydestä kesällä veden ollessa keskikorkeudella. Tällaisissa tapauksissa pyydysten mitään osaa ei saa kuitenkaan asettaa 15:sta metriä lähemmäksi syväväylän keskilinjaa.

Samalla puolella jokea olevat padot eivät miltään osin saa olla 120 metriä lähempänä toisiaan.

Seisova verkko ja pato tai kaksi seisovaa verkkoa eivät saa miltään osin olla 60 metriä lähempänä toisiaan.

16 §
Kielletyt alueet

Sellaisen sivujoen kohdalla, johon lohi nousee, ei pääjoessa sivujoen puolella syväväylään saa asettaa kudottuja pyydyksiä sivujoen alapuolella 200 metriä lähemmäksi sivujoen ja pääjoen välistä rajaa.

17 §
Pyydysten merkintä

Kaikki vedenalaiset vaajat, poikkipadon uloin vaaja ja muut vaajat, joiden maalle ottaminen on hiekan kasaantumisen tai muun pakottavan luonnonesteen takia mahdotonta, tulee merkitä aina vedenpinnan yläpuolelle kohoavilla risukimpuilla tai muulla selvästi näkyvällä tavalla.

Seisovaan verkkoon ja patoon on selvästi merkittävä kalastajan nimi ja osoite sekä sen tilan nimi, jonka osalta kalastusta harjoitetaan. Seisovan verkon osalta merkintä tehdään verkon päässä olevaan helposti näkyvään kellukkeeseen. Padossa merkintä tehdään poikkipadon uloimpaan vaajaan tai pukkiin kiinnitettyyn helposti näkyvään kilpeen tai kellukkeeseen.

18 §
Pyydysten nostaminen maalle

Kaikki kudotut pyydykset on otettava maalle heti vuosirauhoituksen alettua. Risut, vaajat, pukit, kellukkeet ja vastaavat on otettava maalle viimeistään kaksi viikkoa myöhemmin. Tämän jälkeen nimismies voi nostaa ne maalle omistajan kustannuksella.

6 luku

Muut määräykset

19 §
Likaaminen

Vesistön likaaminen tai jätteiden laskeminen, mikä voi vahingoittaa kalakantoja ja kalastusta, on kielletty.

Asianomaisten viranomaisten on huolehdittava sellaisista toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen vesistön tilan tarkkailemiseksi, säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

20 §
Kalanviljely

Tenojoen vesistön sadealueella ei saa harjoittaa kalanmädin haudontaa tai kalanviljelyä ilman maa- ja metsätalousministeriön antamaa suostumusta.

Kalojen tai mädin maantiekuljetuksissa Tenojoen vesistön sadealueella ei saa suorittaa minkäänlaista kuljetusveden laskemista tai vaihtamista.

21 §
Kalanistutus

Kaikenlainen kalanistutus on kielletty joissa ja järvissä lohen nousualueella.

Tenojoen vesistön sadealueen muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin jokiin ja järviin on kielletty siirtämästä tai istuttamasta kaloja ilman maa- ja metsätalousministeriön Suomessa ja Finnmarkin fylkesmannin Norjassa antamaa lupaa. Lupa voidaan myöntää vain Tenojoen vesistössä luontaisesti esiintyvien paikallisten kalakantojen siirtämiseen tai istutukseen.

Kun kaloja siirretään tai istutetaan 2 momentin säännösten mukaisesti, tulee ilmoitus luvasta ja kopio eläinlääkintöviranomaisen todistuksesta lähettää toisen maan vastaavalle viranomaiselle, Suomessa maa- ja metsätalousministeriölle ja Norjassa Finnmarkin fylkesmannille, hyvissä ajoin ennen siirtämisen tai istutuksen suorittamista.

22 §
Kalantutkimus

Tämän kalastussäännön määräyksien estämättä voi maa- ja metsätalousministeriö sallia, kuultuaan kalastusoikeuden haltijaa, kalastuksen tieteellistä tarkoitusta varten tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla.

23 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 1990 lukuun ottamatta poikkipadossa käytettävän verkon solmuväliä ja langan vahvuutta koskevia määräyksiä, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.