139/1990

Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990

Laki lastensuojelulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain (683/83) 7§:n otsikko,10§:n 2 momentti, 11§:n 2 momentti, 13§:n 1 momentti sekä 2 momentin johdantolause ja 1 kohta, 14 ja 17§, 18§:n 2 momentti, 22§:n 2 momentti, 27§:n 1 momentti, 34-36§, 37§:n 1 momentti, 45§:n 1 momentti ja 46§ sekä

lisätään 7§:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 10§:ään uusi 3 momentti, 27§:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja 45§:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

7 §
Palvelujen kehittäminen ja kasvatuksen tukeminen

Kunnan tulee järjestää kunnan koululaitoksen piirissä oleville oppilaille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tätä tehtävää varten kunnassa voi olla koulupsykologin ja koulukuraattorin virkoja siten kuin niistä asetuksella tarkemmin säädetään.


10 §
Lapsen edun selvittäminen ja lapsen puhevalta

Huoltajan ohella on 15 vuotta täyttäneellä lapsella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lastensuojeluasiassa on 12 vuotta täyttäneelle lapselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi siten kuin kuulemisesta hallintomenettelylain (598/82) 15§:ssä säädetään. Kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on myös oikeus vaatia 13§:ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja ja muita tukitoimia.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista, avustettava virkansa puolesta lasta sekä ohjattava häntä tarvittaessa saamaan riittävää apua.

11 §
Menettely

Terveydenhuollon viranomaisten on annettava perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä lapsen hoito sekä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten erityiseksi suojelemiseksi.

13 §
Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet

Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen tai sellaisen itsenäistymässä olevan nuoren kuntoutumiselle, joka ennen 18-vuottaan on ollut lastensuojelun asiakkaana, on kunnan viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto.

Sosiaalilautakunnan on sen lisäksi, mitä sosiaalihuoltolaissa (710/82) säädetään, tarvittaessa:

1)järjestettävä tukihenkilö tai -perhe sekä riittävät terapiapalvelut;


14 §
Perhehoito ja laitoshuolto tukitoimena

Lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Kaksitoista vuotta täyttäneelle tätä hoitoa tai huoltoa voidaan järjestää myös yksin häneen kohdistuvana, jos hän itse sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiaalle lapselle sitä voidaan järjestää yksin lapseen kohdistuvana enintään kolmen kuukauden ajaksi, kun lapsen huolenpitoa ei muutoin voida järjestää hänen huoltajansa tai sen henkilön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on, taikka muun vastaavan syyn tähden. Mainittua hoitoa tai huoltoa voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kolme kuukautta.

17 §
Kuuleminen ja päätöksen alistaminen

Sosiaalilautakunnan on ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittamisesta ja huostassapidon lopettamisesta aina, kun se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen mahdollista, selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide esillä olevista ratkaisuista sekä varattava 12 vuotta täyttäneelle lapselle, lapsen vanhemmille, lapsen huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tällöin on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, tilaisuus tulla kuulluksi siten kuin kuulemisesta hallintomenettelylain 15§:ssä säädetään. Henkilölle, jota on edellä mainitulla tavalla kuultava, on myös annettava tiedoksi lapsen huostaanottamista, sijaishuoltoon sijoittamista tai huostassapidon lopettamista koskeva päätös siten kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) erityistiedoksiannosta säädetään ja tarvittaessa selvitettävä mahdollisuudet muutoksen hakemiseen. Lautakunnan on lisäksi tarvittaessa kuultava lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoita.

Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottamista tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista taikka jos mainitussa asiassa ei ole voitu suorittaa 1 momentin edellyttämää kuulemista, on päätös alistettava 30 päivän kuluessa lääninoikeuden vahvistettavaksi. Päätöstä ei kuitenkaan tule alistaa lääninoikeuden vahvistettavaksi, jos kuulemista ei ole voitu suorittaa sen johdosta, ettei kuultavan asuin- tai oleskelupaikkaa voida kohtuullisin toimenpitein selvittää tai jos lapsen ja kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi kuulematta jättämistä voidaan pitää perusteltuna.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta valtion koulukotiin tai siihen rinnastettavaan yksityiseen lastensuojelulaitokseen sijoittamista koskevasta päätöksestään on lääninoikeuden ilmoitettava kiireellisesti sosiaali- ja terveysministeriölle.

18 §
Kiireellinen huostaanotto

Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä sanottuna aikana oteta 17 §:ssä tarkoitettuna huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Huostaanottoasia on tällöin käsiteltävä viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa kiireellisen huostaanoton tekemisestä tai muussa tapauksessa huostaanottopäätös raukeaa. Erittäin painavasta syystä voidaan määräaikaa jatkaa enintään 30 päivää.

22 §
Sijaishuolto

Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona tai laitoshuoltona taikka muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Alle 12-vuotiaan lapsen saa sijoittaa koulukotiin tai muuhun siihen rinnastettavaan yksityiseen lastensuojelulaitokseen vain yhdessä hänen vanhempansa, huoltajan tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on.


27 §
Perhehoidon järjestäminen

Perhehoito järjestetään sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoidon järjestämisestä tulee tehdä kirjallinen sopimus. Sopimuksessa tulee määrätä siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään:

1) perusteet ja tarpeelliset toimet lapsen hoidon, kasvatuksen ja harrastustoiminnan edistämiseksi;

2) muut tarpeelliset toimet sijaishuollon järjestämiseksi; sekä

3) lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvien kulujen korvaamisesta sekä hoitopalkkion suuruus.

Asetuksella säädetään myös niistä yleisistä perusteista, joiden mukaan 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu korvaus ja palkkio määrätään.


34 §
Sosiaalilautakunnan tehtävät jälkihuollon järjestämisessä

Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalilautakunnan on aina järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten kuin 3 luvussa sekä 13, 14 ja 24§:ssä on säädetty. Tämä velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta.

Sosiaalilautakunta voi maksaa lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvaa korvausta 27§:n mukaisesti perhehoitosopimuksen tehneille henkilöille sekä tukea lapsen hoitoa ja kasvatusta muutoinkin myös sen jälkeen, kun lapsen huolto on vanhempien sijasta uskottu perhehoitosopimuksen tehneille henkilöille. Sosiaalilautakunnan tulee, ennen kuin se tekee hakemuksen tai antaa tuomioistuimelle selvityksen lapsen huollon siirtämisestä perhehoitosopimuksen tehneille henkilöille, sopia heidän kanssaan tässä momentissa mainituista tukitoimista ja korvauksesta.

35 §
Muutoksenhaku

Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on soveltuvin osin voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 7 luvussa on säädetty, jollei jäljempänä toisin säädetä. Lisäksi 12 vuotta täyttänyt lapsi saa hakea muutosta 13§:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa.

Muutosta lapsen huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoittamista sekä huostassapidon lakkaamista koskevassa asiassa saavat hakea 12 vuotta täyttänyt lapsi, hänen vanhempansa, hänen huoltajansa sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.

36 §
Muutoksenhaku alistettavasta päätöksestä

Muutosta 17§:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen huostaanottamista ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevaan päätökseen saa hakea valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus voidaan antaa tuona aikana myös sosiaalilautakunnalle, jonka tulee toimittaa se 14 päivän kuluessa lääninoikeudelle sekä liittää mukaan oma lausuntonsa.

37 §
Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Lääninoikeuden tämän lain nojalla antamaan päätökseen lapsen huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoittamista ja huostassapitämisen lakkaamista sekä 13 §:n 1 momentissa säädetyssä asumista koskevassa asiassa saa hakea valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös lääninoikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettavaksi.


45 §
Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun järjestämisestä vastuussa oleva kunta

Kunnan velvollisuudesta järjestää perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 14§:ssä ja 15§:n 1 momentissa on säädetty. Mitä mainitun lain 15§:n 2 momentissa ja 42§:ssä sekä 49§:n 2 momentissa on säädetty, sovelletaan myös tämän lain nojalla järjestettävään perhehoitoon ja laitoshuoltoon. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, vastaa lapsen sijaishuollon järjestämisestä ja tästä aiheutuvista kustannuksista se kunta, jossa lapsen huostaanottamisen ja sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt. Edellä 34§:ssä tarkoitetun jälkihuollon on velvollinen järjestämään se kunta, joka on ollut vastuussa sijaishuollon järjestämisestä.


Kunnan, jossa lapsi tai nuori on avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna tai jälkihuollossa, on järjestettävä yhteistyössä 1 ja 2 momentin mukaan vastuussa olevan kunnan kanssa lapselle tai nuorelle hänen huollon tai hoidon tarpeensa edellyttämät palvelut ja tukitoimet, joista aiheutuvat kustannukset kunta on oikeutettu perimään vastuussa olevalta kunnalta.

46 §
Maksut ja käyttövarat

Sosiaalilautakunta voi periä, milloin se on asianosaisten toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon ottaen perusteltua, avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetun perhehoidon tai laitoshuollon taikka asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi tämän vanhemmilta maksua, joka saa määrältään olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain (704/75) 1-3§:n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen.

Sosiaalilautakunnalla on oikeus maksua vahvistamattakin periä ja nostaa lapselle tulevat elatusavut siltä ajalta, jolloin lapsi saa laitoshuoltoa tai perhehoitoa tai 13§:n mukaisia asumispalveluja sekä käyttää ne niistä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen ja lapsen käyttövaroja varten. Sosiaalilautakunnalla on oikeus periä laitoshuollon tai perhehoidon kustannusten korvaamiseksi kohtuulliseksi katsottavaa maksua myös lapsen tai nuoren sosiaalihuoltolain 29§:n mukaisista tuloista, korvauksista tai saamisista siltä osin kuin ne ylittävät 4 momentissa tarkoitettujen käyttövarojen ja itsenäistymistä varten tarvittavien varojen määrän.

Maksun määräämisestä, suorittamisesta, perinnästä ja perimättä jättämisestä on muutoin voimassa, mitä sosiaalihuoltolaissa maksuista on säädetty.

Kun lapsen tai nuoren hoito ja kasvatus on järjestetty tämän lain 14§:n tai 5 ja 6 lukujen mukaisesti kodin ulkopuolella tai 34§:n mukaisena jälkihuoltona, on hänen opintojaan, harrastuksiaan ja henkilökohtaisia tarpeita varten annettava käyttövaroja sekä itsenäistymistä varten varattava riittävä määrä varoja siten, kuin asetuksella tarkemmin säädetään.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990 kuitenkin siten, että 13§:n 1 momentissa ja 34§:ssä mainittua sitovaa velvoitetta asunnon järjestämiseksi itsenäistymässä olevalle nuorelle tulee noudattaa 1 päivästä tammikuuta 1993 alkaen ja että 17§:n 2 momentti ja 27§:n 1 momentti tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. 17§:n 2 momentissa tarkoitetussa asiassa, jossa sosiaalilautakunnan päätös on annettu ennen tammikuun 1 päivää 1991, sovelletaan sanottua lainkohtaa sellaisena kuin se oli tämän lain tullessa voimaan.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt 14§:n mukaiset päätökset lapsen väliaikaisesta sijoittamisesta perhehoitoon tai laitoshuoltoon on otettava uudelleen käsiteltäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta, jolloin aikaisemman lain nojalla tehty päätös raukeaa.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehty perhehoitoa koskeva sopimus on tarkistettava tämän lain mukaiseksi ennen tammikuun 1 päivää 1991.

Hallituksen esitys 177/89
Sosiaalivaliok. miet. 34/89
Suuren valiok. miet. 194/89

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Tarja Halonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.