129/1990

Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990

Asetus eräistä marja-, hedelmä- ja kasvisvalmisteista sekä eräistä juomista

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 3 päivänä heinäkuuta 1941 annetun elintarvikelain (526/41) 1 ja 11§:n nojalla:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Soveltamisala

Tämä asetus koskee eräiden kokonaan tai osittain marjoista, hedelmistä tai kasviksista tehtyjen valmisteiden sekä eräiden juomien valmistusta, maahantuontia ja myyntiä.

2 §
Lisäaineet

Lisäaineiden käytössä on noudatettava, mitä elintarvikelisäaineista annetussa asetuksessa (973/85) on säädetty tai sen nojalla määrätty.

2 luku

Nestemäiset valmisteet

3 §
Täysmehu

Täysmehulla tarkoitetaan marjoista, hedelmistä tai kasviksista fysikaalisilla tai entsymaattisilla menetelmillä saatua valmistetta, jonka valmistuksessa ei ole käytetty vettä eikä muita valmistusaineita.

Täysmehua saa valmistaa myös täysmehutiivisteestä tai kuivatusta täysmehusta lisäämällä siihen tiivistyksessä tai kuivatuksessa poistettua vettä vastaavan vesimäärän.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi määrätä täysmehutiivisteestä tai kuivatusta täysmehusta valmistetun täysmehun liukoisen kuiva-aineen vähimmäispitoisuudet.

4 §
Täysmehun makeuden vakioiminen

Sen estämättä mitä 3§:n 1 momentissa on säädetty saa täysmehun makeuden vakioimiseen käyttää sakkaroosia, glukoosia tai fruktoosia taikka pelkästään näitä sokereita sisältäviä muita makeutusaineita enintään 15 g/kg. Makeutusainetta ei tarvitse ilmoittaa valmistusaineeksi eikä se vaikuta täysmehun kauppatavan mukaiseen nimeen.

5 §
Tuoremehu

Tuoremehuksi saa kutsua 3§:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla valmistettua täysmehua, johon ei ole makeuden vakioimiseksi lisätty makeutusainetta.

Tuoremehua ei saa tehdä säilyväksi kuumentamalla.

6 §
Mehu

Mehulla tarkoitetaan valmistetta, joka on tehty täysmehusta lisäämällä siihen vettä tai makeutusainetta. Mehun täysmehupitoisuuden tulee olla vähintään 35 painoprosenttia.

Mehun myyntipäällyksessä on ilmoitettava sen täysmehupitoisuus ja tarvittaessa laimennusohje.

7 §
Täysmehutiiviste

Täysmehutiivisteellä tarkoitetaan valmistetta, joka on tehty täysmehusta poistamalla siitä vettä vähintään puolet täysmehun tilavuudesta.

Täysmehutiivisteen myyntipäällyksessä on ilmoitettava laimennusohje.

8 §
Nektari

Nektarilla tarkoitetaan sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettua valmistetta, jonka valmistusaineena on käytetty ainoastaan soseutettua marjaa, hedelmää tai kasvista taikka täysmehua tai täysmehutiivistettä sekä tarvittaessa makeutusainetta ja vettä.

Nektarin hedelmä- tai marjapitoisuuden tulee olla vähintään 50 painoprosenttia. Happamista tai voimakasaromisista marjoista tai hedelmistä tehdyn nektarin hedelmä- tai marja- pitoisuuden tulee kuitenkin olla vähintään 25 painoprosenttia.

Jos nektarin valmistusaineena on käytetty sekä happamia tai voimakasaromisia että muita marjoja tai hedelmiä, määräytyy hedelmä- ja marjapitoisuuden vähimmäismäärä sen mukaan, kumpaan ryhmään kuuluvia marjoja tai hedelmiä valmisteessa on painomäärältään enemmän.

Kasvisnektarin kasvispitoisuuden tulee olla vähintään 25 painoprosenttia.

9 §
Nektarin myyntipäällys

Jos nektari on kirkas, siitä on mainittava myyntipäällyksessä.

Nektarin myyntipäällyksessä on ilmoitettava sen marja-, hedelmä- tai kasvispitoisuus.

10 §
Mehujuoma

Mehujuomalla tarkoitetaan valmistetta, jonka täysmehupitoisuus on vähintään 10 painoprosenttia.

Mehujuoman myyntipäällyksessä on ilmoitettava sen täysmehupitoisuus.

3 luku

Kiinteät valmisteet

11 §
Sose

Soseella tarkoitetaan kiinteää valmistetta, jonka valmistusaineena on käytetty ainoastaan marjoja, hedelmiä tai kasviksia sekä tarvittaessa makeutusainetta ja jossa valmistusaineen rakenne on kokonaan tai osittain rikottu jauhamalla, pusertamalla tai muulla mekaanisella menetelmällä.

Sosetta saa valmistaa myös kuivatusta tai tiivistetystä soseesta lisäämällä siihen kuivauksessa tai tiivistyksessä poistettua vettä vastaavan vesimäärän.

Soseen myyntipäällyksessä on ilmoitettava sen marja-, hedelmä- tai kasvispitoisuus.

12 §
Hillo

Hillolla tarkoitetaan kiinteää valmistetta, jonka valmistusaineena on käytetty ainoastaan kokonaisia tai paloiteltuja marjoja, hedelmiä tai kasviksia ja makeutusainetta sekä tarvittaessa vettä.

Hillon marja-, hedelmä- tai kasvispitoisuuden tulee olla vähintään 30 painoprosenttia.

Hillon myyntipäällyksessä on ilmoitettava sen marja-, hedelmä- tai kasvispitoisuus.

13 §
Marmeladi

Marmeladilla tarkoitetaan kiinteää valmistetta, jonka valmistusaineena on käytetty ainoastaan sosetta tai täysmehua taikka täysmehutiivistettä ja kokonaisia tai paloiteltuja marjoja, hedelmiä tai kasviksia sekä tarvittaessa makeutusainetta ja vettä.

Marmeladin marja-, hedelmä- tai kasvispitoisuuden tulee olla vähintään 30 painoprosenttia. Sitrushedelmämarmeladin sitrushedelmäpitoisuuden tulee kuitenkin olla vähintään 20 painoprosenttia.

Marmeladin myyntipäällyksessä on ilmoitettava sen marja-, hedelmä- tai kasvispitoisuus.

14 §
Valmistusaineet

Soseen, hillon ja marmeladin valmistusaineena käytettävistä marjoista, hedelmistä tai kasviksista ei saa poistaa mehua.

4 luku

Pakattu vesi ja kivennäisvesi

15 §
Pakatun veden laatu

Pakattuna myytävän veden tulee täyttää talousvedelle säädetyt tai määrätyt laatuvaatimukset. Tarkempia määräyksiä pakattuna myytävän veden mikrobiologisista laatuvaatimuksista ja pH-arvon sallituista vaihtelurajoista sekä muista vaatimuksista, jotka koskevat veden sopivuutta elintarvikkeeksi, antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö.

16 §
Veden pakkaaminen

Veden pakkaajan tulee viimeistään kaksi kuukautta ennen pakkaamisen aloittamista tehdä siitä ilmoitus sen kunnan terveyslautakunnalle, jossa vettä pakataan. Ilmoitukseen on liitettävä lääkintöhallituksen hyväksymän vesilaboratorion lausunto siitä, täyttääkö vesi 15§:ssä säädetyt ja sen nojalla määrätyt vaatimukset.

17 §
Veden myyntipäällys

Pakatun veden myyntipäällyksessä on ilmoitettava, mistä vesi on otettu.

Jos vettä on käsitelty siten, että sen fysikaaliset, kemialliset tai mikrobiologiset ominaisuudet ovat muuttuneet, on käsittelystä ilmoitettava veden myyntipäällyksessä.

18 §
Happivesi

Kauppatavan mukaista nimeä ''happivesi'' saa käyttää, jos pakatussa vedessä on happea vähintään 100 mg/litra.

19 §
Kivennäisvesi

Kivennäisvedellä tarkoitetaan vettä, joka luontaisesti sisältää tai johon on valmistusaineena ainoastaan lisätty ihmisravinnoksi sopivia alkaali- ja maa-alkaalisuoloja vähintään 500 mg/litra.

Jos kivennäisvedessä ei ole hiilidioksidia, on myyntipäällyksessä oltava merkintä ''hiilihapoton''.

Mitä pakatusta vedestä on säädetty 16 ja 17§:ssä ei koske kivennäisvettä.

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

20 §
Rangaistus

Rangaistus tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomisesta säädetään elintarvikelaissa (526/41).

21 §
Suhde elintarvikeasetukseen

Sen ohella, mitä tässä asetuksessa on säädetty, on noudatettava elintarvikeasetuksen säännöksiä.

22 §
Tarkemmat määräykset

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö, joka voi myös erityisistä syistä yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksia asetuksen säännöksistä.

Myyntipäällykseen tehtäviä merkintöjä koskevista tämän asetuksen säännöksistä, kauppatavan mukaista nimeä koskevia säännöksiä lukuunottamatta, voi kuitenkin elinkeinohallitus yksittäistapauksessa erityisistä syistä hakemuksesta myöntää poikkeuksia.

23 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1990.

Tällä asetuksella kumotaan marja- ja hedelmävalmisteista 13 päivänä elokuuta 1965 annettu asetus (450/65) ja virvoitusjuomista ja juoma-aineksista 24 päivänä heinäkuuta 1972 annettu asetus (577/72) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Maahantuoja saa tuoda maahan ja valmistaja, valmistuttaja ja pakkaaja luovuttaa myyntiin 2 momentissa mainittujen asetusten mukaisia valmisteita vuoden 1991 loppuun, vaikka valmisteet eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia.

Muu kuin 3 momentissa mainittu elinkeinonharjoittaja saa myydä sille ennen vuoden 1991 loppua toimitetut valmisteet, vaikka valmisteet eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia, jos valmisteet ovat asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisia.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Pertti Salolainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.