1379/1989

Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1989

Valtioneuvoston päätös tasoyleisohjeeksi asuinhuoneistojen kohtuullisista vuokrista eräillä paikkakunnilla

Valtioneuvosto on ympäristöministeriön esittelystä 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun huoneenvuokralain (653/87) 26§:n 1 momentin nojalla päättänyt:

1 §
Tasoyleisohje ja sen tarkoitus

Tämä päätös sisältää huoneenvuokralain (653/87) 26§:n 1 momentissa tarkoitetun yleisohjeen kohtuullisena pidettävistä asuinhuoneistojen vuokrista eri paikkakunnilla ja huoneistojen vuokra-arvoa korottavista tai alentavista perusteista (tasoyleisohje).

Tasoyleisohje on tarkoitettu avuksi vuokrasopimuksen osapuolten sopiessa vuokran määrästä tai tuomioistuimen päättäessä vuokran määrästä.

2 §
Ohjeen soveltaminen yksittäistapauksessa

Huoneiston kohtuullisena pidettävä vuokra saattaa soveltamisohjeista ilmenevistä tai muista huoneiston vuokra-arvoon vaikuttavista perusteista johtuen olla taulukkovuokraa korkeampi tai alhaisempi.

Vuokrasta sopimisesta, kohtuullisesta vuokrasta ja sovitun vuokran korottamisesta tai alentamisesta säädetään huoneenvuokralaissa.

3 §
Huoneiston vuokra-arvoa korottavia perusteita

Kohtuullista vuokraa yksittäistapauksessa harkittaessa huoneiston vuokra-arvoa korottavia perusteita ovat:

1) vuokraan sisältyy ilman eri korvausta sellaisia erityisiä etuja, joita ei tavanomaisesti vuokraan sisälly (esim. kalustus, liinavaatteet, siivous, taloussähkö taikka keittiön, seurustelutilojen, saunan, pesutuvan, kuivaushuoneen, mankelin, kuntosalin, suojatun tai lämmitetyn autopaikan, puutarhan tai puhelimen käyttöoikeus);

2) huoneiston tai kiinteistön varustetaso taikka yhteiskäyttöön tarkoitetut tilat tai niiden varustetaso ylittävät tavanomaisen tason taikka huoneistossa on liittymismahdollisuus kaapelitelevisioon;

3) huoneiston valmistumisajankohta osuu taulukon tarkasteluajanjakson keskiväliä myöhemmille vuosille;

4) huoneiston hyödyllisen käyttöpinta-alan osuus on tehokkaan pohjaratkaisun johdosta suurempi kuin mitä kokonaispinta-ala vastaavan suuruisessa huoneistossa muutoin edellyttäisi;

5) huoneiston sijainti rakennuksessa kerrosten tai päivänvalon suhteen on hyvä taikka siihen liittyy jokin sen asumiskelpoisuuteen tai -viihtyvyyteen taikka vuokra-arvoon muuten olennaisesti vaikuttava edellä mainitsematon etu (esimerkiksi maisemanäköala tai oleskeluparveke).

Huoneiston vuokra-arvoa korottaa lisäksi merkittävästi sen hyvä sijainti paikkakunnan keskuksen, koulujen, myymälä- tai muiden palvelujen tai liikenneyhteyksien suhteen taikka sijainti ympäristön laadun tai muiden seikkojen johdosta arvostetulla alueella.

4 §
Huoneiston vuokra-arvoa alentavia perusteita

Kohtuullista vuokraa yksittäistapauksissa harkittaessa huoneiston vuokra-arvoa alentavia perusteita ovat:

1) huoneiston varustetaso alittaa keskimääräisen tason (esimerkiksi suihku- tai kylpyhuone puuttuu tai saniteettitilat ovat muuten puutteelliset);

2) huoneiston sijainti paikkakunnalla taikka sijaintialue edellä 3§:n 2 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaan arvioiden on huono tai vähän arvostettu;

3) huoneistoa käytettäessä esiintyy jokin pysyväisluontoinen huoneiston vuokra-arvoa alentava haitta (esimerkiksi melu, pöly, savu, noki, haju tai näihin rinnastettava muu syy);

4) huoneiston valmistumisajankohta osuu taulukon tarkasteluajanjakson keskiväliä aikaisemmille vuosille;

5) huoneiston hyödyllisen käyttöpinta-alan osuus on huonon pohjaratkaisun johdosta pienempi kuin mitä kokonaispinta-ala vastaavan suuruisessa huoneistossa muutoin edellyttäisi;

6) huoneiston sijainti rakennuksessa on kerrosten tai päivänvalon suhteen huono (esimerkiksi sijainti sellaisen rakennuksen kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, jossa ei ole hissiä, huoneistoon saadaan rajoitetusti suoraa auringonvaloa taikka huoneisto on jatkuvasti alttiina auringonpaisteelle tahi huoneiston ilmanvaihto on puutteellinen).

5 §
Huoneiston kunto ja valmistumis- tai peruskorjausvuosi

Huoneiston ikä luetaan sen valmistumisvuodesta, jollei 3-5 momentista muuta johdu.

Huoneiston kunto osoittaa sen rakenteiden, pintojen, laitteiden ja varusteiden laadun ja kestävyyden sekä käyttökelpoisuuden.

Milloin huoneisto on vuokranantajan kustannuksella korjattu vuokra-arvoltaan uutta vastaavaan kuntoon, pidetään valmistumisvuotena korjausvuotta. Milloin taas huoneistossa on vuokranantajan kustannuksella suoritettu sellaisia kunnossapitotöitä tai varustetason parannuksia, joiden seurauksena huoneiston vuokra-arvo on parantunut, mutta huoneistoa ei ole saatettu uutta vastaavalle tasolle (esimerkiksi keittiön kalusteita tai muita varusteita taikka saniteettitiloja on uusittu, sähkö- tai muita liittymiä on lisätty merkittävästi taikka huoneistoa on muuten kunnostettu uutta vastaavalle tasolle vain osittain), luetaan valmistumisvuosi korjaustyön laadusta ja laajuudesta riippuen harkinnanvaraisesti valmistumisvuotta myöhemmästä ajankohdasta.

Jos kiinteistössä, jossa huoneisto sijaitsee, on tehty huoneistojen vuokra-arvoa parantavia toimenpiteitä, kuten rakennettu hissi, sauna, pesutupa tai askartelutila taikka lisätty äänieristystä, tämä otetaan niin ikään harkinnanvaraisesti huomioon lukemalla huoneiston ikä valmistumisvuotta myöhemmästä ajankohdasta.

Tavanomaiset korjaustyöt, joilla ylläpidetään huoneiston tai rakennuksen peruskuntoa, eivät vaikuta valmistumistumisvuoden määrittelyyn. Siihen eivät myöskään vaikuta vuokralaisen kustantamat korjaustyöt.

6 §
Taulukkovuokrien määritys tilasto- aineiston pohjalta

Taulukoissa olevien vuokrien määritys perustuu vapaarahoitteisista kerros- ja rivitalohuoneistoista perittyjä vuokria edustavaan tilastoaineistoon. Sen perusteella on laadittu keskimääräistä vallitsevaa vuokratasoa keskimäärin kuvaavat vuokrataulukot eri paikkakunnilla. Eri ikäryhmien taulukkovuokrat kuvaavat ryhmien keskimmäisenä vuotena valmistuneiden huoneistojen vuokraa markkoina huoneistoalan neliömetriltä kuukaudessa. Taulukkovuokriin sisältyvät asuinhuoneistojen vuokrien korotusyleisohjeeksi annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1378/89) tarkoitetut korotukset.

7 §
Taulukon huoneistot

Taulukkovuokrat tarkoittavat vuokria sellaisissa koko huoneistoa koskevissa vuokrasuhteissa, joissa vuokranantaja vastaa lämmityskustannuksista.

Taulukkovuokrissa ei ole otettu huomioon sellaisia yksittäistapauksissa vuokra-arvoltaan samanveroisista huoneistoista paikkakunnalla yleensä maksettuja kohtuullisia vuokria alhaisemman vuokran perimisen aiheuttavia seikkoja, kuten vuokranantajan ja vuokralaisen sukulaisuussuhde tai että huoneistoa käytetään työsuhdeasuntona. Taulukkovuokria laadittaessa ei myöskään ole otettu huomioon valtion asuntolainoittamien vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen huoneistoista perittäviä vuokria.

8 §
Huoneiston koko

Taulukoissa esiintyvissä huoneistotyypeissä keittiö on laskettu huoneeksi edellyttäen, että sen pinta-ala on vähintään seitsemän neliömetriä ja siinä on ovi ja ikkuna (esimerkiksi 2 huonetta voi tarkoittaa joko kahta huonetta ja keittokomeroa tai yhtä huonetta ja keittiötä).

Huoneistoalan neliömetrillä taulukoissa tarkoitetaan sitä vuokralaisen yksinomaisessa käytössä olevaa lattiapinta-alaa, jota rajoittavat huoneistoa ympäröivien seinien sisäpinnat. Siihen ei kuitenkaan ole luettu kuuluvaksi hormiryhmien, putkikanavien, pilarien, kantavien seinien, kylmien kuistien, tuulikaappien eikä portaiden vaatimaa alaa portaiden lähtökerroksessa eikä kellari- ja ullakkotiloja, kahdelle tai useammalle asunnolle yhteisesti kuuluvaa eteistä, käytävää, WC:tä, pesu- tai kylpyhuonetta, keittiötä tai näihin verrattavaa muuta yhteiskäyttöön tarkoitettua, asumiseen liittyvää tilaa. Huoneistoalaa laskettaessa ei ole otettu lukuun sitä osaa lattiapinta-alasta, jonka kohdalla sisäkaton korkeus lattiasta on pienempi kuin 160 cm. Huoneistoalaa yksittäistapauksissa määritettäessä voidaan muiltakin kuin edellä lausutuilta osin käyttää RT-kortiston tai kiinteistönhoitotiedoston ohjekorttia ''Rakennuksen pinta-alat'' (SFS 5139-standardi).

9 §
Huoneiston varustetaso

Taulukoissa esiintyvät huoneistot edustavat perustyyppiä siten, että varustetaso vastaa sitä, mikä on kyseessä olevan ikäryhmän kerrostalojen huoneistoissa keskitasoista.

Huoneiston kuntoa arvosteltaessa arvoasteikon hyvä - keskitasoinen - huono mukaan on taulukoissa esiintyvän perustyypin katsottava edustavan keskitasoa.

10 §
Taulukkovuokrat
Paikkakunta ja huoneistotyyppi Valmistumis- tai peruskorjausvuosi
-1965 1966-1975 1976-1988 1989
Helsinki
1 huone 37 39 42 45
2 huonetta 31 33 36 42
3 huonetta 28 30 33 40
4 huonetta tai enemmän 27 28 32 38
Espoo, Kauniainen, Vantaa
1 huone 34 36 39 43
2 huonetta 30 32 35 40
3 huonetta 27 29 32 38
4 huonetta tai enemmän 26 28 31 36
Hyvinkää, Joensuu, Järvenpää, Jyväskylä, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa, Vihti
1 huone 27 29 32 38
2 huonetta 25 27 29 36
3 huonetta 23 25 28 34
4 huonetta tai enemmän 22 24 27 32

Taulukkovuokrat ovat markkoina neliömetriltä kuukaudessa.

11 §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhti>kuuta 1990. Päätöksellä kumotaan yleisohjeeksi keskuslämmitysasuntojen kohtuullisista vuokrista eräillä paikkakunnilla 1 päivänä joulukuuta 1988 annettu valtioneuvoston päätös (1016/88).

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1989

Ympäristöministeri
Kaj Bärlund

Vanhempi hallitussihteeri
Seija Heiskanen-Frösen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.