522/1989

Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989

Lääninoikeusasetus

Oikeusministerin esittelystä säädetään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun lääninoikeuslain (1021/74) 32§:n nojalla:

Kokoonpano

Lääninoikeuden täysistuntoon osallistuvat lääninoikeuden ylituomari ja lääninoikeudentuomarit. Kun jonkin asian käsittelyssä lain mukaan tulee olla osallisena asiantuntijajäsen tai lisäjäseniä, nämä osallistuvat vastaavasti myös asian käsittelyyn täysistunnossa. Ylituomari on täysistunnon puheenjohtaja.

Täysistunto on muissa kuin lääninoikeuslain 26§:ssä tarkoitetuissa asioissa päätösvaltainen, kun vähintään puolet lääninoikeuden jäsenistä on läsnä. Läsnä tulee kuitenkin olla vähintään kolme jäsentä.

Lääninoikeus toimii jaostoihin jakautuneena, jos työjärjestyksessä niin määrätään. Jaostojen lukumäärä on vahvistettava työjärjestyksessä.

Lainkäyttöasiat ratkaistaan istunnossa.

Jos lääninoikeus jakautuu jaostoihin, lääninoikeuden ylituomari toimii ensimmäisen jaoston puheenjohtajana. Muiden jaostojen puheenjohtajina toimivat ylituomarin määräämät lääninoikeudentuomarit. Puheenjohtajat on määrättävä, mikäli mahdollista, ylimpiin palkkausluokkiin kuuluvista lääninoikeudentuomareista. Lääninoikeuden työjärjestyksessä voidaan määrätä, että ylituomari tai sama lääninoikeudentuomari toimii kahden jaoston puheenjohtajana. Ylituomari määrää myös jaostojen muut jäsenet.

Ylimääräiset lääninoikeudentuomarit on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava tasaisesti eri jaostoille.

Jaoston puheenjohtaja määrää jaostonsa istuntojen kokoonpanot ylituomarin vahvistamien perusteiden mukaisesti. Jos jaoston puheenjohtaja ei osallistu jaoston istuntoon, puhetta johtaa virassa vanhin jaoston istunnossa läsnä oleva jäsen.

Lääninoikeuden ylituomarin ollessa estynyt tai ylituomarin viran ollessa avoimena ja jollei viransijaista eikä viran väliaikaista hoitajaa ole määrätty, ylituomarin tehtäviä hoitaa virassa vanhin virantoimituksessa oleva jaoston puheenjohtaja. Jollei tällaista jäsentä ole, ylituomarin tehtäviä hoitaa virassa vanhin virantoimituksessa oleva jäsen. Puheenjohtaja ylituomarin johtaman jaoston istunnossa määräytyy kuitenkin 3§:n 3 momentin mukaisesti.

Henkilöstö

Lääninoikeudessa on lääninoikeuden ylituomarin virka sekä lääninoikeudentuomarin ja lääninoikeudensihteerin virkoja.

Lääninoikeudessa voi olla notaarin, osastosihteerin, toimistosihteerin, toimistovirkailijan, konekirjoittajan ja vahtimestarin virkoja. Lisäksi lääninoikeudessa voi olla tilapäistä henkilöstöä.

Tilapäisenä virkamiehenä toimivalta esittelijältä vaaditaan sama kelpoisuus kuin lääninoikeudensihteeriltä ja sivutoimiselta esittelijältä tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto.

Kelpoisuusvaatimuksena notaarin virkaan on siihen soveltuva korkeakoulututkinto.

Kelpoisuusvaatimuksena osastosihteerin virkaan on korkeakoulututkinto, soveltuva opistotasoinen tutkinto tai ylioppilastutkinto ja käytännön kokemuksella saavutettu hyvä perehtyneisyys kansliatyöhön.

Muulta kuin 5§:n 1 momentissa, 6§:ssä ja tämän pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetulta virkamieheltä vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota viran tai tehtävän hoitaminen edellyttää.

Lääninoikeuden ylituomari nimittää notaarin, osastosihteerin ja muun 5§:n 2 momentissa tarkoitetun vakinaisen viran haltijan. Ylituomari ottaa myös tilapäisen virkamiehen ja sivutoimisen esittelijän.

Ylituomari voi määrätä lääninoikeudentuomarin tai lääninoikeudensihteerin toimimaan hallintopäällikkönä.

Lääninoikeuden hallintoa koskevien asioiden käsittely
10§

Lääninoikeuden täysistunnossa ratkaistaan lääninoikeuslain 26§:ssä tarkoitettujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) lääninoikeuden työjärjestystä;

2) lääninoikeudensihteerin nimittämistä, irtisanomista ja pidättämistä virantoimituksesta; sekä

3) verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 10§:n 4 momentissa tarkoitettua määräystä käsitellä ja ratkaista ulosoton kieltämistä ja keskeyttämistä koskevia hakemuksia.

11§

Lääninoikeuden ylituomari ratkaisee, sen lisäksi mitä on erikseen säädetty, ne lääninoikeuden hallintoa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty täysistunnossa taikka lääninoikeuden muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Ylituomari voi määrätä ratkaistavakseen kuuluvan tärkeän tai periaatteellisesti merkittävän asian ratkaistavaksi täysistunnossa.

Ylituomari voi siirtää ratkaistavakseen kuuluvan asian tai asiaryhmän hallintopäällikkönä toimivan virkamiehen ratkaistavaksi. Siirtää ei kuitenkaan saa 3, 8, 9 ja 14§:ssä tarkoitettua asiaa tai asiaryhmää.

Ylituomari voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka olisi hallintopäällikkönä toimivan tai muun virkamiehen ratkaistava.

12§

Lääninoikeuden työjärjestyksessä voidaan määrätä, että lääninoikeudessa on johtoryhmä lääninoikeuden hallintoa koskevien asioiden valmistelua sekä oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuuden valvomista varten.

Johtoryhmään kuuluvat lääninoikeuden ylituomari puheenjohtajana ja muut jaostojen puheenjohtajat sekä hallintopäällikkönä toimiva virkamies, jos sellainen on määrätty. Johtoryhmään voi kuulua myös muuta lääninoikeuden henkilöstöä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Työjärjestyksessä määrätään myös näiden henkilöiden valitsemisesta ja toimikaudesta.

Ylituomari määrää, mitkä asiat käsitellään johtoryhmässä. Työjärjestyksessä voidaan määrätä, että tietyt tärkeät asiaryhmät on käsiteltävä johtoryhmässä ennen asian ratkaisemista.

13§

Täysistunnossa lääninoikeuden hallintoa koskevat asiat ratkaistaan esittelystä.

Lääninoikeuden ylituomari voi ratkaista hänelle kuuluvat asiat ilman esittelyä.

Hallintopäällikkönä toimiva tai muu virkamies ratkaisee hänelle kuuluvat asiat ilman esittelyä.

Henkilöstön tehtävät
14§

Lääninoikeuden ylituomarin tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty:

1) antaa lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle lääninoikeudentuomarin nimitysasiassa;

2) antaa lausunto lääninoikeudentuomarin virkavapaushakemuksesta ja tehdä tarvittava esitys lääninoikeudentuomarin viran hoitamisesta silloin, kun päätösvalta kuuluu korkeimmalle hallinto-oikeudelle;

3) määrätä ne lääninoikeudensihteerit, jotka voivat toimia jäsenenä lääninoikeuslain 10 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;

4) osoittaa, jos lääninoikeus on jakautunut jaostoihin, esittelijät eri jaostoille;

5) vahvistaa jaostojen sekä jäsenten ja esittelijöiden työmäärien perusteet siten, että tehtävät jakautuvat tasaisesti eri jaostojen sekä jäsenten ja esittelijöiden kesken ja että asiat voidaan ratkaista joutuisasti; sekä

6) vahvistaa perusteet, joilla lainkäyttöasiat jaetaan eri jaostoille käsiteltäviksi.

15§

Jokainen lääninoikeuden jäsen vastaa osaltaan työn asianmukaisesta ja joutuisasta kulusta sekä esittelijöiden kouluttamisesta ja ohjaamisesta.

16§

Hallintopäällikön tehtäviin kuuluu:

1) ratkaista ylituomarin hänelle siirtämät asiat;

2) johtaa ja valvoa lääninoikeuden toimistotöiden suorittamista;

3) huolehtia sisäisestä tiedottamisesta ja lääninoikeuden toiminnasta tiedottamisesta viranomaisille ja julkisuuteen; sekä

4) esitellä täysistunnossa ja ylituomarille lääninoikeuden hallintoa koskevat asiat, jollei ylituomari määrää toisin.

17§

Esittelijän on suoritettava esittelytehtävien lisäksi myös muita lääninoikeuden ylituomarin tai jaoston puheenjohtajan hänelle antamia lääninoikeuden toimintaan kuuluvia tehtäviä.

Asiakirjat
18§

Lääninoikeuden päätöksen sisältävän toimituskirjan taltion allekirjoittavat ne, jotka ovat osallistuneet asian ratkaisemiseen. Jos asian esittelijänä on toiminut muu kuin lääninoikeuden jäsen, varmentaa taltion esittelijä. Jos päätöksestä on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteen, äänestyslausunto ja eriävä mielipide merkitään taltioon.

Toimituskirjan allekirjoittaa esittelijä. Esittelijä vastaa siitä, että toimituskirja on päätöksen mukainen. Toimituskirjaan merkitään päätöksen tekemiseen osallistuneiden jäsenten nimet ja, jollei päätös ole yksimielinen tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteen, ilmoitus äänestyksestä tai eriävästä mielipiteestä sekä siitä, että eri mielipiteet ilmenevät virastossa säilytettävästä taltiosta.

Milloin asiasta ei laadita taltiota, äänestyslausunto ja eriävä mielipide merkitään erilliseen pöytäkirjaan.

Muissa kuin lainkäyttöasioissa annettavat toimituskirjat allekirjoittaa istunnon puheenjohtaja tai asian ratkaissut virkamies ja, milloin asia on ratkaistu esittelystä, varmentaa esittelijä.

19§

Asiassa, jossa lääninasiamies käyttää valtion puhevaltaa, on lääninoikeuden päätöksestä viipymättä ilmoitettava lääninasiamiehelle ja vaadittaessa annettava hänelle päätös tai oikeaksi todistettu jäljennös siitä seitsemän päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti voimassa sellaiseen viranomaiseen tai valtion puhevaltaa käyttävään muuhun asiamieheen nähden, jonka lain mukaan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on tehty.

Erinäisiä säännöksiä
20§

Mitä tässä asetuksessa säädetään lääninoikeudentuomarista, koskee myös ylimääräistä lääninoikeudentuomaria, jollei erikseen ole toisin säädetty.

21§

Tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan lääninoikeuden työjärjestyksessä, jonka lääninoikeus vahvistaa.

Lääninoikeuden on toimitettava työjärjestys tiedoksi oikeusministeriölle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

22§

Lääninoikeuslain 11§:ssä tarkoitettujen asiantuntijajäsenten palkkioiden perusteet vahvistaa oikeusministeriö.

23§

Tämän asetuksen säännökset ovat soveltuvin osin voimassa Ahvenanmaan lääninoikeudessa, jota varten ei laadita työjärjestystä.

24§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1989.

Tällä asetuksella kumotaan 26 päivänä syyskuuta 1975 annettu lääninoikeusasetus (751/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tällä asetuksella kumotun asetuksen nojalla annettu työjärjestys, siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, on kuitenkin voimassa, kunnes tämän asetuksen nojalla annetaan uusi työjärjestys. Lääninoikeuden on vahvistettava uusi työjärjestys kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta lukien.

Osastosihteerin virkaa ensimmäistä kertaa täytettäessä voidaan poiketa 7§:n 2 momentissa säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista.

Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Oikeusministeri
Matti Louekoski

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.