242/1989

Annettu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989

Laki lääninoikeuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun lääninoikeuslain (1021/74) 1§:n 1 momentti, 2§:n 1 momentti, 3-8§, 10§:n 2 ja 3 momentti, 11§, 15§:n 1 ja 2 momentti sekä 30§:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 8§ 12 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (418/80), 6 ja 11§ osittain muutettuina viimeksi mainitulla lailla sekä 10§:n 3 momentti 22 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1022/78), sekä

lisätään 1§:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä lakiin uusi 6 a ja 11 a§ seuraavasti:

1 §

Yleisenä alueellisena hallintotuomioistuimena on lääninoikeus.

Lääninoikeuden tuomiopiirinä on lääni.


2 §

Lääninoikeus käsittelee:

1)hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka on säädetty sen ratkaistavaksi;

2)kantelut päätöksen poistamiseksi asioissa, joissa valitusviranomaisena on lääninoikeus;

3)hallintoriita-asiat, joita ei ole säädetty muun viranomaisen ratkaistavaksi; sekä

4)muut sen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi säädetyt asiat.


3 §

Hallintoriita-asia käsitellään siinä lääninoikeudessa, jonka tuomiopiirissä sillä asianosaisella, johon tehty vaatimus kohdistuu, on kotipaikka. Jos vaatimus kohdistuu valtioon, kuntaan tai muuhun julkisyhteisöön taikka itsenäiseen julkisoikeudelliseen laitokseen, käsittelee asian se lääninoikeus, jonka tuomiopiirissä tällaisen yhteisön tai laitoksen puhevaltaa käyttävän viranomaisen sijaintipaikka on taikka yhteisö tai laitos sijaitsee.

Jos hakijana on yksityinen henkilö ja vaatimus kohdistuu valtioon, saadaan asia panna vireille myös siinä lääninoikeudessa, jonka tuomiopiirissä on hakijan kotipaikka.

Jos hallintoriita-asiassa ei, sen mukaan kuin 1 ja 2 momentissa on säädetty, ole toimivaltaista lääninoikeutta, mutta asia on kuitenkin Suomessa ratkaistava, on asia käsiteltävä Uudenmaan lääninoikeudessa.

4 §

Lääninoikeudessa on puheenjohtajana lääninoikeuden ylituomari ja muina jäseninä lääninoikeudentuomareita.

Ratkaisematta olevien asioiden lukumäärän vähentämiseksi tai muusta erityisestä syystä voi lääninoikeudessa olla jäseninä myös määräajaksi nimitettäviä ylimääräisiä lääninoikeudentuomareita.

Lääninoikeudessa on 11§:ssä mainittujen asioiden käsittelyssä osallisena sivutoimisia asiantuntija- tai lisäjäseniä.

Lääninoikeudessa on asioiden valmistelua ja esittelyä varten lääninoikeudensihteereitä.

5 §

Lääninoikeuden ylituomarin ja lääninoikeudentuomarin tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita. Heiltä vaaditaan lisäksi, että he aikaisemmalla toiminnallaan ovat osoittaneet sellaista taitoa ja kykyä, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Ylimääräiseltä lääninoikeudentuomarilta vaaditaan sama kelpoisuus kuin vakinaiselta lääninoikeudentuomarilta.

Lääninoikeudensihteerin tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.

6 §

Lääninoikeuden ylituomarin nimittää tasavallan presidentti korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Lääninoikeudentuomarin nimittää tasavallan presidentti. Virkaa haetaan lääninoikeudelta tämän julistettua sen haettavaksi. Lääninoikeus toimittaa hakemukset oikeusministeriöön, joka hankkii asiasta korkeimman hallinto-oikeuden lausunnon.

Ylimääräinen lääninoikeudentuomari nimitetään samassa järjestyksessä kuin vakinainen lääninoikeudentuomari. Hänellä on hallitusmuodossa tuomareille säädetty virassapysymisoikeus sinä määräaikana, joksi hänet on nimitetty.

Lääninoikeudensihteerin nimittää lääninoikeus.

6 a §

Virkavapautta lääninoikeuden ylituomarille myöntää korkein hallinto-oikeus.

Virkavapautta lääninoikeudentuomarille myöntää lääninoikeus. Muuta kuin sellaista virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää yli kolmeksi kuukaudeksi kuitenkin korkein hallinto-oikeus.

Ylituomarin ja lääninoikeudentuomarin viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää sama viranomainen, joka on myöntänyt virkavapauden.

Avoinna olevan ylituomarin ja lääninoikeudentuomarin viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta päättää korkein hallinto-oikeus. Lääninoikeudentuomarin viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi päättää kuitenkin lääninoikeus.

7 §

Lääninoikeuden jäsenen sekä asiantuntija- ja lisäjäsenen on vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus lääninoikeudessa siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a ja 7§:ssä on säädetty, jollei hän ole tehnyt sitä aikaisemmin.

8 §

Lääninoikeuden ylituomari vastaa lääninoikeuden tehtävien asianmukaisesta ja joutuisasta hoitamisesta sekä lääninoikeuden toiminnan kehittämisestä. Ylituomarin on tässä tarkoituksessa valvottava, että lääninoikeuden muut jäsenet ja esittelijät sekä muut virkamiehet täyttävät heille annetut tehtävät.

Lääninoikeuden ylituomarin on valvottava myös oikeusperiaatteiden soveltamista ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta lääninoikeuden ratkaisuissa.

10 §

Jaoston puheenjohtajana on ylituomari tai lääninoikeudentuomari sekä muina jäseninä vähintään kaksi lääninoikeudentuomaria. Jaoston puheenjohtajalle kuuluvat jaostonsa osalta 8§:ssä mainitut tehtävät.

Lääninoikeuden jäsenen ollessa satunnaisesti estyneenä hoitamasta virkatehtäviään tai vuosilomalla voi lääninoikeudessa tai sen jaostossa yhtenä jäsenenä olla sellainen lääninoikeudensihteeri, jolla on lääninoikeudentuomarin virkaan vaadittava kelpoisuus.

11 §

Yhden lainoppineen jäsenen sijasta osallistuu lääninoikeudessa asian käsittelemiseen ja ratkaisemiseen asiantuntijajäsen:

1)lastensuojelulaissa (683/83) tarkoitetussa lapsen huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoittamista tai huostassapitämisen lakkaamista koskevassa asiassa;

2)kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) tarkoitetussa vastoin tahtoa tapahtuvaa erityishuollon antamista tai jatkamista koskevassa asiassa;

3)asiassa, jossa on kysymys muutoksenhausta mielisairaslain 53§:n 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen;

4)asiassa, jossa on kysymys päätöksestä, jolla henkilö on päihdehuoltolain (41/86) 11 tai 12§:n mukaisesti määrätty hoitoon tahdostaan riippumatta, sekä mainitun lain 13§:ssä tarkoitetussa asiassa; sekä

5)tartuntatautilaissa (583/86) tarkoitetuissa asioissa.

Lisäjäsenten osallistumisesta lääninoikeudessa asian käsittelemiseen ja ratkaisemiseen on säädetty verotuslain 30§:ssä.

Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta lääninoikeus voi 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa kuitenkin päättää ilman asiantuntija- tai lisäjäsentä.

Lääninoikeudensihteeri ei voi toimia 10§:n 3 momentissa tarkoitetuin tavoin jäsenenä päätettäessä lopullisesta pääasiaratkaisusta edellä 1 momentissa mainituissa asioissa.

11 a §

Valtioneuvosto määrää lääninoikeuteen 11§:n 1 momentissa tarkoitettuja asioita varten riittävän määrän asiantuntijajäseniä ja näille varajäseniä kolmen vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Jäsenen tai varajäsenen paikan vapautuessa kesken toimikauden määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäsenen ja varajäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on muutoin voimassa, mitä tuomarinviran haltijoista on säädetty. Jos asiantuntijajäsen on estynyt tai esteellinen eikä varajäsentä ole saatavissa, kutsuu lääninoikeus pätevän henkilön hänen sijaansa.

Asiantuntijajäsenen ja varajäsenen tulee olla:

1)11§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, lastensuojeluun hyvin perehtyneitä henkilöitä;

2)11§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, kehitysvammaisten erityishuoltoon hyvin perehtyneitä henkilöitä;

3)11§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa laillistettuja lääkäreitä, joilla on hyvä perehtyneisyys psykiatriaan;

4)11§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, päihdehuoltoon hyvin perehtyneitä henkilöitä; sekä

5)11§:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa tartuntatauteihin perehtyneitä erikoislääkäreitä.

15 §

Esittelyn lääninoikeudessa toimittaa lääninoikeuden lainoppinut jäsen, lääninoikeudensihteeri taikka tilapäinen tai sivutoiminen esittelijä sen mukaan kuin tarkemmin säädetään tai määrätään. Notaari voidaan määrätä esittelemään yksinkertaisia asioita.

Esittelijä voi asiaa esittelemättä vaatia lääninoikeuden puolesta vastineita ja selityksiä, asian aikaisemmin ratkaisseen viranomaisen asiakirjavihkon ja lausunnon sekä muuta vastaavaa asian ratkaisemista varten tarpeellista selvitystä. Esittelijä voi myös asettaa vastineen tai selityksen antamiselle 14§:n 3 momentissa tarkoitetun määräajan. Avustava virkamies, jolla on riittäväksi katsottava pätevyys, voidaan määrätä suorittamaan tässä momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä esittelijän sijasta.


30 §

Ahvenanmaan lääninhallituksessa lääninoikeuden muodostavat maaherra, lääninneuvos ja vanhempi lääninsihteeri. Lääninoikeuden puheenjohtajana toimii maaherra sekä muina jäseninä lääninneuvos ja vanhempi lääninsihteeri, jotka huolehtivat myös esittelijän tehtävistä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1989. Sillä kumotaan eräiden hallintoriita-asiain oikeuspaikasta 3 päivänä joulukuuta 1954 annettu laki (446/54) sekä 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion virkamieslain (755/86) 72§.

Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös lain voimaan tullessa lääninoikeudessa vireillä oleviin asioihin. Lääninoikeuslain tähänastisen 2§:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut ja muut tämän lain voimaantulon jälkeen lääninhallituksen toimivaltaan kuuluvat, lääninoikeudessa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat siirretään käsiteltäviksi asianomaisessa lääninhallituksessa.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen lain voimaantuloa huolehtivat aikaisempi lääninoikeus ja sen puheenjohtaja niistä tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan lääninoikeudelle ja lääninoikeuden ylituomarille kuuluvista tehtävistä, jotka ovat tarpeen lääninoikeuden virkojen täyttämisessä ja muissa henkilöstöä koskevissa asioissa.

Niiden verotuslain 30§:ssä tarkoitettujen lisäjäsenten ja heidän varamiestensä, joiden toimikausi on kesken tämän lain voimaan tullessa, määräys toimia tehtävässä on voimassa myös tämän lain mukaisessa lääninoikeudessa.

Hallituksen esitys 65/88
Toisen lakivaliok. miet. 12/88
Suuren valiok. miet. 157/88

Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Oikeusministeri
Matti Louekoski

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.