1217/1988

Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988

Laki kansaneläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 1§:n 2 momentti,

muutetaan 23§, 25 a§:n 1 momentti, 41§ ja 73§:n 1 momentin 5 ja 6 kohta sekä 2 ja 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat, 25 a§:n 1 momentti 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (670/85), 41§ osittain muutettuna 5 päivänä helmikuuta 1988 annetulla lailla (123/88) ja 73§:n 1 momentin 5 ja 6 kohta sekä 2 ja 3 momentti viimeksi mainitussa laissa, sekä

lisätään lakiin uusi 1 a-1 d ja 23 a§ sekä 73§:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetulla lailla (427/63) ja mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1988 annetulla lailla, uusi 7 kohta seuraavasti:

1 a §

Suomessa asuvaksi katsotaan tätä lakia sovellettaessa myös Suomen kansalainen, joka:

1)ulkomailla palvelee päätoimisesti Suomen ulkomaanedustustossa taikka Yhdistyneissä Kansakunnissa tai sen yhteydessä toimivassa erityisjärjestössä tai muussa valtioiden välisessä järjestössä, jonka toimintaan Suomi osallistuu;

2)palvelee Suomen valtiota päätoimisesti ulkomailla;

3)palvelee suomalaisessa aluksessa; tai

4)on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksityispalvelija.

Suomessa asuvaksi katsotaan myös 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun henkilön samassa taloudessa asuva perheenjäsen, jollei hän oman ansiotoimintansa tai muun syyn perusteella kuulu oleskelumaan sosiaaliturvan piiriin.

1 b §

Jos Suomessa asuva henkilö suomalaisen työnantajansa toimesta lähetetään ulkomaille suorittamaan työtä samalle työnantajalle, katsotaan hänen tänä aikana, kuitenkin enintään yhden vuoden ajan, asuvan Suomessa. Sama koskee työntekijän samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä, jolleivät he oman ansiotoimintansa tai muun syyn perusteella kuulu oleskelumaan sosiaaliturvan piiriin.

Jos 1 momentissa tarkoitettu työskentely ulkomailla jatkuu vuotta kauemmin tai jos työntekijä suorittaa työtä ulkomailla edellisen työnantajansa ulkomaisen tytäryhtiön palveluksessa, kansaneläkelaitos voi hakemuksesta, joka on tehty kuuden kuukauden kuluessa, päättää, että työntekijän ja hänen 1 momentissa tarkoitettujen perheenjäsentensä katsotaan edelleen asuvan Suomessa eläkelaitoksen määräämän ajan.

1 c §

Vieraan valtion kansalaisen ei katsota asuvan Suomessa, jos hän Suomessa:

1)palvelee vieraan valtion diplomaattisena edustajana tai lähetettynä konsuliedustajana taikka Yhdistyneissä Kansakunnissa tai sen yhteydessä toimivassa erityisjärjestössä tai muussa valtioiden välisessä järjestössä;

2)kuuluu vieraan valtion ulkomaanedustuston hallinnolliseen tai tekniseen henkilökuntaan taikka palveluskuntaan;

3)on 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön samassa taloudessa asuva perheenjäsen eikä oman ansiotoimintansa perusteella kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin; tai

4)on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksityispalvelija.

Mitä 1 momentin 2-4 kohdassa on säädetty, ei koske henkilöä, joka on asunut Suomessa välittömästi ennen palvelussuhteen alkua.

1 d §

Mitä tässä laissa on säädetty Suomen kansalaisesta, sovelletaan myös Suomessa asuvaan pakolaiseen, jota tarkoitetaan pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa ja siihen liittyvässä pöytäkirjassa (SopS 77 ja 78/68), sekä valtiottomaan henkilöön, jota tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa (SopS 80/68).

23 §

Vakuutetulla, joka ei ole Suomen kansalainen, on oikeus saada tämän lain mukaisia etuuksia, jos hän välittömästi ennen etuuden alkamista on yhdenjaksoisesti asunut Suomessa vähintään viisi vuotta.

23 a §

Suomen kansalaiselle voidaan erityisestä syystä sen estämättä, ettei hän asu Suomessa, myöntää tämän lain mukainen vanhuuseläke tai osa siitä, jos hän 16 vuotta täytettyään on asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja hänen oleskelunsa ulkomailla on välttämätöntä oman tai lähiomaisen sairauden takia.

25 a §

Jos eläke alkaa myöhemmin kuin 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, pohjaosaa ja lisäosaa korotetaan yhdellä prosentilla jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen lykkääntyy. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon kuukautta, jolta vakuutetulla ei ole ollut oikeutta saada kansaneläkettä.


41 §

Eläkkeen maksaminen ulkomailla oleskelevalle eläkkeensaajalle keskeytetään, kun sitä on suoritettu vuoden ajalta sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana eläkkeensaaja on poistunut maasta. Jos kuitenkin eläkkeensaaja on välittömästi ennen eläkkeen alkamista asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta tai jos ulkomailla oleskelu on välttämätöntä eläkkeensaajan tai hänen lähiomaisensa sairauden takia, eläke maksetaan hakemuksesta määräajaksi tai toistaiseksi ulkomailla olosta huolimatta.

Eläkkeensaajan palattua Suomeen asumaan aletaan 1 momentin mukaisesti keskeytettyä eläkettä maksaa sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa eläkkeensaajan maahan saapumista. Eläkettä ei kuitenkaan makseta takautuvasti pitemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta ennen eläkkeensaajan ilmoitusta eläkelaitokselle maahan saapumisestaan.

Mitä edellä on sanottu eläkkeen maksamisen keskeyttämisestä ulkomailla oleskelevalle eläkkeensaajalle, ei sovelleta henkilöön, jolle eläke on myönnetty hänen jo asuessaan ulkomailla.

73 §

Eläkelaitoksen hallituksen, hallituksen jaoston tai jäsenen taikka eläkelaitoksen toimihenkilön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla tarkastuslautakuntaan, jos päätös koskee:


5)korvausta matkasta, jonka vakuutettu on eläkelaitoksen määräyksestä tehnyt 36 tai 46§:ssä tarkoitettua tarkastusta varten, sekä matkasta, jonka vakuutettu on tehnyt 34§:ssä säädetyn lääkintähuollon, koulutuksen tai työhuollon saamiseksi, jos eläkelaitos on sitoutunut korvaamaan matkan kustannukset;

6)hoitotukea; tai

7)työntekijän ja hänen perheenjäsentensä asumista Suomessa 1 b§:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Joka on tyytymätön tarkastuslautakunnan päätökseen, saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta, jos päätös koskee oikeutta eläkkeeseen taikka 1 momentin 2, 6 tai 7 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Tässä pykälässä tarkoitettu valituskirjelmä on annettava eläkelaitoksen paikallistoimistolle tai asianomaiselle valitusviranomaiselle viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun valittaja on saanut tiedon päätöksestä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun eläketapahtuma on sattunut ennen lain voimaantuloa. Ratkaistaessa vakuutetun oikeutta eläkkeeseen otetaan huomioon myös asumisaika Suomessa ennen lain voimaantuloa.

Tämä laki ei estä sellaisen eläkkeen jatkamista, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa.

Jos eläkkeensaaja ennen tämän lain voimaantuloa on muuttanut ulkomaille, sovelletaan eläkkeen jatkamisesta päätettäessä kansaneläkelain 41§:n 1 momenttia, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1988 annetussa laissa (123/88) edellyttäen, että oleskelu ulkomailla jatkuu yhdenjaksoisena.

Hallituksen esitys 78/88
Sosiaalivaliok. miet. 18/88
Suuren valiok. miet. 124/88

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Tarja Halonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.