884/1988

Annettu Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1988

Asetus kaupanvahvistaja-asetuksen muuttamisesta

Oikeusministerin esittelystä

muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun kaupanvahvistaja-asetuksen (1080/79) 4§:n otsikko ja 2 momentti, 5§:n 1 ja 2 momentti, 7§:n 1 momentti, 8§:n 1 momentti sekä 10§:n 1 ja 2 momentti, näistä 10§:n 1 momentti sellaisena kuin se on 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa asetuksessa (101/85), sekä

lisätään 4§:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:

4 §
Kaupanvahvistajan ohjeet ja ilmoitukset asianosaisille

Kun kaupanvahvistaja on todistanut oikeaksi sellaisen kauppakirjan, johon perustuvasta luovutuksesta on sen mukaan kuin 5§:ssä säädetään, ilmoitettava maatalouspiirille tai maatilahallitukselle, kaupanvahvistajan on annettava ostajalle oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain (391/78) 2§:ssä tarkoitetun maanhankintaluvan hakemista koskevat oikeusministeriön vahvistamat ohjeet.

Jos kaupanvahvistaja kaupanvahvistustilaisuudessa kaupan osapuolten antamien tietojen perusteella katsoo, että maanhankintalupa ei oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain 2§:n 2 momentin 2 tai 3 kohdan nojalla ole tarpeen, tai kun on kysymys sanotun lain 2§:n 2 momentin 1 tai 5 kohdassa tarkoitetusta kaupasta, kaupanvahvistajan on annettava ostajalle lainhuudon hakemista varten kirjallinen ilmoitus siitä, ettei maanhankintalupaa tarvita. Ilmoitus on merkittävä ostajalle jäävään luovutuskirjan kappaleeseen.


5 §
Kaupanvahvistajan ilmoitukset viranomaisille

Kaupahvistajan on seitsemän päivän kuluessa luovutuksen oikeaksi todistamisesta ilmoitettava luovutuksesta sille läänin maanmittauskonttorille, maatalouspiirille sekä kunnalle, jonka alueella kiinteistö, jota luovutus koskee, sijaitsee. Jos samalla luovutuskirjalla on luovutettu useita kiinteistöjä taikka useasta kiinteistöstä määräaloja tai määräosia, jotka sijaitsevat eri maanmittauskonttorien, maatalouspiirien taikka kuntien alueilla, ilmoitus on toimitettava kullekin maanmittauskonttorille ja kunnalle sekä maatalouspiirin sijasta maatilahallitukselle. Kunta voi ilmoittaa kirjallisesti kaupanvahvistajalle, ettei ilmoituksia tiettyjen alueiden tai luovutusten osalta ole kunnalle toimitettava.

Ilmoitusvelvollisuus maatalouspiirille ja maatilahallitukselle koskee vain kauppoja. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos

1) myyty kiinteistö on tonttikirjaan tai kiinteistörekisteriin merkitty tontti tai yleinen alue;

2) ostajana on valtio, kunta, kuntainliitto, seurakunta, seurakuntainliitto, myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2 luvun mukaan voisi periä myyjän, myyjän ottolapsi tai kasvattilapsi taikka heidän puolisonsa;

3) myyjänä on valtio tai kunta;

4) saanto perustuu pakkohuutokauppaan;

5) kaupan osapuoli esittää kaupanvahvistajalle verojohtajan todistuksen siitä, että myytyä kiinteistöä on viimeksi toimitetussa verotuksessa pidetty muuna kuin maatilatalouden tuloverolain (543/67) 2§:ssä tarkoitettuna tulolähteenä; tai

6) myydyn maan pinta-ala ei ylitä kahta hehtaaria.


7 §
Maanmittauskonttorin tehtävät

Luovutusta koskevan ilmoituksen saavuttua maanmittauskonttorille sen on tarkastettava ilmoitukseen sisältyvien luovutuksen kohdetta koskevien tietojen oikeellisuus ja kymmenen päivän kuluessa lähetettävä jäljennös ilmoituksesta sille henkikirjoittajalle ja kaksin kappalein sille verotoimistolle, jonka toimialueella kiinteistö, jota luovutus koskee, sijaitsee. Oikeusministeriölle jäljennös ilmoituksesta on toimitettava sen mukaan kuin maanmittaushallitus määrää. Jos kaupanvahvistajan ilmoitukseen on liitetty luovutuskirjan tallekappale, maanmittauskonttorin on tarpeelliset tiedot tallekappaleesta otettuaan palautettava tallekappale viipymättä kaupanvahvistajalle hänen säilytettäväkseen. Jos luovutuksensaaja on 4§:n 4 momentissa tarkoitettu ulkomaalainen tai yhteisö, maanmittauskonttorin on viipymättä toimitettava jäljennös ilmoituksesta sen läänin lääninhallitukselle, jonka alueella kiinteistö sijaitsee.


8 §
Ulkomaanedustuston tehtävät

Suomen lähetystön virkamiehen ja Suomen konsulin on lähetettävä todistamastaan luovutuskirjasta ilmoitus ulkoasiainministeriöön seitsemän päivän kuluessa luovutuksen oikeaksi todistamisesta. Ilmoitus tehdään 5§:n 3 momentissa tarkoitetulla lomakkeella kolmin kappalein. Ulkoasiainministeriön on toimitettava viipymättä kappale ilmoitusta asianomaiselle maanmittauskonttorille, kunnalle ja maatalouspiirille taikka, sen mukaan kuin 5§:n 1 momentissa säädetään, maatilahallitukselle.


10 §
Palkkiot ja maksut

Todistuksesta, jonka kaupanvahvistaja merkitsee luovutuskirjaan, on todistuksen saajan suoritettava palkkiota 30 markkaa. Jos kaupanvahvistajalla ei ole vapaakirjeoikeutta, on todistuksen saajan lisäksi suoritettava postimaksut kaupanvahvistajalta pyydettyjen asiakirjojen sekä 5§:ssä tarkoitetun ilmoituksen lähettämisestä maanmittauskonttorille. Valtio on vapaa todistuksesta suoritettavan palkkion maksamisesta. Milloin kaupanvahvistaja on luovutuskirjan todistamista varten pyynnöstä saapunut jonkun luokse, hänellä on oikeus saada siitä palkkiota 10 markkaa. Jos hänen on tällöin pitänyt tehdä matka, hänellä on oikeus saada korvaus sen kustannuksista niin kuin toiseen matkustusluokkaan kuuluvien valtion virkamiesten matkakustannusten korvauksesta ja päivärahasta on säädetty tai sovittu. Jos luovutuskirjan todistaminen tapahtuu valtion virastoissa ja laitoksissa noudatettavan virka-ajan ulkopuolella, saadaan edellä mainitut palkkiot periä 50 prosentilla korotettuna.

Luovutuskirjan tallekappaleen ja luovutuskirjan jäljennöksen kirjoittamisesta kaupanvahvistajalla on oikeus periä palkkiota ensimmäiseltä sivulta 4 markkaa ja kultakin seuraavalta sivulta 3 markkaa.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marras>kuuta 1988.

Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1988

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Oikeusministeri
Matti Louekoski

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.