709/1988

Annettu Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1988

Laki kilpailunrajoituksista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §

Terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamisesta vahingollisilta kilpailunrajoituksilta on voimassa, mitä tässä laissa säädetään.

Tätä lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon kuluttajien etu ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen vapauden turvaaminen perusteettomilta esteiltä ja rajoituksilta.

2 §

Tätä lakia ei sovelleta sopimuksiin tai järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita tai maataloustuloa koskevissa säännöksissä tarkoitettujen tuotteiden alkutuotantoa.

Ellei valtioneuvosto toisin määrää, tätä lakia ei sovelleta kilpailunrajoitukseen, joka rajoittaa taloudellista kilpailua Suomen ulkopuolella, siltä osin, kuin se ei kohdistu suomalaiseen asiakaspiiriin. Valtioneuvosto voi määrätä lain sovellettavaksi ulkomaita koskevaan kilpailunrajoitukseen, mikäli vieraan valtion kanssa tehty sopimus sitä edellyttää tai maan ulkomaankaupan etu sitä vaatii.

3 §

Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan tässä laissa luonnollista henkilöä tai yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka ammattimaisesti pitää kaupan, ostaa, myy tai muutoin vastiketta vastaan hankkii tai luovuttaa tavaroita tai palveluksia (hyödyke).

Määräävä markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.

2 luku

Kilpailunrajoituksista

4 §

Elinkeinotoiminnassa ei saa vaatia seuraavalta myyntiportaalta, että kotimaassa tarjottavien hyödykkeiden myynnissä tai vuokrauksessa ei aliteta tiettyä hintaa, vastiketta tai sen määräytymisperustetta.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä ohjeellisen hinnan, vastikkeen tai sen määräytymisperusteen esittämistä.

5 §

Elinkeinotoiminnassa ei saa soveltaa sopimusta tai yhteisymmärryksessä toisen kanssa muuta järjestelyä, jonka mukaan tavaran myymistä, ostamista tai palveluksen suorittamista koskevassa tarjouskilpailussa

1) jonkun on luovuttava tarjouksen tekemisestä;

2) jonkun on annettava korkeampi tai alempi tarjous kuin toisen; tai

3) tarjoushinta, ennakko tai luottoehto muutoin perustuu tarjoajien yhteistoimintaan sellaisessa tarjouskilpailussa.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske sopimusta tai muuta järjestelyä, jonka mukaan tarjouksen antajat ovat liittyneet yhteen tehdäkseen yhteisen tarjouksen yhteisestä suorituksesta.

6 §

Samaa hyödykettä samalla tuotanto- tai jakeluportaalla kysyvien tai tarjoavien elinkeinonharjoittajien välisen sopimuksen ehto tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän sääntöjen määräys tai päätös, jossa on hyödykkeiden hintojen tai vastikkeiden tai niiden määräytymisperusteiden taikka toimitusehtojen tai toimitusmäärien tai markkina-alueiden asettamiseksi määrätty sopimussakosta tai vakuuden menetyksestä, on tehoton. Tämänkaltaisen velvoitteen rikkomisesta ei saa tuomita vahingonkorvausta tai muuta seuraamusta.

Kilpailua rajoittavan oikeustoimen kohtuuttomuudesta on säädetty varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 ja 38§:ssä.

7 §

Kilpailunrajoituksella katsotaan olevan vahingollisia vaikutuksia, jos se terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla

1) vaikuttaa hinnanmuodostukseen;

2) vähentää tai on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä;

3) estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinon harjoittamista;

4) johtaa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön; tai

5) on yhteensopimaton Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen kanssa.

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidetään muun ohella liikesuhteesta pidättäytymistä ilman asiallista syytä, hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien liikesuhteen ehtojen käyttämistä, kohtuuttoman tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamista ja määräävän markkina-aseman käyttämistä hyväksi muiden hyödykkeiden tuotantoa tai markkinointia koskevan kilpailun rajoittamiseksi.

3 luku

Kilpailunrajoitusten ilmoittaminen

8 §

Sopimus, päätös tai muu järjestely, jonka mukaan elinkeinotoimintaa on supistettava tai rajoitettava taikka noudatettava määrättyjä hintoja tai hinnoitteluperusteita, on ilmoitettava kilpailuvirastolle kirjallisesti 30 päivän kuluessa niiden aikaansaamisesta siten kuin jäljempänä säädetään. Sama koskee tällaiseen järjestelyyn tehtyä muutosta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus ei koske sellaista sopimusta, päätöstä tai muuta järjestelyä taikka niiden muutosta, joka on tarkoitettu ilmeisen lyhytaikaiseksi tai johon osallistuvien yritysten yhteinen markkinaosuus vaikutusalueellaan on järjestelyn alaisen hyödykkeen osalta vähäinen.

Ilmoituksen on velvollinen tekemään elinkeinonharjoittaja, joka on osallisena 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa, päätöksessä tai muussa järjestelyssä. Elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän puolesta ilmoituksen on velvollinen tekemään yhteenliittymän hallitus tai, jos sellaista ei ole, henkilö, jonka tehtävänä on yhteenliittymän päätösten täytäntöönpanosta huolehtiminen.

Kilpailuvirasto voi myöntää jonkun tai joidenkin ilmoitusvelvollisten osalta poikkeuksen ilmoitusvelvollisuudesta, milloin siihen katsotaan olevan erityisiä syitä.

9 §

Elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän on kilpailuviraston kehotuksesta kirjallisesti ilmoitettava sille muutkin kuin 8§:ssä tarkoitetut kilpailunrajoitukset.

Elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä on myös velvollinen kilpailuviraston kehotuksesta kirjallisesti ilmoittamaan, onko hänellä tai sillä määräävä markkina-asema.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja kilpailunrajoituksia koskevat muutokset elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän on ilmoitettava kilpailuvirastolle tämän kehotuksesta. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti, ja siihen on liitettävä tarpeellinen selvitys.

10 §

Elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä, joka on osallisena 8§:ssä tai 9§:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa, päätöksessä tai muussa järjestelyssä taikka jolla on 9§:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema, on velvollinen kilpailuviraston kehotuksesta antamaan tälle kaikki kilpailunrajoituksen sisällön, tarkoituksen ja vaikutuksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat.

11 §

Kilpailuvirasto voi velvoittaa määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan ilmoittamaan sellaiset liikkeen hankkimista, osake-enemmistön ostamista tai muuta toisen elinkeinonharjoittajan toimintaa koskevan määräämisvallan hankkimista koskevat sopimukset, joilla voidaan olettaa olevan merkittävää vaikutusta kilpailuolosuhteisiin.

Kilpailuvirasto voi velvoittaa 1 momentissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan toimittamaan tarvittavia lisäselvityksiä ilmoituksen kohteena olevasta toimenpiteestä.

4 luku

Kilpailunrajoitusten vahingollisten vaikutusten poistaminen

12 §

Kilpailuvirasto selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia. Selvittämästään kilpailunrajoituksesta kilpailuvirasto voi laatia selostuksen, joka merkitään kilpailuvirastossa pidettävään julkiseen rekisteriin. Kilpailuvirasto voi määrätä kilpailunrajoituksen selvittämisen yhteydessä kertyneen aineiston julkiseksi siltä osin kuin se ei sisällä tietoja liike- tai ammattisalaisuuksista.

Jos kilpailuvirasto katsoo kilpailunrajoituksella olevan 7§:ssä tarkoitettuja vahingollisia vaikutuksia, sen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi.

Mikäli kilpailuvirasto ei ole neuvotteluin tai muulla tavoin kyennyt poistamaan kilpailunrajoituksen vahingollisia vaikutuksia, sen on tehtävä esitys kilpailunrajoituksen käsittelemisestä kilpailuneuvostossa.

13 §

Kilpailunrajoituksen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi voidaan kilpailunrajoitus ottaa käsiteltäväksi kilpailuneuvostossa.

Mikäli kilpailuvirasto ei tee 12§:n 3 momentissa tarkoitettua esitystä kilpailunrajoituksen käsittelemisestä kilpailuneuvostossa, sen voi tehdä elinkeinonharjoittaja, jota kilpailunrajoitus välittömästi koskee tai elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien etujen valvomiseksi toimiva yhteisö. Kilpailuvirastolle on varattava tilaisuus antaa lausuntonsa esityksestä.

14 §

Jos kilpailunrajoitus koskee pääasiassa pankkitoimintaa, esityksen kilpailunrajoituksen käsittelemisestä kilpailuneuvostossa tekee pankkitarkastusvirasto. Pääasiassa vakuutustoimintaa koskevasta kilpailunrajoituksesta tekee esityksen sosiaali- ja terveysministeriö. Kilpailuvirastolle on varattava tilaisuus antaa lausuntonsa esityksestä.

Mikäli 1 momentissa tarkoitettua esitystä ei tehdä, voi kilpailuvirasto tehdä esityksen 1 momentissa tarkoitetun kilpailunrajoituksen käsittelemisestä kilpailuneuvostossa. Pankkitarkastusvirastolle tai sosiaali- ja terveysministeriölle on vastaavasti varattava tilaisuus antaa lausuntonsa esityksestä.

15 §

Edellä 12-14§:ssä tarkoitetun esityksen saavuttua kilpailuneuvostoon on neuvoston puheenjohtajan suoritettava esikäsittely, mikäli puheenjohtaja ei esitä neuvostolle esityksen tutkimatta jättämistä tai hylkäämistä heti perusteettomana.

Kilpailuneuvoston on esikäsittelyn jälkeen tutkittava, onko kilpailunrajoituksella 7§:ssä tarkoitettuja vahingollisia vaikutuksia. Kilpailuneuvoston tulee ryhtyä asianosaisten kanssa neuvotteluun kilpailunrajoituksen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi.

16 §

Milloin neuvottelu ei ole johtanut kilpailunrajoituksen vahingollisten vaikutusten poistamiseen, kilpailuneuvosto voi

1) kieltää elinkeinonharjoittajaa tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymää soveltamasta sopimusta tai muuta kilpailua rajoittavaa järjestelyä taikka siihen rinnastettavaa menettelyä;

2) velvoittaa elinkeinonharjoittajan toimittamaan hyödykkeen toiselle elinkeinonharjoittajalle vastaavanlaisilla ehdoilla kuin hän tarjoaa niitä muille vastaavassa asemassa oleville elinkeinonharjoittajille; tai

3) määrätä enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, ettei määräävässä markkina-asemassa oleva elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä saa ylittää tai alittaa kilpailuneuvoston asettamaa hyödykkeen hintaa, vastiketta tai niiden määräytymisperustetta, mikäli hyödykkeen hinta, vastike tai niiden määräytymisperuste on muodostunut kohtuuttomaksi tai alhaisuutensa takia kilpailuolosuhteita olennaisesti vääristäväksi.

Kilpailuneuvoston päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

17 §

Kilpailuneuvosto voi asettaa 16§:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon, velvoitteen tai määräyksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Edellä 16§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kielto ja velvoite voidaan asettaa myös väliaikaisesti kilpailuneuvoston käsittelyn ajaksi. Tällöin on vastaavasti noudatettava, mitä 1 momentissa on säädetty.

Uhkasakon määrää maksettavaksi kilpailuneuvosto.

Sopimukseen, sääntömääräykseen, päätökseen tai muuhun oikeustoimeen tai järjestelyyn sisältyvää ehtoa, joka on 4 tai 5§:n taikka kilpailuneuvoston antaman kiellon, velvoitteen tai määräyksen vastainen, ei saa soveltaa tai panna täytäntöön.

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

18 §

Kilpailuneuvosto voi hakemuksesta määrätä, ettei 4-6§:n säännöksiä ole sovellettava kilpailunrajoitukseen. Hakemuksen johdosta on kuultava kilpailuvirastoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu poikkeus voidaan myöntää, jos kilpailunrajoituksen harkitaan aiheuttavan kustannusten säästöä, joka pääosaltaan tulee kuluttajien tai asiakkaiden hyväksi, tai muulla tavoin edistävän yleiseltä kannalta hyväksyttävää järjestelyä. Kilpailuneuvostolla on oikeus määrätä poikkeuksen ehdoista.

Jos poikkeuksen ehtoja rikotaan tai jos olosuhteet ovat poikkeuksen myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet, kilpailuneuvosto voi kilpailuviraston esityksestä peruuttaa luvan. Peruuttamisesta on kuultava luvanhaltijaa.

Mikäli 6§:n 1 momentissa tarkoitettua kilpailunrajoitusta koskeva hakemus tulee kilpailuneuvostossa vireille ennen kuin siinä tarkoitettua sopimusta, määräystä tai päätöstä koskeva riita-asia on jätetty päätettäväksi alioikeudessa, alioikeus ei saa antaa ratkaisua asiassa ennen kilpailuneuvoston hakemuksen johdosta antamaa päätöstä.

19 §

Kilpailuviraston määräämällä virkamiehellä on oikeus tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus. Sama koskee lääninhallituksen virkamiestä tämän suorittaessa kilpailuviraston osoittamaa tarkastustehtävää.

Elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän on vaadittaessa esitettävä 1 momentissa tarkoitetulle virkamiehelle tarkastusta varten liikekirjeenvaihtonsa, kirjanpitonsa ja muut asiakirjat, joilla voi olla merkitystä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten noudattamisen valvonnassa.

Poliisin tulee tarvittaessa antaa virka-apua 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen toimittamisessa.

20 §

Kilpailuneuvoston 16§:n 1 momentin nojalla antamaan päätökseen, 17§:n 1 momentin nojalla annettuun uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen, 17§:n 3 momentissa tarkoitettuun uhkasakon maksettavaksi määräämistä koskevaan päätökseen samoin kuin päätökseen, jolla kilpailuneuvostolle tehty esitys jätetään tutkimatta tai hylätään, saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Kilpailuneuvoston 17§:n 1 momentin nojalla antamaan uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa kuitenkaan erikseen hakea muutosta valittamalla eikä muutosta saa hakea myöskään muihin kuin 1 momentissa mainittuihin kilpailuneuvoston tämän lain nojalla antamiin päätöksiin.

Kilpailuviraston 12§:n 1 momentin nojalla antamaan päätökseen samoin kuin 8§:n 4 momentin nojalla antamaan päätökseen, jolla hakemus on hylätty, saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty. Muutoin kilpailuviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

21 §

Edellä 8-11§:ssä säädetty ilmoitus- ja tietojenantovelvollisuus sekä 19§:n 2 momentissa säädetty velvollisuus asiakirjojen esittämiseen eivät koske teknisluonteista ammattisalaisuutta.

22 §

Joka tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan on saanut tietoja elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa niitä ilmaista eikä käyttää oikeudettomasti, ellei niitä säädetyssä järjestyksessä ole määrätty julkisiksi tai ellei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna tähän suostumustaan.

23 §

Kilpailuvirasto voi asettaa 10§:ssä tarkoitetun tietojenantamis- ja asiakirjojen esittämisvelvollisuuden sekä 11 §:ssä tarkoitetun ilmoitus- ja tietojenantamisvelvollisuuden tehosteeksi uhkasakon siltä varalta, että velvollisuutta ei täytetä sitä varten asetetussa määräajassa.

Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi asianomaisen kotipaikan lääninhallitus.

24 §

Joka tahallaan rikkoo 4 tai 5§:n säännöksiä, on tuomittava kilpailunrajoitusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Joka jättää täyttämättä 8 tai 9§:ssä säädetyn ilmoitus- tai tietojenantovelvollisuuden tai 19§:n 2 momentissa säädetyn asiakirjojen esittämisvelvollisuuden, taikka tahallaan antaa kilpailuvirastolle tai kilpailuneuvostolle näissä tapauksissa tai muutoin väärän ilmoituksen tai muun tiedon, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kilpailunrajoitusrikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Rikoksen tuottaman hyödyn tuomitsemisesta valtiolle on voimassa, mitä rikoslain 2 luvun 16§:ssä on säädetty.

25 §

Joka tahallaan rikkoo 22§:ssä säädetyn kiellon, on tuomittava kilpailunrajoituksista annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

26 §

Tuomioistuimen on kilpailunrajoitusrikosta ja -rikkomusta koskevaa asiaa käsitellessään varattava kilpailuvirastolle tilaisuus tulla kuulluksi.

Syyteoikeuden vanhentumisaika 8§:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä lasketaan alkavaksi siitä, kun 8§:n 1 momentissa tarkoitettu sopimus, päätös tai muu järjestely on ilmoitusvelvollisen osalta lakannut olemasta voimassa.

27 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

28 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1988.

Tällä lailla kumotaan taloudellisen kilpailun edistämisestä 25 päivänä toukokuuta 1973 annettu laki (423/73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ne päätökset, jotka on annettu talouselämässä esiintyvien kilpailunrajoitusten valvonnasta 18 päivänä tammikuuta 1957 annetun lain (47/57) tai taloudellisen kilpailun edistämisestä 3 päivänä tammikuuta 1964 annetun lain (1/64) taikka taloudellisen kilpailun edistämisestä 25 päivänä toukokuuta 1973 annetun lain nojalla, jäävät edelleen voimaan, kunnes ne muutetaan tai kumotaan.

Hallituksen esitys 148/87
Talousvaliok. miet. 7/88
Suuren valiok. miet. 53/88

Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1988

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Pertti Salolainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.