291/1988

Annettu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1988

Liikenneministeriön päätös ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta

Liikenneministeriö on

kumonnut ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta 8 päivänä helmikuuta 1983 annetun liikenneministeriön päätöksen (150/83) 25§:n 3 momentin, 154§:n 3 ja 4 momentin, 155§:n 4 momentin ja 159§:n 4-6 momentit,

muuttanut 4§:n 2 momentin, 5§:n 3 momentin, 13§:n 2 ja 3 momentin, 18§:n 2 momentin, 19§:n, 23§:n 1 momentin, 25§:n 5 a momentin, 29§:n 3 momentin, 30§:n 1 momentin, 52§:n 1 momentin, 78§:n 3 momentin, 88§:n 8 momentin, 133§:n, 143§:n 1 momentin, 158§:n 2 momentin, 181§:n 3 momentin, 184§:n 1 momentin, 185§:n 2 momentin, 190§:n 1 momentin, 213§:n 1 momentin, 224§:n 1 momentin ja 230§:n 1 momentin,

näistä 4§:n 2 momentin sellaisena kuin se on 13 päivänä marraskuuta 1987 annetussa päätöksessä (851/87) sekä 18§:n 2 momentin, 19§:n 1 momentin, 25§:n 5 a momentin, 29§:n 3 momentin, 30§:n 1 momentin ja 78§:n 3 momentin sellaisina kuin ne ovat 27 päivänä marraskuuta 1987 annetussa päätöksessä (875/87), sekä

lisännyt 13§:ään uuden 8 momentin ja 157§:ään uuden 5 momentin seuraavasti:

2 luku

Ajoneuvoja koskevia yleisiä määräyksiä

4 §
Akselistorakenteet

2. Milloin auton kolmiakselisen tai perävaunun kaksiakselisen telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 2,4 metriä taikka perävaunun kolmiakselisen telin vastaava etäisyys 2,8 metriä, on telin akseleista vähintään yhden oltava ohjautuva tai pakko-ohjattu. Varsinaisen perävaunun takimmaisen kaksiakselisen telin akseli ei kuitenkaan saa olla ohjautuva.


5 §
Mitat

3. Ajoneuvon leveys määrätään mittaamalla suurimman leveyden kohdalta, jolloin peilien, suuntavalojen ja sivuvalojen lisäksi jätetään huomioon ottamatta renkaiden kuormituksesta johtuva pullistuma. Leveyden renkaiden ulkopinnan kohdalla saa määrätä myös laskemalla, jolloin ulommaisten pyörien keskiviivojen väliseen etäisyyteen lisätään STRO- tai ETRTO-normin mukainen, kyseisen rengaskoon suurin leveys. Jos laskettu leveys ei ylitä suurinta sallittua leveyttä, katsotaan ajoneuvon täyttävän leveyttä koskevan vaatimuksen.

3 luku

Auto

13 §
Jarrut

2. Käyttöjarrulla tulee olla sellainen teho, että auton kuormituksesta riippumatta sitä käyttämällä saavutettu vähimmäishidastuvuus, tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa 0,8, on henkilöautolla 5,8 m/s2 ja muulla autolla 5,0 m/s2, kuitenkin auton alustalle rakennetulla työkoneella 3,0 m/s2 silloin, kun sen suurin sallittu, rakenteesta johtuva nopeus on enintään 50 km/h. Poljinvoima saa tällöin henkilö- ja pakettiautolla olla enintään 500 N ja muulla autolla enintään 700 N. Seisontajarrulla tulee, tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa 0,6, voida pysyttää kuormattu auto ylä- tai alamäessä, jonka kaltevuus on 18 prosenttia. Käsikäyttöisen seisontajarrun käyttölaitteeseen vaikuttava voima ei saa tällöin ylittää henkilöautossa 400 N eikä muussa autossa 600 N.

3. Jarruissa saa käyttää vain sellaisia säätö- ja turvalaitteita, jotka auton valmistaja on niihin jälkeenpäin asennettaviksi hyväksynyt ja jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.


8. Paineilmajarruin varustetun linja-auton ja kokonaispainoltaan yli 12 000 kg:n kuorma-auton jarrujen tehosta, rakenteesta ja muista ominaisuuksista on määrätty erikseen.

18 §
Ajovalot

2. Poiketen 1 momentin määräyksistä saavat kaukovalot olla erillisissä valonheittimissä, jotka eivät saa olla lähivalonheittimiä sivusuunnassa ulompana eivätkä auton etummaisen etuakselin takapuolella. Valonheittimien keskinäisen etäisyyden tulee olla sellainen, ettei niitä 10§:n 2 momentin mukaisesti laskien voida katsoa yhdeksi valonheittimeksi. Lähivalojen tulee toimia erillisten kaukovalojen ollessa kytkettyinä, paitsi milloin kaukovaloja erityisen laitteen avulla käytetään valomerkin antamiseen.


19 §
Ajovalonheittimien pesulaite

1.Autossa tulee olla ajovalonheittimien pesulaite lähivalonheittimiä ja varsinaisia kaukovalonheittimiä varten. Sen tulee olla koneellisesti toimiva ja puhdistaa valaisinten lasit yhden pesujakson aikana siten, että valaistus on vähintään 80 prosenttia puhtaan valaisimen antamasta valaistuksesta. Valonheittimien pesulaitteen nestesäiliön tilavuuden tulee olla riittävä 50 pesujaksoa varten. Jos tuulilasin ja valonheittimien pesulaitteita varten on yhteinen pesunestesäiliö, on edellä mainittuun tilavuuteen lisättävä yksi litra, linja-autossa kuitenkin viisi litraa.

2.Pesulaitteiden katsotaan täyttävän 1 momentin vaatimukset, jos ne tai auto on E-hyväksytty säännön n:o 45/01 tai vastaavan myöhemmän mukaisesti.

23 §
Jarruvalot

1. Autossa tulee olla takana kummallakin puolella yksi taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin, johon syttyy valo käyttöjarrun alkaessa toimia. Valaisin saa olla enintään 0,40 m etäisyydellä auton sivusta sekä vähintään 0,35 m ja enintään 1,50 m tai, milloin korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, enintään 2,10 m korkeudella. Alkuperäisvarusteena olevat valaisimet saavat olla suuremmalla kuin 0,40 m etäisyydellä auton sivusta edellyttäen, että niiden keskinäinen etäisyys on vähintään 0,60 m. Jarruvalon tulee näkyä vähintään 15° ylös- ja alaspäin sekä 45° keskiviivaan ja sivulle päin. Jarruvalo saa olla sijoitettu takavalon kanssa samaan valaisimeen.


25 §
Tunnusvalot

5 a.Poliisiautossa ja poliisin virkatehtävässä olevassa autossa saa olla enintään yksi eteenpäin suunnattu punainen vilkkuva pysäytysvalo sijoitettuna auton pituussuuntaiselle keskiviivalle tai vasemmalle puolelle katolle, tuulilasin taakse tai puskurin yläpuolelle. Valon tulee syttyä ja sammua 1-2 kertaa sekunnissa. Pysäytysvalon valovoiman valaisimen referenssiakselin suunnassa tulee olla vähintään 500 kandelaa.


29 §
Takasumuvalo

3. Takasumuvalon tulee olla kytketty siten, ettei se voi toimia yksinään tai seisontavalon ollessa yksin kytketty. Takasumuvalo tulee voida erikseen kytkeä toiminnasta. Jos autossa on etusumuvalot, saa takasumuvalo olla kytkettynä siten, että se toimii vain etusumuvalojen toimiessa.


30 §
Äärivalot

1.Autossa saa olla kummallakin puolella korin yläkulmassa yksi, edessä eteenpäin valkoista ja takana taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin. Kuorma-autossa saa lisäksi ohjaamon yläkulmassa olla samanlaiset eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävät valaisimet. Äärivalovalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 7 mukaisesti.


52 §
Turvavyöt ja niiden kiinnityspisteet

1. Autossa vaadittavan turvavyön tulee olla koriin tai istuimeen luotettavasti kiinnitetty siten, että se törmäyksen sattuessa vähentää vyön käyttäjän vahingoittumisen vaaraa. Kunkin äärimmäisenä vasemmalla tai oikealla olevan istumapaikan turvavyön on oltava kolmen pisteen vyö. Kuljettajan istumapaikan ja etuistuimella äärimmäisenä oikealla olevan istumapaikan turvavyön on oltava kelauslaitteella varustettu.


4 luku

Moottoripyörä

78 §
Tunnus- ja pysäytysvalo

3.Poliisimoottoripyörässä saa olla enintään yksi eteenpäin suunnattu punainen vilkkuva pysäytysvalo sijoitettuna moottoripyörän pituussuuntaiselle keskiviivalle tai vasemmalle puolelle. Valon tulee syttyä ja sammua 1-2 kertaa sekunnissa. Pysäytysvalon valovoiman valaisimen referenssiakselin suunnassa tulee olla vähintään 500 kandelaa.

88 §
Kolmipyöräisen moottoripyörän rakenne ja varusteet

8.Kolmipyöräisessä moottoripyörässä tulee olla kaksi taaksepäin punaista valoa näyttävää jarruvalaisinta, joiden tulee toimia käytettäessä kumpaa tahansa käyttöjarrua. Ne on sijoitettava siten kuin takavaloista on määrätty. Jarruvalojen tulee näkyä kirkkaassa päivänvalossa vähintään 50 m etäisyydelle. Ne saavat olla sijoitetut takavalaisimiin.


6 luku

Traktori ja moottorityökone

133 §
Ulkonevat osat ja laitteet

Milloin traktoriin tai moottorityökoneeseen on liitetty työväline, joka ulottuu enemmän kuin 0,20 m ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle tai jos ajoneuvon tai työvälineen leveys on suurempi kuin 2,60 m, on ulkonevat osat merkittävä sekä eteen- että taaksepäin vuorottaisin punaisin ja keltaisin juovin. Ulkonevat osat on lisäksi varustettava eteenpäin suunnatuin valkoisin ja taaksepäin sunnatuin punaisin, E-hyväksytyin heijastimin.

7 luku

Maastoajoneuvo

143 §
Jarruvalot

1.Maastoajoneuvossa saa olla kummallakin puolella yksi taaksepäin punaista valoa näyttävä jarruvalaisin, johon syttyy valo käyttöjarrun alkaessa toimia.


9luku

Autojen perävaunut

157 §

5. Paineilmajarruin varustetun kokonaispainoltaan yli 6 000 kg:n perävaunun jarrujen tehosta, rakenteesta ja muista ominaisuuksista on määrätty erikseen.

158 §
Seisontajarru

2. Seisontajarrulla tulee tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa 0,6, voida pysyttää kuormattu perävaunu ylä- tai alamäessä, jonka kaltevuus on 18 prosenttia.

10 luku

Erikoiskuljetusperävaunu

181 §

3. Milloin muuta ajoneuvoa kuin erikoiskuljetuksiin erikseen hyväksyttyä perävaunua käytetään erikoiskuljetukseen, on noudatettava 184§:n 1 momentin, 185§:n 2 ja 3 momentin sekä 188§:n 3 ja 4 momentin määräyksiä.

184 §
Perävaunun varusteet

1. Jos perävaunun tai erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 2,6 m, on perävaunun takana oltava kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat, taakse punaista valoa näyttävät valaisimet, jotka toimivat samanaikaisesti takavalojen kanssa, sekä vastaavasti sijoitetut punaiset kolmionmuotoiset heijastimet. Jos perävaunun tai erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,0 m, on valaisimia oltava kummallakin puolella kaksi päällekkäin. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 m ja enintään 1,5 m korkeudella. Kunkin valaisimen lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W.


185 §
Vetoauton kuormitus ja leveyden merkitseminen

2. Jos perävaunun tai erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 2,6 m vetoauton etuosaan tai välittömästi ohjaamon taakse on kuorman leveydelle asetettava esteeseen osuessa helposti taipuvat tai siirtyvät merkkitangot. Tankoihin on kiinnitettävä eteenpäin suunnatut, kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat, eteen ruskeankeltaista valoa näyttävät valaisimet, jotka toimivat samanaikaisesti takavalojen kanssa. Lisäksi tankoihin on kiinnitettävä leveydeltään noin 100 mm ja korkeudeltaan noin 200 mm suuruiset eteenpäin suunnatut valkoiset heijastimet. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 1,00 m ja enintään 1,5 m korkeudella. Kunkin valaisimen lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W.


11 luku

Moottoripyörän perävaunu

190 §
Jarruvalo

1.Moottoripyörän perävaunussa tulee olla takana kummallakin puolella yksi taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin, johon syttyy valo käytettäessä kumpaa tahansa moottoripyörän jarrua. Jarruvalaisimen lampun tehon tulee olla vähintään 5 W.


14 luku

Moottorityökoneen perävaunu

213 §
Jarruvalo

1.Moottorityökoneen perävaunussa saa olla takana kummallakin puolella yksi taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin, johon syttyy valo moottorityökoneen käyttöjarrun alkaessa toimia. Valaisin saa olla enintään 0,40 m etäisyydellä perävaunun sivusta sekä vähintään 0,35 m ja enintään 1,90 m korkeudella tai, milloin korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, enintään 2,10 m korkeudella.


16 luku

Hinattavat laitteet

224 §
Yleistä

1.Hinattavan laitteen saa kytkeä moottorikäyttöiseen ajoneuvoon noudattaen soveltuvin kohdin, mitä perävaunun kytkemisestä vastaavaan ajoneuvoon on säädetty, kuitenkin siten, että:


c)milloin hinattavan laitteen suurin leveys ylittää 2,60 m, on sen etu- ja takakulmat tai ulkonevat osat maalattava vuorottaisin punaisin ja keltaisin juovin; siihen on myös asennettava suurinta leveyttä osoittavat eteenpäin suunnatut valkoiset tai keltaiset ja taaksepäin suunnatut punaiset, vähintään 30 cm2 suuruiset heijastimet.


230 §
Jarruvalot

1.Hinattavassa laitteessa saa olla takana kummallakin puolella yksi taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin, johon syttyy valo vetävän ajoneuvon käyttöjarrun alkaessa toimia. Valaisin saa olla enintään 0,40 m etäisyydellä hinattavan laitteen sivusta sekä vähintään 0,35 m ja enintään 1,50 m korkeudella tai, milloin korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, enintään 2,10 m korkeudella. Milloin laitteen rakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, jarruvalaisimet saavat olla suuremmalla kuin 0,40 m etäisyydellä laitteen sivusta edellyttäen, että niiden väli on vähintään 0,60 m.



Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1988. Päätöksen 25§:n 3 momentin ja 159§:n 4-6 momenttien kumoaminen tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989, 154§:n 3 ja 4 momentin sekä 155§:n 3 momentin kumoaminen 1 päivänä toukokuuta 1989, 4, 13, 52, 158 ja 224§:n muutokset 1 päivänä tammikuuta 1990 ja 19§:n muutos 1 päivänä tammikuuta 1994. Päätös koskee voimaantulon jälkeen käyttöön otettavia ajoneuvoja. Jos ennen tämän päätöksen voimaantuloa käyttöön otetun ajoneuvon rakennetta ja varusteita muutetaan, on muutos tehtävä tämän päätöksen mukaisesti.

Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1988

Liikenneministeri
Pekka Vennamo

Toimistopäällikkö, yli-insinööri
Reino Lampinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.