144/1988

Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988

Laki metsästyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästyslain (290/62) 52§:n 2 momentti, 9 luvun otsikko sekä 53-61§,

sellaisina kuin niistä ovat 52 §:n 2 momentti muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1969 ja 30 päivänä marraskuuta 1973 annetuilla laeilla (81/69 ja 872/73), 54§ osittain muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1971 ja 31 päivänä tammikuuta 1985 annetuilla laeilla (86/71 ja 113/85), 55§ 24 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (545/76), 56§ muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla (263/83), 58§ muutettuna 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetulla lailla (404/62) ja mainitulla 31 päivänä tammikuuta 1969 annetulla lailla, 59§ viimeksi mainitussa laissa ja 61§ osittain muutettuna mainitulla 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla, sekä

lisätään 52§:ään siitä mainitulla 30 päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla kumotun 3 momentin sijaan uusi 3 momentti sekä 9 lukuun uusi 61 a ja 61 b § seuraavasti:

52 §

Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää seuraaviin tarkoituksiin:

1) Metsästäjäin keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden palkkausmenoihin ja niiden toiminnasta aiheutuviin muihin tarpeellisiin sijoitus- ja kulutusmenoihin sekä metsästäjäin ryhmävakuutuksesta aiheutuviin menoihin;

2) riistanhoitotoimenpiteisiin, niihin liittyvään kokeilutoimintaan sekä riistanhoidon edistämistä tarkoittaviin avustuksiin;

3) riistanhoitomaksujen perimisestä sekä metsästäjärekisterin pitämisestä aiheutuviin menoihin; ja

4) metsästysmuseotoiminnan tukemisesta aiheutuviin menoihin.

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää edellä tarkoitetut määrärahat käytettäväksi 2 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. Samalla ministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä myönnettyjen määrärahojen käyttämisestä.

9 luku.

Metsästyksen ja riistanhoidon viranomaiset ja yhteisöt

53 §

Metsästystä ja riistanhoitoa koskevia asioita hoitavat valtion viranomaiset sekä metsästäjäin omatoimisuuteen perustuvat Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja riistanhoitoyhdistykset, niin kuin siitä tässä laissa säädetään.

Metsästystä ja riistanhoitoa koskevien asioiden ylin johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.

Läänissä valvoo metsästystä ja riistanhoitoa lääninhallitus poliisin avustamana. Paikallista valvontaa varten asetetaan riistanhoitoyhdistyksiin valantehneitä metsästyksenvartijoita, kuten siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

54 §

Metsästäjäin keskusjärjestön tehtävänä on koulutus- ja neuvontatyö metsästystä ja riistanhoitoa koskevissa asioissa, metsästys- ja riistanhoitotoiminnan käytännön järjestely sekä maa- ja metsätalousministeriön sille määräämien tehtävien suorittaminen.

Metsästäjäin keskusjärjestö on maa- ja metsätalousministeriön valvonnan alainen.

55 §

Metsästäjäin keskusjärjestön edustajakokous hyväksyy 61§:ssä tarkoitetun ohjesäännön, päättää keskusjärjestön taloudesta ja toiminnasta sekä valitsee jäsenet keskusjärjestön hallitukseen. Edustajakokous pidetään vuosittain ja siihen voi kukin riistanhoitopiiri lähettää enintään kolme edustajaa, joilla on käytettävissään yhteensä kolme ääntä. Tämän lisäksi kunkin piirin edustajilla on käytettävissään yksi ääni piirin metsästyskorttimäärän kutakin alkavaa viittätuhatta kohti.

Keskusjärjestön hallituksen tehtävänä on edustajakokouksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano sekä järjestön muiden käytännön asioiden hoitaminen.

Kustakin riistanhoitopiiristä edustajakokous valitsee hallitukseen yhden jäsenen riistanhoitopiirin asettamista ehdokkaista. Lisäksi edustajakokous valitsee hallitukseen enintään kolme muuta jäsentä, jotka edustavat metsästyksen ja riistanhoidon kannalta erityisten merkittäviä aloja. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, metsähallitus sekä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos määräävät hallitukseen kukin yhden jäsenen ja tämän henkilökohtaisen varajäsenen.

Hallituksen toimikausi on kolme vuotta.

56 §

Riistanhoitopiirin tehtävänä on koulutus- ja neuvontatyön suorittaminen metsästystä ja riistanhoitoa koskevissa asioissa, metsästysja riistanhoitotoiminnan käytännön järjestely sekä maa- ja metsätalousministeriön ja Metsästäjäin keskusjärjestön sille määräämien tehtävien suorittaminen.

Riistanhoitopiirit ovat keskusjärjestön valvonnan ja ohjauksen alaisia. Riistanhoitopiirin toiminta-alue määrätään asetuksella.

57 §

Riistanhoitopiirin päätösvaltaa käyttää riistanhoitopiirin kokous, johon kukin piirin alueella toimiva riistanhoitoyhdistys voi vuosikokouksessaan valita yhden edustajan. Kullakin edustajalla on kokouksessa yksi ääni.

Riistanhoitopiirin hallituksen tehtävänä on piirin kokouksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano sekä piirin muiden käytännön asioiden hoitaminen. Riistanhoitopiirin kokous valitsee hallitukseen yhdeksän jäsentä. Lisäksi hallitukseen kuuluu yksi maa- ja metsätalousministeriön ja yksi asianomaisen lääninhallituksen määräämä jäsen. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta.

58 §

Riistanhoitoyhdistyksen tehtävänä on koulutus- ja neuvontatyön suorittaminen metsästystä ja riistanhoitoa koskevissa asioissa, metsästys- ja riistanhoitotoiminnan käytännön järjestely ja metsästyksen valvonta sekä maa- ja metsätalousministeriön ja riistanhoitopiirin sille määräämien tehtävien suorittaminen.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alue on kunnan alue. Milloin paikkakunnan olojen vuoksi on tarkoituksenmukaista, maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueen kunnallisesta jaotuksesta poikkeavaksi.

Riistanhoitoyhdistys on sen riistanhoitopiirin valvonnan ja ohjauksen alainen, jonka toiminta-alueella yhdistys toimii.

59 §

Jokaisen riistanhoitomaksun suorittaneen Suomessa asuvan Suomen kansalaisen tulee kuulua jäsenenä riistanhoitoyhdistykseen. Riistanhoitoyhdistyksen jäseneksi voi jäljempänä mainituin edellytyksin liittyä myös muu riistanhoitomaksun suorittanut henkilö.

Henkilö voi kuulua jäsenenä siihen yhdistykseen, jonka toiminta-alueella hänellä on metsästysoikeus tai metsästysoikeuden haltijan antama vähintään yhden vuoden pituinen voimassa oleva kirjallinen lupa metsästyksen harjoittamiseen taikka jonka toiminta-alueeseen kuuluvassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Jollei henkilö, jonka tulee kuulua jäsenenä riistanhoitoyhdistykseen, ilmoita muuta yhdistystä, katsotaan hänen kuuluvan kotipaikkansa riistanhoitoyhdistykseen. Henkilö voi samanaikaisesti olla vain yhden riistanhoitoyhdistyksen jäsenenä.

60 §

Riistanhoitoyhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Kokouksessa kullakin yhdistyksen jäsenellä on yksi ääni. Jäsen voi valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään kokouksessa. Kukaan ei kuitenkaan saa edustaa enempää kuin viittä poissa olevaa jäsentä.

Yhdistyksen johtokunnan tehtävänä on yhdistyksen kokouksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano sekä yhdistyksen muiden käytännön asioiden hoitaminen.

Yhdistyksen kokous valitsee johtokunnan puheenjohtajan ja enintään kuusi muuta jäsentä. Edellä 3§:n 2 momentissa tarkoitetuilla alueilla metsähallitus voi lisäksi määrätä johtokuntaan yhden jäsenen. Jäsenten toimikausi on kolme vuotta siten, että ohjesäännössä määrättävällä tavalla kolmannes tai sitä lähinnä oleva osa kokouksen valitsemista jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa.

61 §

Metsästäjäin keskusjärjestöä, riistanhoitopiirejä ja riistanhoitoyhdistyksiä varten on laadittava ohjesääntö, joka on alistettava maa- ja metsauml;talousministeriön vahvistettavaksi.

Metsästäjäin Keskusjärjestössä, riistanhoitopiireissä ja riistanhoitoyhdistyksissä käytettävästä kielestä on vastaavasti voimassa, mitä kielilaissa (148/22) valtion viranomaisista on säädetty.

61 a §

Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja riistanhoitoyhdistykset voivat saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata.

Haaste ja viranomaisen muu tiedonanto katsotaan tulleen Metsästäjäin keskusjärjestön, riistanhoitopiirin tai riistanhoitoyhdistyksen tietoon, kun se on toimitettu hallituksen tai johtokunnan puheenjohtajalle.

61 b §

Riistanhoitoyhdistyksen jäsentä ei voida velvoittaa suorittamaan maksuja yhdistyksen menojen peittämiseksi.

Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja riistanhoitoyhdistykset voivat periä maksuja asetuksessa tarkemmin säädettävistä tehtävistä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1988. Ennen 61§:ssä tarkoitetun ohjesäännön vahvistamista noudatetaan aikaisempia sääntöjä.

Hallituksen esitys 111/87
Laki- ja talousvaliok. miet. 16/87
Suuren valiok. miet. 109/87

Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.