55/1988

Annettu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1988

Asetus ulkoasiainhallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä

kumotaan ulkoasiainhallinnosta 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun asetuksen (1069/86) 16 ja 26§, 43§:n 5 momentti ja 49§:n 4 momentti,

muutetaan 1, 4-6, 8 ja 10-12§, 26§:n edellä oleva väliotsikko, 27-32§, 35§:n 2 momentin 2 kohta, 39§, 43§:n 3 momentti, 44-46§, 49§:n 1 ja 3 momentti, 56§:n edellä oleva väliotsikko, 56 ja 57§, 58§:n edellä oleva väliotsikko, 58, 59, 66, 67, 71, 74 ja 75§,

sellaisina kuin niistä on 58§ osittain muutettuna 13 päivänä helmikuuta 1987 annetulla asetuksella (118/87) ja 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla asetuksella (386/87), sekä

lisätään asetukseen uusi 14 a§ ja 14 b§ sekä 32§:n edelle uusi väliotsikko seuraavasti:

1 luku

Ulkoasiainhallinnon organisaatio

Ministeriön organisaatio
1 §

Ulkoasiainministeriössä on:

1) hallinnollinen osasto;

2) poliittinen osasto;

3) kauppapoliittinen osasto;

4) oikeudellinen osasto;

5) kehitysyhteistyöosasto;

6) protokollaosasto; ja

7) lehdistö- ja kulttuuriosasto.

Lisäksi ministeriössä on valvonta- ja tarkastusyksikkö.

4 §

Hallinnollisessa osastossa on:

1) henkilöstötoimisto;

2) taloustoimisto;

3) kiinteistö- ja materiaalitoimisto; sekä

4) arkisto- ja kansliatoimisto.

Lisäksi hallinnollisessa osastossa on koulutusyksikkö, viestitysyksikkö, atk-yksikkö ja turvallisuusyksikkö.

5 §

Hallinnollinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)ulkoasiainhallinnon organisaatiota, suunnittelua ja menetelmien kehittämistä;

2)ministeriön toimialaan kuuluvaa lainsäädäntöä, mikäli siihen sisältyvät asiat eivät ole muun osaston käsiteltäviä;

3)ulkoasiainhallinnon tulo- ja menoarviota ja taloussuunnittelua, määrärahojen käyttöä ja sen valvontaa sekä ministeriön toimintaa tilivirastona;

4)henkilöstöhallinnollisia kysymyksiä;

5)ulkoasiainhallinnon kiinteistöjä ja huoneistoja sekä hankintoja, muuttoja ja muita materiaalitoimintoja;

6)ulkoasiainhallinnon arkistoja, kirjastoja ja muuta kansliatoimintaa ja kuriiriyhteyksiä;

7)turvallisuuskysymyksiä;

8)Suomen kunniakonsulien nimityksiä ja toimilupien myöntämistä vieraiden valtioiden Suomessa oleville konsuliedustajille;

9)diplomaatti- ja virkapassia;

10)automaattista tietojenkäsittelyä ja toimistoautomaatiota;

11)viestiyhteyksiä; sekä

12)muita ulkoasiainhallintoon liittyviä hallinnollisia kysymyksiä sikäli kuin ne eivät kuulu muille osastoille.

6 §

Poliittisessa osastossa on:

1)länsimaiden ja yleisten poliittisten kysymysten toimisto;

2)pohjoismaiden toimisto;

3)sosialististen maiden toimisto;

4)Aasian, Afrikan, latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän toimisto;

5)kansainvälisten järjestöasiain toimisto; sekä

6)aseidenriisunnan ja turvallisuuspoliittisten kysymysten toimisto.

8 §

Kauppapoliittisessa osastossa on:

1)Länsi-Euroopan ja yleisten kauppapoliittisten kysymysten toimisto;

2)taloudellisten yleisjärjestöjen toimisto;

3)Neuvostoliiton toimisto,

4)sosialististen maiden (pois luettuna Neuvostoliitto) toimisto;

5)kehitysmaiden toimisto;

6)Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja kauppapoliittisten kysymysten toimisto.

Lisäksi kauppapoliittisessa osastossa on vienninedistämisyksikkö, kaupan tekniset esteet -yksikkö, sekä pysyvän suomalais-neuvostoliittolaisen hallitusten välisen taloudellisen yhteistyökomission Suomen ryhmän sihteeristö, Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknillisen yhteistoimintakomitean Suomen osapuolen sihteeristö ja Suomen tasavallan ja Keskinäisen taloudellisen avun neuvoston yhteistyökomission Suomen osapuolen sihteeristö.

10 §

Oikeudellisessa osastossa on:

1)kansainvälisoikeudellinen toimisto;

2)kansainvälisten sopimusasiain toimisto; ja

3)yleisten ja konsuliasiain toimisto.

Lisäksi oikeudellisessa osastossa on passiyksikkö.

11 §

Oikeudellinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)Suomen ja vieraiden valtioiden välisiä sekä kansainvälisiin järjestöihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä sekä neuvotteluja näiden asioiden edellyttämien kansainvälisten sopimusten tekemiseksi, siltä osin kuin nämä eivät kuulu muiden osastojen toimialaan,

2)kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseen ja julkaisemiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä, näitä koskevia lausuntoja sekä sopimustiedostoa ja sopimusten rekisteröintiä;

3)Suomen osallistumista oikeudellisluonteisiin ja muihin kansainvälisiin kokouksiin;

4)Suomen kansalaisten oikeuksien ja yleisen oikeusturvan valvomista ulkomailla, hädänalaiseen tilaan ulkomailla joutuneiden Suomen kansalaisten avustamista, Suomen kansalaisille ulkomailta tulevia perintöjä ja eläkkeitä, kansainvälisiä perheoikeudellisia kysymyksiä, merenkulkuun liittyviä oikeudellisia kysymyksiä, kansainvälisiä oikeusapuasioita, mukaan lukien asiakirjojen tiedoksiannot ja rikoksentekijäin luovuttaminen sekä lainsäädäntöä ja kansainvälistä yksityisoikeutta koskevia selvityksiä;

5)Suomen vaaleja siltä osin kuin ne toimitetaan ulkomailla;

6)oleskelulupaa ja paluuviisumia vieraan valtion Suomessa olevan edustuston virkamiehelle ja edustuston muulle ulkomaalaiselle henkilöstölle; sekä

7)muita ulkoasiainhallintoon liittyviä oikeudellisia kysymyksiä sikäli kuin ne eivät kuulu muille osastoille.

Mitä edellä on säädetty Suomen kansalaisen avustamisesta, koskee ulkoasiainministeriön erikseen antamien ohjeiden mukaisesti myös Suomessa pysyvästi asuvaa toisen pohjoismaan kansalaista samoin kuin Suomessa pysyvästi asuvia pakolaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä sekä eräissä tapauksissa myös muita ulkomaalaisia, joilla on vahvat siteet Suomeen.

12 §

Kehitysyhteistyöosastossa on:

1) maa- ja metsätaloustoimisto;

2) sosiaalisen kehityksen toimisto;

3) talouselämän perusrakennetoimisto;

4) kansalaisjärjestötoimisto;

5)elintarvike- ja humanitaarisen avun toimisto;

6)YK-järjestelmän kansainvälisten kehityskysymysten toimisto; sekä

7)kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten toimisto.

Lisäksi kehitysyhteistyöosastossa on tutkimus- ja kehitysyksikkö, tiedotusyksikkö, taloushallintoyksikkö, yleishallintoyksikkö, ohjelmointiyksikkö, projektitoiminnan kehitysyksikkö sekä henkilöapuyksikkö.

14 a §

Lehdistö- ja kulttuuriosastossa on:

1) lehdistötoimisto; ja

2) kulttuuritoimisto.

14 b §

Lehdistö- ja kulttuuriosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)Suomen kansainvälisiä lehdistö- ja kulttuurisuhteita;

2)Suomen tuntemuksen edistämistä ulkomailla;

3)tiedotusaineiston ja sen jakelun suunnittelua;

4)valtio- ja ministerivierailujen lehdistöjärjestelyjä;

5)ulkomaille suuntautuvaa taloudellista tiedotustoimintaa; sekä

6)suhteita tiedotusvälineisiin ulkoasiainhallinnon alaan kuuluvissa kysymyksissä, sikäli kuin ne eivät kuulu muiden osastojen toimialaan.

Ulkoasiainhallinnon virat
27 §

Ulkoasiainhallinnossa on seuraavat virat:

1)yhtenäisvirkajärjestelmän virat: ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri, kielenkääntäjä, avustaja, hallinnollinen avustaja, osastosihteeri, toimistosihteeri, toimistovirkailija, virastomestari, vahtimestari;

2)ministeriön erityisvirat: valtiosihteeri, alivaltiosihteeri, lainsäädäntöneuvos, ylitarkastaja, ylikielenkääntäjä, laskentapäällikkö, turvallisuuspäällikkö, ylireviisori, taloussihteeri, viestityspäällikkö, atk-päällikkö, toimistoinsinööri, kielenkääntäjä, kamreeri, arkistonhoitaja, viestityssihteeri, arkistoavustaja, kirjastonhoitaja, koulutussihteeri, reviisori, kirjastoamanuenssi, notaari, laskentasihteeri, kirjaaja, pääkirjanpitäjä, ylivirastomestari, siivooja;

3)yhtenäisvirkajärjestelmän lehdistöuran virat: lehdistöneuvos, lehdistösihteeri, lehdistöavustaja; sekä

4)yhtenäisvirkajärjestelmän kehitysyhteistyöuran virat: kehitysyhteistyöneuvos, kehitysyhteistyösihteeri, kehitysyhteistyöavustaja.

Ulkoasiainhallinnossa voi olla myös tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Yhtenäisvirkajärjestelmän kehitysyhteistyöuran virat rinnastetaan asemaltaan yhtenäisvirkajärjestelmän virkoihin siten, että kehitysyhteistyöneuvos toimistopäällikkönä toimiessaan vastaa ulkoasiainneuvosta ja muutoin lähetystöneuvosta sekä että kehitysyhteistyösihteeri vastaa ulkoasiainsihteeriä ja kehitysyhteistyöavustaja avustajaa.

28 §

Tasavallan presidentti nimittää valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, ulkoasiainneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, kehitysyhteistyöneuvoksen, lähetystöneuvoksen, lehdistöneuvoksen, ylitarkastajan, turvallisuuspäällikön, ylikielenkääntäjän, laskentapäällikön, viestityspäällikön, ulkoasiainsihteerin, lehdistösihteerin ja kehitysyhteistyösihteerin.

Avustajan, hallinnollisen avustajan, lehdistöavustajan, kehitysyhteistyöavustajan ja näitä virka-asemaltaan alemman virkamiehen nimittää ulkoasiainministeriö virkaa haettavaksi julistamatta. Tilapäisen virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa ulkoasiainministeriö.

Muun virkamiehen nimittää valtioneuvosto virkaa haettavaksi julistamatta.

29 §

Alivaltiosihteerin määrää tehtävään tasavallan presidentti.

30 §

Tasavallan presidentti määrää:

1)osastopäälliköksi, ulkoasiainhallinnon tarkastajaksi, kiertäväksi suurlähettilääksi, apulaisosastopäälliköksi ja neuvottelevaksi virkamieheksi ulkoasiainneuvoksen;

2)toimistopäälliköksi ja toimistoon rinnastettavan muun yksikön päälliköksi ulkoasiainneuvoksen tai lähetystöneuvoksen;

3)suurlähettilään johtaman suurlähetystön, pysyvän edustuston, erityisedustuston ja lähetetyn pääkonsulinviraston päälliköksi ulkoasiainneuvoksen;

4)lähettilään tai asiainhoitajan johtaman lähetystön päälliköksi ulkoasiainneuvoksen, lähetystöneuvoksen tai kehitysyhteistyöneuvoksen; sekä

5)muun lähetetyn konsulin viraston päälliköksi lähetystöneuvoksen, kehitysyhteistyöneuvoksen, ulkoasiainsihteerin, kehitysyhteistyösihteerin, hallinnollisen ulkoasiainsihteerin, avustajan tai hallinnollisen avustajan.

Kehitysyhteistyöosaston osastopäälliköksi, apulaisosastopäälliköksi, neuvottelevaksi virkamieheksi, toimistopäälliköksi ja toimistoon rinnastettavan muun yksikön päälliköksi voidaan määrätä myös kehitysyhteistyöneuvos, lehdistö- ja kulttuuriosaston toimistopäälliköksi lehdistöneuvos sekä sellaisen suurlähetystön päälliköksi, jonka toiminnassa pääpaino on kehitysyhteistyössä kehitysyhteistyöneuvos.

Ministeriö määrää virkamiehen muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun tehtävään sikäli kuin tehtävä ei määräydy suoraan virkanimen perusteella.

Milloin edustuston vakinaista päällikköä ei ole määrätty tai kun hän on estynyt tehtäväänsä hoitamasta, toimii edustuston virkaiältään vanhin ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri tai avustaja edustuston väliaikaisena päällikkönä, jollei ulkoasiainministeriö määrää edustuston väliaikaiseksi päälliköksi ulkoasiainhallinnon muuta virkamiestä.

31 §

Edellä 27§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri, kielenkääntäjä, avustaja ja hallinnollinen avustaja ovat, sikäli kuin heitä ei ole nimittämiskirjaan tehtävällä merkinnällä määrätty pysyvästi ministeriöön, velvollisia siirtymään toiseen virantoimituspaikkaan ministeriöstä ulkomaanedustukseen, ulkomaanedustuksen asemapaikasta toiseen ja ulkomaanedustuksesta ministeriöön. Sanottu velvollisuus koskee myös 27§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista virkamiehistä valtiosihteeriä ja alivaltiosihteeriä, jotka on nimitettävä samalla ulkoasiainneuvoksen virkaan.

Muu 27§:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu virkamies on velvollinen siirtymään vain ulkomaanedustuksesta ministeriöön.

Arvonimet
32 §

Suurlähetystön tai siihen rinnastettavan edustuston päälliköksi määrätyllä ulkoasiainneuvoksella on täysivaltaisen erikoissuurlähettilään ja lähetystön päälliköksi määrätyllä virkamiehellä erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin tai asiainhoitajan arvo ja asema.

Arvonimen myöntämisestä muulle ulkoasiainhallinnon virkamiehelle päättää tasavallan presidentti. Ulkoasiainministeriö voi kuitenkin oikeuttaa ulkomaanedustuksessa palvelevan henkilön käyttämään muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua arvonimeä sen ajan, jonka palvelu asemapaikassa kestää.

35 §

Alivaltiosihteerien vastuualueet voivat olla seuraavat:

2) poliittiset sekä lehdistö- ja kulttuuriasiat (poliittinen alivaltiosihteeri),


39 §

Hallinnollisen osaston osastopäällikkö ratkaisee lisäksi asiat, jotka koskevat:

1)ulkomaanedustuksen henkilöstön virkamatkoja;

2)ulkomaanedustuksen virkamiehelle suoritettavia paikalliskorotuksia ja muita korvauksia;

3)diplomaatti- ja virkapassin antamista;

4)ulkoasiainhallinnon osastosihteerin sekä tähän rinnastettavien ja tätä alempien virkamiesten nimittämistä, ottamista ja irtisanomista sekä heidän määräämistään tehtäviinsä ulkoasianhallinnossa ja sijoittamistaan ministeriön osastoille tai erillisiin toimintayksiköihin;

5)työsopimussuhteisen henkilöstön työsopimuksia ja tehtävään määräämistä, lukuun ottamatta 3§:n 2 momentissa tarkoitettujen sihteeristöjen pääsihteereitä, apulaispääsihteereitä ja heihin rinnastettavaa muuta työsopimussuhteista henkilöstöä;

6)sellaisen virkavapauden myöntämistä, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä vastaavan vapautuksen myöntämistä työsopimusehtoiselle henkilöstölle;

7)ulkoasiainhallinnon henkilöstön vuosiloma-aikojen vahvistamista ministerin hyväksyttyä valtiosihteerin, alivaltiosihteereiden, edustustojen päälliköiden, osastopäälliköiden, ulkoasiainhallinnon tarkastajan ja neuvottelevien virkamiesten loma-ajat, 55§:ssä säädetyin poikkeuksin;

8)valtion virkamiehen ja työntekijän terveydenhuollosta ulkomailla annetun lain (176/87) mukaisia korvauksia;

9)vapautuksen myöntämistä kunniakonsuleille heidän tehtävistään yli kuuden kuukauden ajaksi;

10)myöhästyneinä esitettyjen matkalaskujen hyväksymistä;

11)lupaa oman auton käyttämiseen virkamatkoilla; sekä

12)tileistä poistoa.

43 §

Hallinnollisen osaston kiinteistö- ja materiaalitoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat ulkoasiainhallinnon kaluston ja konttorikoneiden hankkimista ja niiden poistamista sekä muiden kuin edustuston päälliköiden virka-asuntoina käytettävien huoneistojen vuokraamista.


44 §

Oikeudellisen osaston passiasioita hoitamaan määrätty virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat oleskelulupaa ja paluuviisumia vieraan valtion Suomessa olevan edustuston virkamiehelle ja muulle edustuston ulkomaiselle henkilöstölle ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti.

45 §

Ulkoasiainhallinnon tarkastaja toimii valvonta- ja tarkastusyksikön päällikkönä ja suorittaa ne toimialaansa kuuluvat tarkastus- ja muut tehtävät, jotka ministeri tai valtiosihteeri hänelle määrää taikka jotka työjärjestyksen mukaan hänelle kuuluvat.

46 §

Neuvotteleva virkamies määrätään toimimaan ministeriön osastolla tai valvonta- ja tarkastusyksikössä. Neuvotteleva virkamies voi toimia myös valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin alaisena.

49 §

Ministeriön esittelijöinä valtioneuvostossa ovat ulkoasiainhallinnon valtiosihteeri, alivaltiosihteeri ja ylitarkastaja sekä sellainen ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, lehdistöneuvos, kehitysyhteistyöneuvos, ulkoasiainsihteeri, kehitysyhteistyösihteeri ja lehdistösihteeri, jonka virantoimituspaikkana on ministeriö.


Ministeriössä esittelevät asioita 1 ja 2 momentissa mainittujen viranhaltijoiden lisäksi ne virkamiehet, jotka ministeriö siihen määrää.

Yleiset kelpoisuusvaatimukset
56 §

Ministeriön valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin sekä ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen, lähetystöneuvoksen, ulkoasiainsihteerin tai avustajan virkaan voidaan nimittää vain henkilö, joka on julistettu päteväksi ulkoasiainhallinnon virkoihin tai joka on saavuttanut niihin kelpoisuuden ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleiden perusteiden nojalla.

Päteväksi julistamisen edellytyksenä on 65§:ssä tarkoitettu, hyväksyttävästi suoritettu koepalvelu sekä täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin kieltä ja yhtä muuta 63§:n 2 kohdassa mainituista kielistä.

57 §

Ulkoasiainhallinnon hallinnollisen ulkoasiainsihteerin sekä hallinnollisen avustajan ja osastosihteerin virkaan vaaditaan:

1)korkeakoulututkinto tai soveltuva opistotasoinen tutkinto taikka että asianomaisella muuten harkitaan olevan sellainen, erityisesti ulkoasiainhallinnon tehtävissä saavutettu kyky ja taito, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää;

2)suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito ja täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kieltä; sekä

3) ulkoasiainhallintokurssin tai kansainvälisten asiain valmennuskurssin hyväksyttävä suorittaminen.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan osastosihteerin virkaan nimittää myös 3 momentissa luetellut kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on ulkoasiainhallinnossa hankittu viran hoitamisen edellyttämä kokemus.

Ulkoasiainhallinnon toimistosihteerin ja toimistovirkailijan virkaan vaaditaan:

1)sellainen kyky ja taito, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää; sekä

2)ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito ja tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kieltä.

Ulkoasiainhallinnon virastomestarin ja vahtimestarin virkaan vaaditaan:

1)sellainen kyky ja taito, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää; sekä

2)tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito jossakin 3 momentin 2 kohdassa mainituista kielistä.

Erityiset kelpoisuusvaatimukset
58 §

Sen estämättä, mitä 56§:n 1 momentissa on säädetty, voidaan sellaiseen ulkoasiainneuvoksen, lähetystöneuvoksen tai ulkoasiainsihteerin virkaan, jonka tehtävien hoitaminen ei edellytä ulkoasiainhallinnossa hankittua kokemusta, nimittää myös henkilö, jolla on tehtävien edellyttämä kokemus, soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, säädetty toisen kotimaisen kielen taito sekä täysin tyydyttävä taito käyttää suullisesti ja kirjallisesti yhtä 63§:n 2 kohdassa mainituista kielistä. Tällainen virkamies määrätään virantoimitukseen pysyvästi ministeriöön.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja virkoja ovat:

1)oikeudellisen osaston kansainvälisoikeudellisen toimiston yksi lähetystöneuvos;

2)oikeudellisen osaston enintään kolme ulkoasiainsihteeriä;

3)hallinnollisen osaston tutkimus- ja suunnittelutehtäviä hoitamaan määrätyt lähetystöneuvos ja ulkoasiainsihteeri, hallintoon liittyviä oikeudellisia tehtäviä hoitamaan määrätty lähetystöneuvos tai ulkoasiainsihteeri sekä hallinnollisen osaston henkilöstötoimiston palvelussuhdeasioita käsittelemään määrätty lähetystöneuvos tai ulkoasiainsihteeri;

4)hallinnollisen osaston koulutusyksikön lähetystöneuvos ja ulkoasiainsihteeri;

5)hallinnollisen osaston arkisto- ja kansliatoimiston päällikön tehtävään määrätty ulkoasiainneuvos tai lähetystöneuvos sekä sanotun toimiston lähetystöneuvos;

6)hallinnollisen osaston taloustoimiston päällikön tehtävään määrätty ulkoasiainneuvos tai lähetystöneuvos ja taloustoimiston lähetystöneuvos;

7)hallinnollisen osaston kiinteistö- ja materiaalitoimiston päällikön tehtävään määrätty ulkoasiainneuvos tai lähetystöneuvos;

8)poliittisen osaston pohjoismaiden yhteistyöministerin sijaista avustava lähetystöneuvos;

9)kauppapoliittisen osaston Länsi-Euroopan ja yleisten kauppapoliittisten kysymysten toimiston enintään kaksi lähetystöneuvosta;

10)kauppapoliittisen osaston taloudellisten yleisjärjestöjen toimiston enintään kaksi lähetystöneuvosta;

11)kauppapoliittisen osaston sosialististen maiden (pois luettuna Neuvostoliitto) toimiston sekä kehitysmaiden toimiston enintään kaksi lähetystöneuvosta ja enintään kaksi ulkoasiainsihteeriä;

12)lehdistö- ja kulttuuriosaston päällikön tehtävään määrätty ulkoasiainneuvos.

Seuraaviin ulkoasiainhallinnon virkoihin vaaditaan säädetyn suomen ja ruotsin kielen taidon lisäksi:

1)oikeudellisen osaston lainsäädäntöneuvoksen virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä lainvalmistelutyössä tarvittava hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin kieltä;

2)koulutussihteerin virkaan ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys koulutuskysymyksiin;

3)turvallisuuspäällikön virkaan korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys turvallisuuskysymyksiin sekä tyydyttävä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito;

4)ylikielenkääntäjän virkaan filosofian kandidaatin tutkinto ja erinomainen taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää ranskan, saksan tai venäjän kieltä;

5)kielenkääntäjän virkaan filosofian kandidaatin tutkinto ja erinomainen taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän kieltä, oikeudellisen osaston kahden kielenkääntäjän virkaan korkeakoulututkinto tai muu virkaan soveltuva tutkinto ja erinomainen taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, ranskan, saksan tai venäjän kieltä sekä suomen kielen täydellinen hallitseminen ja toisen kielenkääntäjän virkaan ruotsin kielen täydellinen hallitseminen;

6)valvonta- ja tarkastusyksikön ylitarkastajan virkaan ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys valtionhallintoon;

7)arkistotehtävissä toimivan ylitarkastajan sekä arkistonhoitajan virkaan filosofian, valtiotieteen tai yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto ja valtionarkistossa suoritettu arkistotutkinto, hyvä perehtyneisyys julkiseen arkistotoimeen sekä tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää yhtä ja tekstin ymmärtämiseen riittävä taito kahdessa muussa 63§:n 2 kohdassa mainituista vieraista kielistä;

8)arkistoavustajan virkaan filosofian, valtiotieteen tai yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, valtionarkistossa suoritettu arkistonhoitotutkinto sekä tekstin ymmärtämiseen riittävä taito englannin kielessä ja kahdessa muussa 63§:n 2 kohdassa mainituista vieraista kielistä;

9)kirjastonhoitajan virkaan filosofian kandidaatin tutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kirjastoammatillinen tutkinto tai sitä vastaava koulutus sekä 7 kohdassa mainittu kielitaito;

10)viestityspäällikön ja viestityssihteerin virkaan perehtyneisyys viestitystoimintaan ja siihen liittyviin teknisiin kysymyksiin;

11)ylireviisorin sekä laskentapäällikön virkaan ylempi korkeakoulututkinto tai ennen kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/77) voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukainen ekonomin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys julkiseen taloushallintoon;

12)kiinteistöasioita hoitavan ylitarkastajan virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto ja kiinteistöhallinnon tuntemusta ja muun ylitarkastajan virkaan ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä kiinteistö- ja materiaalihallinnon tuntemusta;

13)taloussihteerin virkaan korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys julkiseen taloushallintoon ja taloussuunnitteluun;

14)kamreerin virkaan korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys kirjanpitoon ja maksuliikenteeseen;

15)lehdistöneuvoksen, lehdistösihteerin ja lehdistöavustajan virkaan ylempi korkeakoulututkinto tai muutoin hyvät edellytykset viran hoitamiseen, hyvä perehtyneisyys lehdistöalaan ja tiedotustoimintaan sekä täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin kieltä;

16)kehitysyhteistyöneuvoksen ja kehitysyhteistyösihteerin virkaan ylempi korkeakoulututkinto, hallinnollinen kokemus ja hyvä perehtyneisyys kehitysyhteistyökysymyksiin sekä täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin kieltä; sekä

17)kehitysyhteistyöavustajan virkaan korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä kehitysyhteistyökysymyksiin sekä täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin kieltä.

Jollei 3 momentissa ole erikseen kielitaitovaatimusta säädetty, vaaditaan siinä mainitulta virkamieheltä tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää yhtä 63§:n 2 kohdassa mainituista vieraista kielistä.

59 §

Muilta kuin 56-58§:ssä mainituilta virkamiehiltä vaaditaan sellainen aikaisemmalla toiminnalla osoitettu taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

66 §

Sen jälkeen kun virkamiesharjoittelijaksi otettu on suorittanut 65§:ssä tarkoitetun koepalvelun, ottaa valinta- ja koulutuslautakunta lopullisesti käsiteltäväksi kysymyksen hänen pätevyydestään ulkoasiainhallinnon virkoihin.

Ennen kuin lautakunta ratkaisee kysymyksen virkamiesharjoittelijan pätevyydestä, sen on hankittava ministeriöltä tarpeellinen selvitys siitä, millä menestyksellä harjoittelija on koepalveluaikanaan suorittanut virkatehtävänsä ja peruskoulutuksensa, sekä lausunto hänen sopivuudestaan ulkoasiainhallinnon virkoihin. Esitettyjen tietojen perusteella lautakunta, ottaen huomioon mitä 56§:n 2 momentissa on säädetty, ratkaisee kysymyksen virkamiesharjoittelijan pätevyydestä ja sopivuudesta ulkoasiainhallinnon alalle.

67 §

Virkamiesharjoittelijaksi otettu voidaan määrätä hoitamaan ulkoasiainhallinnon avustajan virkaa, ei kuitenkaan ennen kuin hän on suorittanut koepalvelusta vähintään yhden vuoden.

71 §

Virkavapautta voi ministeriö myöntää tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle enintään vuodeksi ja valtioneuvosto sitä pidemmäksi ajaksi. Muulle virkamiehelle virkavapautta myöntää ministeriö. Palkkaeduista virkavapauden ajalta on erikseen säädetty tai virkaehtosopimuksin sovittu.

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta yli yhdeksi vuodeksi ja viran hoitamisesta yli vuoden kestävän virkavapauden aikana päättää valtioneuvosto, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti. Muissa tapauksissa avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää ministeriö.

74 §

Eroamisikä ulkoasiainhallinnon valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, ulkoasiainneuvoksen, kehitysyhteistyöneuvoksen, lähetystöneuvoksen ja lehdistöneuvoksen virassa on 65 vuotta.

75 §

Ulkomaanedustuksessa palveleva ulkoasiainhallinnon virkamies vastaa häntä henkilökohtaisesti koskevassa riita-asiassa ja myös rikosasiassa, jos rikos on tehty ulkomailla eikä asia lain mukaan ole ylemmän tuomioistuimen käsiteltävä, Helsingin raastuvanoikeudessa.

Virkarikoksesta syytetään tasavallan presidentin nimittämää ulkoasiainhallinnon virkamiestä Helsingin hovioikeudessa ja muuta virkamiestä Helsingin raastuvanoikeudessa.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1988. Asetuksen 1, 4, 6, 10, 14 a ja 14 b§ tulevat voimaan kuitenkin vasta 1 päivänä maaliskuuta 1988.

Mitä asetuksen 74§:ssä on eroamisiästä säädetty, sovelletaan virkamieheen, joka on ennen asetuksen voimaantuloa täyttänyt tai täyttää 65 vuotta ennen 1 päivää kesäkuuta 1988, vasta sanotusta päivästä lukien.

Tämän asetuksen kelpoisuusvaatimuksia koskevat säännökset eivät koske asianomaista virkamiestä siinä virassa, jossa hän asetuksen voimaan tullessa on tai johon hänet tätä ennen on nimitetty.

Sellaiset erivapaudet säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista, jotka on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa olleisiin ulkoasiainministeriön tai ulkomaanedustuksen virkoihin tai toimiin, koskevat myös tässä asetuksessa tarkoitettuja ulkoasiainhallinnon virkoja.

Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1988

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Vt. ulkoasiainministeri, Pääministeri
Harri Holkeri

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.