726/1987

Annettu Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1987

Eroraha-asetus

Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion virkamieslain (755/86) 3§:n 2 momentin sekä 51-53§:n nojalla:

Yleistä
1 §

Virkasuhteen päättymisen perusteella virkamiehelle suoritettavasta erorahasta ja toistuvasta korvauksesta on voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään. Virkamiehestä käytetään tässä asetuksessa nimitystä edunsaaja.

Palvelussuhteella tarkoitetaan tässä asetuksessa sellaista virkasuhdetta, työsopimussuhdetta ja virkasuhteeseen verrattavaa julkisoikeudellista palvelussuhdetta, jossa

1) viikottainen työaika on ollut keskimäärin vähintään 20 tuntia; tai

2) viikottainen työaika on ollut keskimäärin vähintään 16 tuntia ja palvelussuhteesta saatu ansio vähintään 1 270 markkaa kuukaudessa; tai

3) opetusvelvollisuus tai oppituntien määrä on ollut vähintään 420 tuntia lukuvuodessa tai vähintään 210 tuntia lukukaudessa.

Eroraha
2 §

Eroraha suoritetaan peruserorahana ja lisäerorahana.

Peruserorahan ja lisäerorahan myöntämisen yleiset edellytykset ovat seuraavat:

1) edunsaajan virkasuhde on päättynyt valtion virkamieslain 51§:ssä tarkoitetusta syystä taikka edunsaaja, joka on ollut virkasuhteen päättyessä tilapäisenä virkamiehenä, on irtisanottu sen johdosta, että työvoimaa on supistettu tai toiminta lopetettu;

2) edunsaaja on ollut palvelussuhteessa valtioon yhdenjaksoisesti vähintään virkasuhteensa päättymistä edeltäneet viisi vuotta ja saanut palvelussuhteesta pääasiallisen toimeentulonsa;

3) edunsaaja on virkasuhteensa päättyessä

a) täyttänyt 50 mutta ei 63 vuotta, tai

b) täyttänyt 40 vuotta ja ollut yhdenjaksoisesti ennen virkasuhteensa päättymistä palvelussuhteessa valtioon niin kauan, että hänen täysien ikävuosiensa ja täysien palvelusvuosiensa yhteismäärä on vähintään 50;

4) edunsaaja ei virkasuhteensa päättyessä saa eikä hänellä tällöin ole oikeutta saada valtion varoista vanhuuseläkettä; sekä

5) edunsaajalle ei ole myönnetty ylimääräistä eläkettä eikä hänelle ole varattu mahdollisuutta erityisin edellytyksin saada ylimääräistä eläkettä.

3 §

Peruserorahan myöntämisen erityisenä edellytyksenä on, että edunsaaja on välittömästi virkasuhteensa päättymisestä lukien ollut työttömänä työnhakijana työnvälityksessä vähintään kuukauden ajan, eikä hän ole tänä aikana ilman pätevää syytä kieltäytynyt

1) ottamasta vastaan hänelle tarjona ollutta, lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja josta maksetaan virka- tai työehtosopimuksen mukainen palkka, tai, jollei tällaista sopimusta ole, työpaikkakunnalla sellaisesta työstä maksettava käypä palkka; eikä

2) osallistumasta työttömyysturvalain (602/84) 9§:n mukaiseen koulutukseen tai vastaavin edellytyksin muuhun ammattikoulutukseen.

4 §

Lisäerorahan myöntämisen erityisenä edellytyksenä on

1) että edunsaajalle on myönnetty peruseroraha; ja

2) että edunsaaja on välittömästi virkasuhteensa päättymisestä lukien ollut työttömänä työnhakijana työnvälityksessä vähintään kolmen kuukauden ajan, eikä hän ole tänä aikana ilman pätevää syytä kieltäytynyt ottamasta vastaan hänelle tarjona ollutta 3§:n 1 kohdassa tarkoitettua työtä eikä osallistumasta 3§:n 2 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen.

Toistuva korvaus
5 §

Toistuva korvaus voidaan harkinnan mukaan myöntää edunsaajalle, jolle on myönnetty peruseroraha ja lisäeroraha ja joka niiden myöntämisen jälkeen edelleen on työttömänä työnhakijana työnvälityksessä. Toistuvaa korvausta ei kuitenkaan saa myöntää edunsaajalle, joka

1) ei ole virkasuhteen päättyessä ollut virassa vakinaisena virkamiehenä; tai

2) ei ole ennen virkasuhteen päättymistä ollut palvelussuhteessa valtioon niin kauan, että hänen täysien ikävuosiensa ja täysien palvelusvuosiensa yhteismäärä olisi vähintään 75.

Jos edunsaaja on täyttänyt 50 vuotta, hänelle voidaan kuitenkin myöntää toistuva korvaus, jos hän on ennen virkasuhteen päättymistä ollut palvelussuhteessa valtioon vähintään 15 palvelusvuotta.

Harkittaessa sitä, myönnetäänkö edunsaajalle toistuva korvaus, on otettava huomioon edunsaajan mahdollisuus vallitsevassa työllisyystilanteessa saada työtä, edunsaajan taloudellisen tuen tarve sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

6 §

Toistuvan korvauksen määrä vahvistetaan harkinnan mukaan kussakin tapauksessa erikseen. Toistuvan korvauksen määrää harkittaessa otetaan huomioon edunsaajan valtion palvelusajan pituus, hänen virasta viimeksi saamansa palkkaus, muut tulot, joita edunsaaja virkasuhteen päätyttyä saa tai olisi voinut saada, sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Edunsaajan toistuvan korvauksen määrä ei kuitenkaan saa ylittää kahta kolmasosaa siitä palkkauksesta, joka hänelle kulloinkin voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaan suoritettaisiin lakkautettua virkaa vastaavasta virasta.

7 §

Toistuva korvaus myönnetään määräajaksi, kerrallaan kuitenkin enintään kuudeksi kuukaudeksi. Toistuva korvaus voidaan myöntää enintään siihen saakka, kun edunsaaja saavuttaa eläkeiän. Toistuva korvaus myönnetään aikaisintaan hakemusta seuraavan kuukauden alusta lukien.

Toistuvan korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että edunsaaja on jatkuvasti työttömänä työnhakijana työnvälityksessä eikä ole virkasuhteensa päättymisen jälkeen ilman pätevää syytä kieltäytynyt ottamasta vastaan hänelle tarjona ollutta 3§:n 1 kohdassa tarkoitettua työtä eikä osallistumasta 3§:n 2 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen. Toistuvan korvauksen saajan olosuhteissa tapahtuneesta sellaisesta muutoksesta, joka voi vaikuttaa korvauksen määrään tai sen maksamiseen, hänen tai hänen edustajansa on viipymättä ilmoitettava valtiokonttorille sen mukaan kuin valtiokonttori määrää.

Toistuva korvaus on välittömästi lakkautettava, sen maksaminen määräajaksi keskeytettävä tai maksettavaa määrää alennettava, jos niiden olosuhteiden, joihin päätös toistuvan korvauksen myöntämisestä tai sen määrän vahvistamisesta perustuu, päätöksen antamisen jälkeen havaitaan olennaisesti muuttuneen. Toistuva korvaus on samoin välittömästi lakkautettava, sen maksaminen keskeytettävä tai maksettavaa määrää alennettava, jos edunsaaja on vääriä tietoja antamalla tai salaamalla todellisen asianlaidan saanut aikaan sen, että toistuvaa korvausta on suoritettu perusteettomasti.

8 §

Toistuva korvaus myönnetään edunsaajalle valtion virkamieslain 52§:ssä säädetyllä perusteella sen estämättä, että edunsaaja ei täytä edellä 5§:ssä säädettyjä edellytyksiä. Toistuvan korvauksen määrään, myöntämiseen, suorittamiseen ja lakkauttamiseen noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä tässä asetuksessa säädetään.

9 §

Jos valtion virkamieslain 52§:n nojalla myönnetyn toistuvan korvauksen saaja myöhemmin tuomioistuimen päätöksellä tuomitaan viraltapanon sijasta tuomittavaan rangaistukseen saman syyn johdosta, joka aiheutti irtisanomisen ja toistuvan korvauksen myöntämisen, on toistuva korvaus välittömästi lakkautettava.

Erinäiset säännökset
10 §

Jos edunsaaja, jolle virkasuhteen päättyessä olisi muutoin voitu myöntää peruseroraha tai lisäeroraha, sijoittuu uudelleen työhön ja viiden vuoden kuluessa virkasuhteen päättymisestä menettää uuden työpaikkansa sellaisesta syystä, jonka perusteella asianomaisten säännösten ja määräysten mukaan voitaisiin myöntää eroraha, hänelle voidaan kyseisen aikaisemman virkasuhteen perusteella myöntää peruseroraha ja lisäeroraha noudattaen, mitä 3 ja 4§:ssä on säädetty.

11 §

Edunsaajalle, joka täyttää muut peruserorahan tai lisäerorahan myöntämisen edellytykset, mutta joka ei ole välittömästi virkasuhteen päätyttyä ollut työnhakijana työnvälityksessä sen vuoksi, että hän on sijoittunut väliaikaisena pidettävään työhön tai että hän on ollut sairaana tai hänellä on ollut muu pakottava este, voidaan myöntää peruseroraha ja lisäeroraha, jos hän välittömästi väliaikaisena pidettävän työn tai sanotun esteen päätyttyä on ollut työnhakijana työnvälityksessä 3 ja 4§:ssä säädetyin tavoin.

12 §

Jos valtion virkamieslain 52§:n nojalla myönnetty toistuva korvaus on lakkautettu uuden työn vastaanottamisen johdosta ja edunsaaja tämän jälkeen menettää uuden työpaikan ilman omaa syytään, hänelle voidaan hakemuksesta myöntää uudelleen toistuva korvaus noudattaen, mitä edellä on säädetty. Toistuvaa korvausta ei saa myöntää uudelleen myöhemmin kuin yhden vuoden kuluttua uuden työn vastaanottamisesta.

Toistuva korvaus voidaan 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa myöntää uudelleen, jos edunsaaja on ollut vähintään 15 vuotta valtion palveluksessa ennen irtisanomista, 1 momentissa säädetyn määräajan estämättä, ei kuitenkaan myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua uuden työn vastaanottamisesta.

13 §

Erorahaa ja toistuvaa korvausta ei saa myöntää, ellei sitä koskevaa hakemusta ole toimitettu valtiokonttorille viimeistään kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin palvelussuhde päättyi. Edellä 10 ja 11§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa erorahaa ei saa myöntää, ellei hakemusta ole toimitettu valtiokonttorille viimeistään kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana edunsaaja on menettänyt 10§:ssä tarkoitetun uuden työpaikan tai 11§:ssä tarkoitettu työ tai este on päättynyt.

14 §

Erorahaa ja toistuvaa korvausta koskeva hakemus on tehtävä valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella. Erorahaa koskevaan hakemukseen on liitettävä nimikirjanote tai sitä vastaava selvitys sekä työvoimaviranomaisen antama todistus siitä, että hakija täyttää 3§:ssä, 4§:n 2 kohdassa ja 5§:ssä säädetyt edellytykset, sekä muu tarpeellinen valtiokonttorin vaatima selvitys.

Toistuvaa korvausta koskevaan hakemukseen on liitettävä työvoimaviranomaisen antama todistus siitä, että hakija on edelleen työttömänä työnhakijana työnvälityksessä eikä hän ole virkasuhteensa päättymisen jälkeen ilman pätevää syytä kieltäytynyt ottamasta vastaan hänelle tarjona ollutta 3§:n 1 kohdassa tarkoitettua työtä eikä osallistumasta 3§:n 2 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen.

15 §

Erorahan ja toistuvan korvauksen myöntää ja suorittaa valtiokonttori.

Toistuva korvaus maksetaan kuukausittain valtiokonttorin määrääminä maksupäivinä.

16 §

Toistuvaa korvausta koskeva asia on käsiteltävä valmistavasti valtion virkamieslain 53§:ssä tarkoitetussa eroraha-asiain neuvottelukunnassa.

Erorahaa koskeva asia voidaan tarvittaessa valmistavasti käsitellä eroraha-asiain neuvottelukunnassa.

17 §

Eroraha-asiain neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä. Heidän toimikautensa on kolme vuotta.

Eroraha-asiain neuvottelukunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kaksi jäsentä määrää valtioneuvosto valtiovarainministeriön ja neljä muuta jäsentä virkamiesyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Kullekin jäsenelle, puheenjohtajaa lukuunottamatta, määrätään samalla tavalla yksi henkilökohtainen varajäsen.

Jos jäsen tai varajäsen kesken toimikautensa eroaa tai kuolee, määrätään hänen tilalleen uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi siten kuin 2 momentissa on säädetty.

18 §

Eroraha-asiain neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kaksi valtiovarainministeriön ehdotuksesta määrättyä jäsentä sekä vähintään kaksi keskusjärjestöjen ehdotuksesta määrättyä jäsentä.

Eroraha-asiain neuvottelukunnan kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään läsnä olleet neuvottelukunnan jäsenet sekä neuvottelukunnan tekemät päätökset.

Eroraha-asiain neuvottelukunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä sihteerin ja asiantuntijan palkkiot vahvistaa valtiovarainministeriö. Eroraha-asiain neuvottelukunnasta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

19 §

Valtiokonttorin päätökseen toistuvaa korvausta koskevassa asiassa ei saa valittamalla hakea muutosta eikä siitä saa tehdä oikaisuvaatimusta.

20 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa valtiovarainministeriö.

21 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

Tällä asetuksella kumotaan valtion virkamiesten erorahasta 29 päivänä joulukuuta 1977 annettu valtioneuvoston päätös (1075/77) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, kuitenkin niin, että sanottua päätöstä siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen on sovellettava ennen tämän asetuksen voimaantuloa päättyneisiin palvelussuhteisiin.

Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1987

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Ulla Puolanne

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.