Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67§:ssä säädetyllä tavalla,
muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 37§:n 1 momentti, 37 a§:n 1 ja 3 momentti, 43§:n 2 momentti sekä 86§:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 37§:n 1 momentti 5 päivänä marraskuuta 1948 annetussa laissa (775/48), 37 a§:n 1 ja 3 momentti 4 päivänä maaliskuuta 1966 annetussa laissa (117/66) sekä 43§:n 2 momentti ja 86§:n 3 momentti 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (278/83), näin kuuluviksi:
37 §
Jos edustaja tahtoo tehdä valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi kysymyksen tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, hänen tulee antaa se kirjallisesti laadittuna ja sisällöltään täsmällisenä puhemiehelle, jonka tulee saattaa kysymys valtioneuvoston jäsenen tietoon. Kysymys voidaan tehdä myös valtiopäivien keskeydyttyä. Puhemiehen kanssa sopimallaan ajalla antaa valtioneuvoston jäsen suullisen tai kirjallisen vastauksen, ellei katso, että vastausta asian laadun vuoksi ei ole annettava, jolloin syyt siihen on eduskunnalle ilmoitettava. Vastaus tai sen asemesta tehtävä ilmoitus annetaan 93§:n 2 momentin estämättä kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedon saamisesta. Valtiopäivien ollessa keskeytyneinä annetaan vastaus tai ilmoitus kirjallisena. Tällaisesta asiasta ei sallita keskustelua.
37 a §
Edustajalla on oikeus tehdä valtioneuvoston jäsenelle eduskunnassa lyhyt suullinen kysymys tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, joka ei ole merkitykseltään vähäinen.
Valtioneuvoston jäsen vastaa kysymykseen seuraavassa istunnossa, jossa käsitellään suullisia kysymyksiä. Hän ei kuitenkaan ole velvollinen vastaamaan aikaisemmin kuin kolmantena arkipäivänä kysymyksestä tiedon saatuaan. Kysymyksen tekijä saa vastauksen johdosta käyttää enintään kaksi puheenvuoroa. Puhemies voi harkintansa mukaan sallia myös muiden edustajien kuin kysyjän käyttävän asiasta yhden puheenvuoron. Valtioneuvoston jäsenellä on oikeus vastata käytettyihin puheenvuoroihin. Puheenvuoroissa esitettyihin lisäkysymyksiin hänen tulee vastata heti. Asiasta ei sallita muuta keskustelua. Vastauksen ja muun puheenvuoron tulee olla lyhyitä. Vastauksesta ja muusta puheenvuorosta säädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä.
43 §
Muu erikoisvaliokunta voi toimia valtiopäivien keskeydyttyä, milloin eduskunta niin päättää.
86 §
Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät allekirjoittavat puhemies ja eduskunnan pääsihteeri. Valtiopäiväpäätöksen allekirjoittavat puhemies ja varapuhemiehet.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.
Lakialoite 168/86
Perustuslakivaliok. miet. 51/86
Suuren valiok. miet. 264/86
Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1987
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOikeusministeri Christoffer Taxell