765/1986

Annettu Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986

Laki kunnallisen virkaehtosopimuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 2 §:n 2 ja 3 momentti, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentti sekä 17 ja 18 §,

näistä 2 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on osittain muutettuna 9 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (275/79), sekä

lisätään lain 5 §:ään uudet 2-4 momentti, jolloin muutetut 2 ja 3 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi, seuraavasti:

2 §

Palvelussuhteen ehtoja eivät ole virastojen ja laitosten järjestysmuodon perusteet tai muu virkakoneiston järjestely, viran perustaminen tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai sisäinen työnjako, työn johtaminen, työmenetelmät eikä virkasuhteen tai siihen verrattavan palvelussuhteen syntyminen taikka niiden lakkaaminen, lukuun ottamatta irtisanomisaikaa ja irtisanomisen perusteita.

Sopia ei saa:

1) virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, viranhaltijain velvollisuuksista eikä kurinpidosta;

2) eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai niihin verrattavista muista eduista, virkasuhdeasuntojen vuokrien määristä taikka kunnan tai kuntainliiton muun omaisuuden käyttämisestä lukuun ottamatta työnantajan ja viranhaltijoiden välisessä yhteistoimintatehtävässä toimivan henkilön työtiloja ja työvälineitä; eikä

3) niistä asioista, joista työehtosopimuksilla ei voida työntekijöiden osalta sopia.


5 §

Virkaehtosopimuksen estämättä kunnallinen sopimusvaltuuskunta voi määrätä viranhaltijain palvelussuhteen ehdoista toisin kuin virkaehtosopimuksessa on sovittu, jos henkilöstön saaminen kuntien ja kuntainliittojen palvelukseen tai palveluksessa pysyttäminen taikka muut painavat syyt sitä vaativat. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ei kuitenkaan saa määrätä palvelussuhteen ehtoja huonommiksi kuin mitä virkaehtosopimuksessa on sovittu.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan on ennen 2 momentin mukaisen määräyksen antamista neuvoteltava siitä 3 §:n 4 momentissa tarkoitetun neuvottelumenettelyä koskevan pääsopimuksen osapuolina olevien yhdistysten kanssa sekä kuultava siitä asianomaisia kuntia ja kuntainliittoja. Jos asia koskee lukuisia kuntia tai kuntainliittoja, kunnallinen sopimusvaltuuskunta voi kuulla siitä kuntien ja kuntainliittojen asemesta kuntien keskusjärjestöjä.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta voi, neuvoteltuaan 3 momentissa tarkoitettujen yhdistysten kanssa, määrätä niiden kuntaa tai kuntainliittoa työnantajana edustavien viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista, joiden osalta virkaehtosopimuksen sitovuuspiiriä on virkaehtosopimuksessa rajoitettu. Ne virat, joiden haltijain tehtäviin kuuluu edustaa kuntaa tai kuntainliittoa työnantajana, voidaan erikseen säätää asetuksella.

Kunta tai kuntainliitto ei saa muutoin kuin 2 ja 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa taikka 2 §:n 4 momentissa tarkoitetussa yksittäistapauksessa määrätä tai sopia eikä kunnallinen keskusjärjestö suositella virkaehtosopimuksen soveltamisalalla sopimuksen ulkopuolella olevan, virkaehtosopimuksessa tarkoitettua työtä suorittavan viranhaltijan palvelussuhteen ehtoja sellaisiksi, että ne ovat ristiriidassa virkaehtosopimuksen kanssa.

Edellä 1 ja 5 momentissa säädettyä on noudatettava ainoastaan sikäli kuin kunnallinen sopimusvaltuuskunta, kunta, kuntainliitto, viranhaltijayhdistys tai viranhaltija ei ole sidottu aikaisempaan toisin ehdoin tehtyyn virkaehtosopimukseen taikka mikäli virkaehtosopimuksessa itsessään ei ole sen sitovuuspiiriä rajoitettu.

13 §

Jos kunnallinen sopimusvaltuuskunta tai viranhaltijayhdistys katsoo, että työtaistelutoimenpide voi saattaa yhteiskunnan tärkeät toiminnat vakavaan häiriötilaan, eikä neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen työtaistelutoimenpiteestä luopumisesta tai sen rajoittamisesta, on sopimusvaltuuskunnalla tai viranhaltijayhdistyksellä oikeus viiden vuorokauden kuluessa työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:ssä mainitun ilmoituksen saatuaan kirjallisesti ilmoittaa valtakunnansovittelijain toimistoon saattavansa asian kunnallisen virkariitalautakunnan käsiteltäväksi.


14 §

Kunnallisessa virkariitalautakunnassa on kahdeksan jäsentä. Jäsenet, joiden tulee olla kunnallisten viranhaltijoiden työoloihin perehtyneitä, nimeää valtakunnansovittelija kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan, näistä neljä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja neljä viranhaltijayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Kullekin jäsenelle nimetään samojen perusteiden mukaan kaksi henkilökohtaista varajäsentä.


17 §

Virkariitalautakunnan on ratkaistava työtaistelun vaarallisuutta yhteiskunnalle koskeva asia neljässätoista vuorokaudessa laskettuna 13 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa työtaistelun aloittamista tai laajentamista koskevan, työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:ssä mainitun ilmoituksen antamisesta valtakunnansovittelijain toimistoon ja 13 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä lukien, kun asia on saatettu virkariitalautakunnan käsiteltäväksi. Virkariitalautakunnan on ilmoitettava päätöksensä riidan osapuolille sekä valtakunnansovittelijain toimistoon.

18 §

Jos virkariitalautakunta on todennut aiotun tai aloitetun työtaistelutoimenpiteen tahi sen laajentamisen sellaiseksi kuin 13 §:n 1 momentissa on sanottu, lautakunnan on päätöksessään kehotettava asianosaisia luopumaan työtaistelutoimenpiteestä osaksi tai kokonaan. Missään tapauksessa ei lautakunnan tutkittavaksi saatettuun työtaistelutoimenpiteeseen saa ryhtyä aikaisemmin kuin kahden viikon kuluttua työtaistelutoimenpiteen alunperin ilmoitetusta alkamis- tai laajentamisajankohdasta lukien.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988 ja sitä sovelletaan voimaantulon jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin ja kunnallisen sopimusvaltuuskunnan päätöksiin sekä voimaantulon jälkeen aloitettuihin tai jatkuviin työtaistelutoimenpiteisiin. Muutettuja 13 §:n 1 momenttia sekä 17 ja 18 §:ää sovelletaan, kun työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on annettava valtakunnansovittelijain toimistoon taikka asia on kunnallisen virkaehtosopimuslain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa saatettu virkariitalautakunnan käsiteltäväksi voimaantulon jälkeen.

Hallituksen esitys 239/84
Toisen lakivaliok. miet. 3/86
Suuren valiok. miet. 50/86

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Pekka Vennamo

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.