1087/1985

Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1985

Laki luopumiseläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläkelain (16/74) 19 ja 21 §, näistä 19 § sellaisena kuin se on 7 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (18/77),

muutetaan 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 4 kohta, 3 §, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 2 momentti, 8 §, 9 §:n 1 momentti sekä 10-13, 15-18, 22 ja 23 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti sekä 10 ja 18 § mainitussa 7 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa, 2 §:n 4 kohta 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (1037/80), 6 §:n 1 momentti muutettuna mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1980 annetulla lailla sekä 23 päivänä huhtikuuta 1976 ja 25 päivänä tammikuuta 1984 annetuilla laeilla (356/76 ja 98/84), 7 §:n 2 momentti 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (80/83), 8 § mainitussa 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetussa laissa, 11 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 12 § osittain muutettuna 28 päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla (1032/79), 13 § 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (663/76), 15 ja 23 § osittain muutettuna mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1980 annetulla lailla, 16 § muutettuna mainituilla 7 päivänä tammikuuta 1977 ja 30 päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla sekä 17 § osittain muutettuna mainituilla 23 päivänä huhtikuuta 1976 ja 7 päivänä tammikuuta 1977 annetuilla laeilla, sekä

lisätään lakiin uusi 6 b § seuraavasti:

1 §

Luopumisen katsotaan tapahtuneen maatalouden rakenteen parantamiseksi, jos se edistää jatkamiskelpoisten maatilojen muodostumista tai jos sen seurauksena maataloustuotannosta poistuu peltoa eikä tämä olennaisesti haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä.


2 §

Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:


4) että luopuminen on tapahtunut vuoden 1973 jälkeen mutta ennen vuotta 1989.

3 §

Luopujalla ei ole oikeutta luopumiseläkkeeseen, jos hänelle tai hänen puolisolleen on myönnetty maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:ssä (219/74) tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläke taikka jos sanotulla henkilöllä on vireillä sukupolvenvaihdoseläkkeen saamista tarkoittava hakemus.

6 §

Maatilan omistajan katsotaan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän luovuttaa maatilansa

1) maatilahallitukselle;

2) yksityiselle viljelijälle lisäalueeksi tai tämän puolisolle viljelijän maatilaan sopivaksi lisäalueeksi edellyttäen,

a) että tila on ennestään jatkamiskelpoinen tai että se muodostuu jatkamiskelpoiseksi lisäalueen hankkimisen vuoksi ja

b) että tila ei ennestään ole tai ei lisäalueen hankkimisen vuoksi muodostu olennaisesti suuremmaksi kuin maatilalaissa tarkoitettu perheviljelmä;

3) henkilölle, joka maatilalain 52 §:n 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaisesti voi saada maanostolainaa kysymyksessä olevan tilan hankkimista varten;

4) lisäalueeksi yhteismetsän osakaskunnalle; tai

5) metsähallitukselle edellyttäen, että maatilahallitus tai 2 kohdassa tarkoitettu viljelijä ei osta aluetta metsälisäalueena käytettäväksi.


6 b §

Yksityisellä viljelijällä tarkoitetaan tässä laissa ammatikseen maataloutta harjoittavaa viljelijää, jolle henkilökohtaisten ominaisuuksien puolesta voitaisiin myöntää lisäalueen hankkimiseen maanostolainaa maatilalain nojalla. Jollei erityistä syytä ole, edellytetään lisäksi, että viljelijän on lisäalueen maatilaansa hankkiessaan tullut vakinaisesti asua sanotulla maatilallaan tai sen välittömässä läheisyydessä.

Maatilalla tarkoitetaan yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa maatilataloudellista kokonaisuutta. Tilanosalla tarkoitetaan tilan määräosaa ja määräalaa. Erillistä, pelkästään metsämaata käsittävää tilaa ei pidetä maatilana.

7 §

Oikeutta luopumiseläkkeeseen ei ole, jos luopumisen kohteena oleva maatila on viimeisen kolmen vuoden aikana ennen luopumista pirstottu siten, että maatilan omistaja ei voisi maatilalain 4 ja 5 §:n säännökset huomioon ottaen saada maatilalain mukaista lainaa.

8 §

Luopumiseläkkeenä maksetaan täyttä luopumiseläkettä tai vähennettyä luopumiseläkettä. Vähennettyä luopumiseläkettä suoritetaan luopujalle, joka on täyttänyt 65 vuotta taikka joka saa kansaneläkelain (347/56) mukaista työttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, vähintään kuudeksi kuukaudeksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä.

Täysi luopumiseläke muutetaan vähennetyksi luopumiseläkkeeksi sen kuukauden alusta lukien, joka ensiksi alkaa eläkkeen saajan täytettyä 65 vuotta. Milloin luopumiseläkkeen saajalle myönnetään 1 momentissa tarkoitettu kansaneläke, suoritetaan muutos lähinnä seuraavasta mahdollisesta luopumiseläkkeen erääntymispäivästä sen jälkeen, kun ilmoitus kansaneläkkeen myöntämisestä saapui luopumiseläkettä maksavalle laitokselle.

Jos luopumiseläkkeen saajalle myönnetty 1 momentissa tarkoitettu kansaneläke lakkaa, muutetaan vähennetty luopumiseläke täydeksi eläkkeeksi kansaneläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta lukien.

9 §

Täyden luopumiseläkkeen määrä kuukaudessa on luovutetun tai metsitetyn maatalousmaan hehtaaria kohden 390 markkaa ensimmäiseltä kolmelta hehtaarilta, 130 markkaa seuraavilta kolmelta hehtaarilta ja sen jälkeen 35 markkaa hehtaarilta, yhteensä kuitenkin enintään 15 hehtaarilta. Maatalousmaan hehtaareja tällöin laskettaessa otetaan huomioon ne osat maatilasta, jotka on luovutettu 6 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetuin tavoin tai joista on tehty metsityssitoumus. Edellä säädetyt markkamäärät tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijäin eläkelain (395/61) 9 §:ssä on säädetty.


10 §

Sellaisen eläkkeensaajan vähennetyn luopumiseläkkeen määrä, jonka luopumiseläke alkaa vähennettynä eläkkeenä, on 60 prosenttia hänen täyden luopumiseläkkeensä määrästä. Muutoin vähennetyn luopumiseläkkeen määrä on 40 prosenttia eläkkeensaajan täydestä luopumiseläkkeestä.

11 §

Luopumiseläkettä on haettava vuoden kuluessa luopumisen tapahtumisesta uhalla, että oikeus eläkkeen saamiseen on muuten menetetty. Erityisen painavista syistä voidaan eläke kuitenkin myöntää myöhästyneenkin hakemuksen perusteella.

12 §

Luopumiseläkettä suoritetaan maatilan tai sen osan hallinnan siirtymisestä tai, jos kysymyksessä on metsitys, siitä kun luopuja metsityssitoumuksen mukaisesti lakkasi viljelemästä metsitettäviä peltojaan, ei kuitenkaan ennen kuin hän on lopettanut maatalouden harjoittamisen.

Eläkettä ei makseta kuitenkaan vuotta pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista tai omistusoikeuden siirtymistä.

Jos eläkettä tämän pykälän mukaisesti tulisi suoritettavaksi vajaalta kalenterikuukaudelta, eläkettä ei kuitenkaan tältä kuukaudelta makseta.

13 §

Jos luopuja ryhtyy harjoittamaan maataloustuotantoa suuremmassa laajuudessa kuin 6 a §:n 1 momentissa on säädetty tai jos myyntirajoitus- tai metsityssitoumusta ei ole noudatettu, lakkautetaan luopumiseläke siitä, kun lakkauttamisen aiheuttavaan toimintaan ryhdyttiin tai laiminlyönti tapahtui.

Mikäli luopujan maatalouden harjoittamista tai sitoumuksen laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä taikka painavat kohtuusnäkökohdat sitä muutoin puoltavat, voidaan eläke lakkauttaa osaksi tai määräajaksi taikka päättää, että eläke maksetaan entisen suuruisena.

Oikeus luopumiseläkkeen saamiseen lakkaa eläkkeensaajan kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta.

15 §

Maatalouspiirin maataloustoimiston on annettava eläkelaitokselle lausuntonsa siitä, ovatko 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut luopumiseläkkeen saamisen edellytykset olemassa.

Jos maataloustoimisto katsoo, ettei 1 momentissa tarkoitettuja eläkkeen saamisen edellytyksiä ole olemassa, tai jos maatilahallitus on tiettyjen tapausryhmien osalta niin päättänyt, antaa lausunnon eläkelaitokselle maatilahallitus.

Maatalousviranomainen antaa eläkelaitokselle lausuntonsa myös siitä, ovatko muutkin kuin 1 momentissa tarkoitetut eläkkeen saamisen edellytykset olemassa.

16 §

Eläkehakemuksen ratkaisemisesta sekä muista luopumiseläkkeen määräämiseen ja maksatukseen liittyvistä tehtävistä huolehtii eläkelaitos.

Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja vakuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkaisussaan maataloustoimiston tai maatilahallituksen lausunnosta siltä osin kuin se koskee 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja eläkkeen saamisen edellytyksiä.

Maataloustoimistojen ja maatalouslautakuntien asiana on eläkelaitoksen ohella valvoa, että luopumiseläkkeen saaja pidättyy tässä laissa edellytetyllä tavalla maatalouden harjoittamisesta ja että myyntirajoitus- ja metsityssitoumukset täytetään.

17 §

Eläkehakemus voidaan käsitellä ja eläke myöntää ennen luopumista ehdollisena. Perusteena pidetään tällöin luovutusta koskevaa maatilahallituksen ostotarjousta, luonnosta luovutuskirjaksi, jonka eläkkeen hakija ja luovutuksensaaja ovat allekirjoittaneet, tai metsityssitoumusta. Eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että ostotarjouksen tai luonnoksen mukainen luovutuskirja, metsityssitoumus taikka niiden virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös toimitetaan eläkelaitokselle.

Kun eläkehakemusta ratkaistaan ostotarjouksen, luovutuskirjan luonnoksen tai metsityssitoumuksen nojalla, pidetään 2 §:n 1 kohdassa ja 2 b §:n 1 momentin 5 kohdassa sekä 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuna luopumishetkenä sitä ajankohtaa, jona kysymyksessä oleva asiakirja on allekirjoitettu.

Luopumiseläkkeen saajalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, aiheuttaako hänen tai luopumisen kohteena olevan tilan omistajan suunnittelema toimenpide eläkkeen lakkauttamisen tai alentamisen 13 §:n 1 ja 2 momentin mukaan.

18 §

Edellä 17 §:ssä tarkoitettu ehdollinen päätös raukeaa, jos luovutuskirjaa, metsityssitoumusta tai niiden jäljennöstä ei ole toimitettu eläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.

22 §

Luopumiseläkkeistä aiheutuneet kustannukset maksetaan valtion varoista. Tämän lain mukaisesta toiminnasta eläkelaitokselle aiheutuneet hoitokulut yhdistetään sen muun toiminnan hoitokuluihin ja korvataan eläkelaitokselle siten kuin maatalousyrittäjien eläkelain mukaisista hoitokuluista on säädetty.

Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin vuotena ennakkona määrä, joka vastaa 1 momentin mukaisesti valtion suoritettavaksi arvioitua määrää.

23 §

Maatilahallituksen lausuntoon sisältyvään päätökseen, jonka mukaan 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa, haetaan muutosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Muuhun maatilahallituksen taikka maataloustoimiston tämän lain nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin työntekijäin eläkelaissa on säädetty.

Päätökseen ei kuitenkaan saa hakea valittamalla muutosta, jos eläkelaitos on hylännyt eläkehakemuksen sillä perusteella, että 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.

Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan vuoden 1985 jälkeen. Tämän lain 8 ja 13 §:ää sovelletaan kuitenkin myös niihin tapauksiin, joissa luopuminen on tapahtunut tai ehdollinen päätös on annettu ennen vuotta 1986.

Tämän lain 9 §:ssä säädetyt markkamäärät vastaavat vuodelle 1985 vahvistettua palkkaindeksilukua.

Hallituksen esitys 218/85
Maa- ja metsätalousvaliok. miet. 13/85
Suuren valiok. miet. 220/85

Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1985

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Maa- ja metsätalousministeri
Toivo Yläjärvi

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.