Laki tavaramerkkilain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain ( 7/64 ) 3 §, 6 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentin johdantolause sekä 4, 5 ja 6 kohta, 17 ja 30 §, 42 §:n 1 momentti ja 50 §, näistä 30 § sellaisena kuin se on 20 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa (176/ 76) , näin kuuluviksi:
3 §
Jokainen saa elinkeinotoiminnassaan käyttää sukunimeään tai toiminimeään tavaroittensa tunnusmerkkinä, jollei sen käyttö ole omiaan aiheuttamaan sekaannusvaaraa toisen suojattuun tavaramerkkiin tai sellaiseen nimeen tai toiminimeen, jota toinen jo oikeutetusti käyttää elinkeinotoiminnassaan.
Mitä edellä on sanottu toiminnnestä koskee myös toiminimilaissa (128/79) tarkoitettuja aputoiminimeä ja toissijaista tunnusta.
Tavaramerkkiin ei saa ottaa toisen nimeä tai toiminimeä. Tavaramerkkiin ei myöskään saa ottaa toisen aputoiminimeä tai toissijaista tunnusta, paitsi milloin näiltä puuttuu erottamiskyky tai kysymys on eri toimialoista tai tavaralajeista.
6 §
Tunnusmekkien katsotaan tämän lain mukaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja.
Tämän pykälän 2 momentin säännöstä on sovellettava vastaavasti 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun aputoiminimeen ja toissijaiseen tunnukseen.
10 §
Mitä 1 momentissa on säädetty, on sovellettava vastaavasti, jos sekaannusvaara syntyy 3
§:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
14 §
Tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä:
4) jos se muodostuu jostakin tai sisältääjotakin, mikä on omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kysymys on toisen suojatusta toiminimestä taikka sellaisesta toisen aputoiminimestä tai toissijaisesta tunnuksesta, jota tarkoitetaan 3 § :n 3 momentissa, taikka toisen nimestä tai muotokuvasta, jollei nimi tai muotokuva ilmeisesti tarkoita jotakuta kauan sitten kuollutta;
5) jos se muodostuu jostakin tai sisältää jotakin, mikä on omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kysymys on toisen suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen nimestä, milloin tämä on erikoislaatuinen, tai joka loukkaa toisen tekijänoikeutta sellaiseen teokseen tai toisen oikeutta valokuvaan;
6) jos se on sekoitettavissa toisen elinkeinonharjoittajan nimeen tai suojattuun toiminimeen taikka sellaiseen aputoiminimeen tai toissijaiseen tunnukseen, jota tarkoitetaan 3 §:n 3 momentissa, tai toisen tavaramerkkiin, joka on rekisteröity aikaisemman hakemuksen perusteella, tai toisen tunnusmerkkiin, joka on vakiinnutettu silloin - kun rekisteröintiä haetaan; tai
17 §
Tavaramerkin rekisteröintiä on haettava kirjallisesti rekisteriviranomaiselta. Hakemuksen tulee sisältää ilmoitus hakijan nimestä tai toiminimestä sekä niiden tavaroiden lajeista tai luokista, joita varten merkki on tarkoitettu. Merkki on hakemuksessa selvästi osoitettava.
30 §
Asetuksella voidaan säätää, että tässä maassa tehty rekisteröintihakemus on, milloin tavaramerkin rekisteröintiä on aikaisemmin haettu valtakunnan ulkopuolella, hakijan pyynnöstä katsottava tehdyksi muihin hakemuksiin tai muihin käyttöön otettujen tavaran tunnusmerkkeihin nähden samanaikaisesti kuin valtakunnan ulkopuolella tehty hakemus.
Asetuksella voidaan myös säätää niistä ehdoista, joilla 1 momentissa tarkoitettu etuoikeus saadaan.
42 §
Lalliisena tuomioistuimena asioissa, jotka koskevat oikeutta tavaramerkkiin, tavaramerkin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista, merkin menettämistä, tavaramerkin käytön kieltämistä, 46 §:ssä tarkoitettua kannetta tai tavaramerkkioikeuden loukkausta, on Helsingin raastuvanoikeus.
50 §
Paitsi 20 ja 21 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa kuuluttaminen on toimitettava, kun rekisteröityä merkkiä muutetaan 23 § :n nojalla, rekisteröinti poistetaan 24–26 tai 31 § :n nojalla taikka rekisteriin tehdään merkintä luovutuksesta 33 § :n nojalla tai käyttöluvan rekisteröinnistä 34 §:n nojalla.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1983
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOKauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom