743/1983

Annettu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1983

Vartioimisliikeasetus

Sisäasiainininisteriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 4 päivänä maaliskuuta 1983 annetun vartioimisliikelain (237/83) 8 §:n nojalla:

1 §
Määritelmiä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) vartioimisliikkeellä yritystä, joka on saanut elinkeinoluvan vartioimisliikelain (237/ 83) 1 §:ssä tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen (vartioimisliikelupa);

2) sijaintipaikalla kuntaa, jossa sijaitsevasta toimipaikasta vartioimisliikettä pääasiallisesti harjoitetaan tai on tarkoitus harjoittaa;

3) toimialueella niiden kuntien aluetta, joihin vartioimisliikkeellä on lupa perustaa toimipaikkoja.

4) toimipaikalla rakennusta, rakennelmaa, huonetta tai muuta tilaa, jota vartioimisliike käyttää asiakaspalvelun, hälytysten vastaanottamisen tai liikkeen sisäisen hallinnon hoitamiseen;

5) vastaavalla hoitajalla henkilöä, joka vastaa siitä, että liikettä hoidetaan vartioimisliikkeitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti; sekä

6) vartijalla henkilöä, jonka. tehtävänä on vartioimisliikkeen lukuun vartioida omaisuutta tai suojata henkilön koskemattomuutta taikka valvoa näiden tehtävien suorittamista.

2 §
Luvat

Vartioimisliikeluvan myöntää liikkeen sijaintipaikan lääninhallitus. Lupa oikeuttaa vartiointitehtävien hoitamiseen kaikkialla maassa, jollei oikeutta ole luvassa rajoitettu. Lupa oikeuttaa perustamaan toimipaikkoja siinä mainitulle toimialueelle, joka voi käsittää yhden tai useampia lääninhallituksen virka-alueeseen kuuluvia kuntia.

Luvan toimipaikan perustamiseen muualle kuin vartioimisliikeluvassa mainitulle toimialueelle (toimipaikkalupa) myöntää sen läänin lääninhallitus, jonka virka-alueella toimipaikka sijaitsee.

Vartioimisliikelupa myönnetään märäajaksi enintään viideksi vuodeksi.

3 §
Vartioimisliikeluvan myöntämisen edellytykset

Vartioimisliikeluvan hakijan tulee täyttää vartioimisliikelain 2 §:ssä säädetyt vaatimukset.

Lupa voidaan myöntää Suomen kansalaiselle, joka:

1) on täysi-ikäinen;

2) hallitsee itseään ja omaisuuttaan;

3) tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi sekä on henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta sopiva;

4) on hankkinut tarvittavan käytännön kokemuksen ja suorittanut hyväksytysti vartioimisliikelautakunnan toimeenpaneman kokeen; sekä

5) on varallisuutensa puolesta kykenevä huolehtimaan toiminnan asianmukaisuudesta.

Lupa voidaan myöntää 2 momentin 5 kohdan vaatimuksen täyttävälle suomalaiselle yhteisölle, jonka hallintoelimiin kuuluvat henkilöt, toimitusjohtaja ja vastuunalaiset yhtiömiehet ovat 1–3 kohdan vaatimukset täyttäviä Suomen kansalaisia.

Lupaa ei myönnetä, jos hakijan tai 3 momentissa tarkoitetun henkilön aikaisemman menettelyn perusteella on todennäköistä, ettei toimintaa hoideta asianmukaisesti.

4 §
Toimipaikkaluvan myöntämisen edellytykset

Toimipaikkalupa voidaan myöntää vartioimisliikkeelle, jonka:

1) aikaisempi toiminta on ollut vartioimisliikkeitä koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän liiketavan mukaista;

2) Organisaatio, henkilöstö, toimitilat, kalusto ja välineet ovat sen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävät; ja

3) taloudellinen tila on vakaa.

5 §
Lupahakemukset

Lupahakemukset tehdään vahvistetun kaavan mukaisella lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä ne asiakirjat, joilla hakija haluaa osoittaa luvan myöntämisen edellytysten täyttyvan.

Vartioimisliikelupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä myös selvitys vartijoiden koulutuksen järjestämisestä ja vartijan yleiset toimintaohjeet. Toimipaikkalupahakemukseen on liitettävä varlioimisliikelupa sekä viimeksi hyväksytty -tuloslaskelma, tase- ja - toijtakert mus tai muu hyväksyttävä selvitys liikkeen toiminnasta ja taloudesta.

Lupahakemukset voidaan toimittaa vartioimisliikkeen sijaintipaikan poliisille, -jonka on lähetettävä asiakirjat hankkimi ensa selvitysten kera viipymättä lääninhallitukselle. Läänirihalii tus voi hankkia muita selvityksiä ja lausuntoja.

6 §
Lupapäätökset

Vartioimisliikelupaan merkitään:

1) luvan saaja ja liikkeen toiminimi;

2) edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetut henkilöt;

3) liikkeen toimialue;

4) vastaavien hoitajien vastuualueet;

5) luvan voimassaoloaika; sekä

6) mahdolliset muut ehdot ja rajoitukset.

Toimipaikkaluvassa mainitaan liikkeen luvan mukaisesti laajennettu toimialue sekä siitä johtuvat vastuualueiden muutokset. Näistä seikoista tehdään merkintä myös vartioimisliikelupaan.

Lääninhallituksen on ilmoitettava vartioimisliikeluvasta toimialueella ja toimipaikkaluvasta laajennetulla toimialueella sijaitseville poliisipii reille.

Vartioimisliikeluvan uudistaminen

Mitä edellä on säädetty vartioimisliikeluvasta, koskee soveltuvin osin sen uudistamista.

Jos uudistaminen on pantu vfreille viimeistään kolme kuukautta ennen vartioimisliikeluvan voimassaolon päättymispäivää, uudistettava lupa on voimassa siihen saakka kun asia on ratkaistu.

8 §
Vastaava hoitaja

Vastaavana hoitajana saa toimia tähän tehtävään hyväksytty henkilö. Vartioimisliikeluvan myöntävä lääninhallitus määrää tarvittavien vastaavien hoitajien lukumäärän ja heidän vastuualueensa. Vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä vartioimisliikkeen harjoittaja tai liikeen palveluksessa oleva henkilö, joka on Suomen kansalainen ja täyttää 3 §:n 2 momentill 1-4 kohdassa säädetyt vaatimukset. Erityisestä syystä hyväksymiseen voidaan liittää ehtoja tai rajoituksia.

Vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi henkilö, joka ei ole suorittanut vartioimisliikelautakunnan toimeenpanemaa koetta, jos vastaavan hoitajan vaihtuminen johtuu kuolemantapauksesta, sairastumisesta tai muusta sellaisesta ennalta arvaamattomasta syystä.

Vartioimisliikkeelle voidaan hyväksyä yksi tai useampia vastaavan hoitajan sijaisia, jotka suorittavat vastaavan hoitajan tehtävät hänen ollessaan estynyt. Mitä tässä asetuksessa säädetään vastaavasta hoitajasta, koskee soveltuvin osin myös vastaavan hoitajan sijaista.

9 §
Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen

Lääninhallitus hyväksyy vastaavan hoitajan virka-alueellaan harjoitettavaa vartioimisliiketoimintaa varten. Hyväksymishakemus on tehtävä vahvistetun kaavan mukaisella lomakkeella, ja siihen on liitettävä asiakirjat, joilla halutaan osoittaa, että ehdotettu henkilö täyttää säädetyt vaatimukset.

Hakemus voidaan toimittaa vastaavaksi hoitajaksi ehdotetun henkilön kotipaikan poliisille, jonka on lähetettävä asiakirjat, hankkimansa selvitykset ja lausuntonsa viipymättä lääninhallitukselle. Lääninhallitus voi hankkia muita selvityksiä ja lausuntoja.

Lääninhallituksen on ilmoitettava vastaavan hoitajan hyväksymisestä tämän vastuualueella sijaitseville poliisipiireille.

10 §
Vartija

Vartioimisliike saa teettää vartiointitehtäviä vain palveluksessaan olevalla henkilöllä, jonka hyväksyminen vartijaksi on voimassa.

Vartijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka:

1) on täyttänyt 18 mutta ei 65 vuotta;

2) on saanut sisäasiainministeriön vahvistamat vaatimukset täyttävän vartijan peruskoulutuksen; sekä

3) tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi sekä on henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta tehtävään sopiva.

Henkilö, joka ei ole saanut vattijan peruskoulutusta, voidaan kuitenkin hyväksyä vartijaksi määräajaksi, enintään kolmeksi kuukaudeksi, suorittamaan vartijan tehtäviä vuosiloman, sairasloman tai muun poissaolon ajaksi.

11 §
Vartijaksi hyväksyminen

Hyväksymisen vartijaksi antaa hakijan kotipaikan poliisi. Hakemus on tehtävä vahvistetun kaavan mukaisella lomakkeella. Siihen on liitettävä:

1) todistus siitä, että vartioimisliike on suostunut ottamaan hakijan palvelukseensa;

2) kaksi valokuvaa, joista hakijan hyvin tuntee; sekä

3) muut asiakirjat, joilla hakija haluaa osoittaa täyttävänsä säädetyt vaatimukset.

Hakemus voidaan toimittaa hakijan asumpaikan poliisille. Poliisin on hankittava tarpeelliset selvitykset ja lausunnot sekä ratkaistava asia viivytyksettä.

Hyväksyminen on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka kun henkilö täyttää 65 vuotta. Erityisestä syystä hyväksymiseen voidaan liittää ehtoja ja muita rajoituksia.

12 §
Vartijakortti

Poliisi antaa vartijaksi hyväksymälleen henkilölle vartijakortin, joka on voimassa määräajan, enintään viisi vuotta. Vartijan on pidettävä kortti työssä mukanaan ja esitettävä se vaadittaessa.

Vartijalle, jonka hyväksyminen on voimassa, voidaan antaa uusi vattijakortti, kun entinen kortti on kadonnut tai turmeltunut taikka sen voimassaoloalka on päättynyt.

Poliisi voi ottaa vattijakortin heti pois vartijalta, josta poliisin tietoon on tullut seikkoja, jotka ilmeisesti johtavat hyväksymisen peruuttamiseen. Vartijakortti- on luovutettava heti poliisille, kurr sen voimassaolo on päättynyt tai vattijan hyväksyminen on peruutettu.

13 §
Toimeksiantosopimus

Toimeksiannosta on ennen sen edellyttämiin tehtäviin ryhtymistä laadittavañkaksin kappalein kirjallinen sopimus, johon on merkittävä:

1) sopijapuolet;

2) vartiointikohteet;

3) vartiointimuodot;

4) maksun määräytymisperusteet;

5) sopimusaika; sekä

6) päiväys ja sopijapuolten allekirjoitukset.

Jollei sopimusta ole tehtävän kiireellisyyden vuoksi voitu tehdä 1 momentin mukaisesti, on toimeksiantosopimus laadittava viimeistään toisena arkipäivänä tehtävään ryhtymisen jälkeen.

Vartioimisliikkeen on säilytettävä toimeksiantosopimus liitteineen tässä maassa kuusi vuotta toimeksiannon päättymisestä. Toimeksiantokirjat on varustettava kalenterivuosittain juoksevalla numerolla ja järjestettävä siten, että kutakin toimeksiantajaa koskevat asiakirjat ovat viivytyksettä esitettävissä. Jos tietojen tallentamisessa käytetään automaattista tietojenkäsittelyä, on valvonnassa tarvittavien tietojen oltava saatavana selväkielisina.

Mitä tässä pykälässä on säädetty toimeksiantosopimuksesta, koskee myös siihen tehtävää muutosta tai lisäystä.

14 §
Koulutus

Vartioimisliikkeen on huolehdittava koulutuksen järjestämisestä sen palvelukseen vartijaksi otettavalle henkilölle, joka ei ole saanut sisäasiainministeriön vahvistamien vaatimusten mukaista vartijan peruskoulutusta. Samoin liikkeen on järjestettävä vartijalle asianmukainen jatkokoulutus, ennen kuin hänen suoritettavakseen annetaan erikoistietoja tai -taitoja vaativia tehtäviä.

Koulutustilaisuudet on pidettävä tehtävän edellyttämän ammattitutkinnon tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun kokeen hyväksytysti suorittaneen henkilön johdolla, lukuun ottamatta ammattikasvatushailituksen alaisia kursseja.

15 §
Vartijan aseistus

Vartijalla ei saa olla vartiointitehtävää suorittaessaan hallussaan ampuma-asetta, jollei hän ole saanut asiantnukaista koulutusta sellaisen aseen käsittelyyn-ja käyttöön.

Ampuma-aseen käyttö henkilöä vastaan muissa kuin rikoslain -3 luvun 6–8 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa on kielletty.

16 §
Koiran käyttö

Vattiointitehtävissä saa käyttää vain tottele. vaisuuskokeen alokasluokassa tai palveluskoirakokeen tottelevaisuuslajin hyväksytysti suorittanutta koiraa. Vartiointitehtävissä ei saa kuitenkaan käyttää koiraa, joka on osoittautunut ominaisuuksiltaan tehtävään sopimattomaksi.

17 §
Vartijan asu

Vartijan on oltava vartiointitehtävää suorittaessaan pukeutuneena sisäasiainministeriön vahvistaman mallin mukaiseen asuun. Vartijan asun tulee selvästi erottua virkapuvuista. Asusta tai siihen kiinnitetystä merkistä tulee selvästi ilmetä, minkä vartioimisliikkeen palveluksessa vartija on.

Myytnälätarkkailutehtävissä vartija saa käyttää myös muuta virkapuvuista selvästi erottuvaa asua ilman 1 momentissa tarkoitettua merkkiä.

18 §
Tapahtumailmoitus

Vartijan toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista vartiointikohteessa on laadittava heti kirjallinen selvitys (tapahtumailmoitus), josta ilmenevät vartijan havainnot ja toimenpiteet.

Tapahtumailmoitukset on säilytettävä tässä maassa viiden vuoden ajan niiden laatimispäivästä siten järjestettyinä, että kuhunkin toimeksiantoon liittyvät ilmoitukset ovat viivytyksettä esitettävissä.

Toimeksiantajalla on oikeus saada jäljennös vartiointikohdetta koskevasta tapahtumailmoituksesta.

19 §
Henkilöstö- ja työvuorotiedostot

Vattioimisliikkeen on pidettävä henkilöstöstään tiedostoa, josta voidaan viivytyksettä todeta:

1) henkilötiedot;

2) vartijakortin antanut viranomainen ja kortin voimassaoloaika;

3) vartijan saama vartijakoulutus;

4) tiedot vartijan tasku- tai kaasuaseen hallussapitoluvasta; sekä

5) vartijan ja vastaavan hoitajan palvelussuhteen alkamis- ja päättymisaika sekä päättymisen syy.

Vartioimisliikkeen on järjestettävä työvuorokirjanpidon hoito niin, että liikkeen asiakirjoista voidaan luotettavasti selvittää kunkin vartijan suorittamat työvuorot ja kulloinkin vartioimat kohteet, alueet tai piirit.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedostot on säilytettävä tässä maassa vähintään viisi vuotta palvelussuhteen päättymisen jälkeen ja 2 momentissa tarkoitetut tiedostot asiakirjan laatimista seuraavan kalenterivuoden loppuun.

20 §
Muutosilmoitukset

Vartioitnisliikkeen on ilmoitettava kirjallisesti lääninhallitukselle ja liikkeen sijaintipaikan poliisille:

1) liikkeen toirnipalkan tai sen osoitteen muuttumisesta;

2) edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun henkilön vaihtumisesta; sekä

3) liikkeen harjoittamisen lopettamisesta tai keskeyttämisestä yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi.

Ilmoitus on tehtävä, mikäli mahdollista, ennen muutosta mutta viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen. Henkilövaihdosta koskevaan ilmoitukseen on liitettävä asiakirjat, joilla halutaan osoittaa, että asianomainen täyttää 3 §:ssä säädetyt vaatimukset.

21 §
Vuosi-ilmoitus

Vartioimisliikkeen on ilmoitettava kirjallisesti kultakin kalenterivuodelta seuraavan tammikuun loppuun mennessä liikkeen sijaintipaikan poliisille:

1) toimeksiantojen lukumäärä;

2) liikkeen toimipaikkojen ja henkilöstön lukumäärä; sekä -

3) tiedot vattijoista ja heille annetusta 14 §:ssä tarkoitetusta koulutuksesta.

22 §
Valvonta

Vattioimisliiketoiminnan yleinen valvonta kuuluu sisäasiatmininisteriölle. Lääihallitus ja poliisi valvovat vartioimisliikkeiden toimintaa virka-alueella an.

Poliisin on tarkastettava vartioimisliikkeet vähintään joka toinen vuosi. Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, joka lähetetään liikkeelle, liikkeen sijaintipaikan poliisille ja lääninhallitukselle.

Vartioimisliikkeen on annettava valvontaa suorittavalle virkamiehelle tiedot toirinnastaan sekä sallittava hänen tutustua liikkeen asiakirjoihin.

23 §
Valvontatiedostot

Lääninhallitus pitää tiedostoa liikkeistä, joille se on myöntänyt vartioimisliikeluvan. Tiedosto sisältää lupapäätökseen merkityt tiedot sekä luvan peruuttamista ja varoitusta koskevat tiedot. Vastaavista hoitajista lääninhallitus pitää tiedostoa, josta ilmenevät hyväksymistä ja sen peruuttamista sekä varoitusta koskevat tiedot.

Poliisi pitää hyväksymistään vartijoista tiedostoa, josta ilmenevät hyväksymistä ja sen peruuttamista sekä varoitusta koskevat tiedot.

Valvontaviranomaisen on säilytettävä sille toimitetut ilmoitukset asianmukaisesti järjestettyinä.

24 §
Hyväksymisen peruuttaminen ja varo

Lääninhallituksen on peruutettava antamansa hyväksyminen henkilöltä, joka ei täytä 8 § :ssä vastaavalle hoitajalle säädettyjä vaatimuksia. Se voi peruuttaa hyväksymisen osittain tai kokonaan taikka antaa varoituksen vastaavalle hoitajalle, joka on syyllistynyt muuhun kuin vähäisenä pidettävään rangaistavaan tekoon tai joka on tahallaan menetellyt vastaavan hoitajan tehtävässä virheellisesti.

Poliisin on peruutettava antamansa hyväksyminen henkilöltä, joka ei täytä 10 §:ssä vattijalle säädettyjä vaatimuksia. Se voi peruuttaa: hyväksymisen tai antaa varoituksen vartijaksi hyväksymälleen henkilölle, joka on syyllistynyt muuhun kuin vähäiaenä pidettävään rangaistavaan tekoon tai joka on tahallaan menetellyt vartijan tehtävässä virheellisesti.

25 §
Luvan peruuttaminen ja varoitus

Lääninhallituksen on peruutettava antamansa vartioimisliikelupa, jos vartioimisliiketoiminta on lopetettu tai jos luvan saaja ei täytä 3 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.

Lääniiihallitus voi peruuttaa antamansa vartioimisliikeluvan osittain tai kokonaan, jos vartioimisliiketoiminta on keskeytetty kolmea kuukautta pitenimäksi ajaksi taikka jos liikkeen harjoittaja, toimitusjohtaja, vastuunalainen yhtiömies tai sen hallintoelimeen kuuluva henkilö on syyllistynyt muuhun kuin vähäisenä pidettävään rangaistavaan tekoon tai on tahallaan menetellyt vartioimisliiketoimintaan liittyvässä tehtävässä virheellisesti.

Lääninhallitus voi luvan peruuttamisen sijasta antaa liikkeelle varoituksen, jos havaittu puute tai virhe on vähäinen.

26 §
Muutoksenhaku

Lääninhallituksen ja poliisin tämän asetuksen nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Päätökseen, jolla on annettu varoitus, ei kuiterikaan saa hakea muutosta valittamalla.

Tämän asetuksen nojalla tehtävässä päätöksessä voidaan määrätä, että sitä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määraa.

27 §
Salassapitovelvollisuus

Joka tässä asetuksessa säädettyjä tehtäviä suorittaessaan on saanut tietoja vartiointikohteen turvallisuusjärjestelyistä, vartiontitoimeksiannon osapuolten liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityisen henkilökohtaisista asioista, ei saa luvattomasti ilmaista niitä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä tietejen antamista valvontaviranomaiselle, syyttäjä- tai poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämistä varten eikä viranomaiselle, jolla erityisen säännöksen nojalla on oikeus saada näitä tietoja. Myös sitä, joka näin on saanut tietoja koskee edellä säädetty salassapitovelvollisuus.

28 §
Erinäiset säännökset

Vartioimisliikelautakunnasta, joka toimii sisäasianminesteriön yhteydessä, säädetään erikseen.

Elinkeinoilmoituksesta ja ilmoituksista kaupparekisteriin on säädetty erikseen.

29 §
Tarkemmat määräykset

Sisäasiainministeriö antaa tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta ja vahvistaa kaavat siinä tarkoitettuja lomakkeita varten.

30 §
Voimaan tulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1983.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryh tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

31 §
Siirtymäsäännökset

Vastaava hoitaja ja vartija, jonka hyväksyminen on voimassa tämän asetuksen tullessa voimaan, saa jatkaa tehtävässään ilman uutta hyväksymistä 30 päivään syyskuuta 1984.

Henkilö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on työskennellyt vartijana vänintään kuusi kuukautta ja saanut vähintään 16 tunnin pituisen kurssimuotoisen vartijakoulu tuksen tai on työskennellyt vartijana vähintään kaksi vuotta, voidaan hyväksyä vartijaksi vaatimatta 10 § :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua peruskoulutusta. Hyväksymistä on kuitenkin haettava ennen 1 päivää lokakuuta 1984 ja samalla on esitettävä selvitys siitä, että hakija on saanut sisäasiainministeriön asettamien vaatimusten mukaisen vartijan täydennyskoulutuksen.

Koiraa, joka on vartiointikäytössä tämän asetuksen tullessa voimaan, saa käyttää vartiointitehtävissä 16 § :ssä mainittua koetta vaatimatta 30 päivään syyskuuta 1984.

Sen estämättä, mitä 17 § :n 1 momentissa on säädetty, saadaan vartijan asuna käyttää vuoden 1985 loppuun muutakin virkapuvuista selvästi erottuvaa asua.

Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1983

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Matti Luttinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.