105/1982

Annettu Helsingissä 5. päivänä helmikuuta 1982

Laki perheeläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 13 a ja 15 §, 17 §:n 1 momentti sekä 18 §,

sellaisina kuin niistä ovat 13 a ja 15 § 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa (589/78) ja 18 § 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (1010/79), sekä

lisätään lakiin uusi 15 a-15 f ja 16 a-16 e § seuraavasti:

13a§

Lesken solmiessa avioliiton hänelle suoritetaan, jos hän on saanut leskeneläkettä yli vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät, jotka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraavalta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen määrää laskettaessa otetaan sanottuihin eläke-eriin kuuluvat lisäosa ja asumistuki huomioon sen suuruisina kuin ne ovat leskeneläkkeen viimeisessä kuukausierässä.

15§

Lapseneläke on puoliorvolle 12 markkaa ja täysorvolle 34 markkaa vuodessa.

15a§

Lesken alkueläkkeen ja 9 b §:n 1 kohdan mukaisen jatkoeläkkeen muodostavat pohjaosa, lisäosa ja asumistuki. Muutoin leskeneläkkeen muodostavat lisäosa ja asumistuki.

Pohjaosa on 26 markkaa vuodessa.

Täysimääräinen lisäosa on ensimmäisessä kuntaryhmässä 124 markkaa ja toisessa 116 markkaa vuodessa.

Lisäosa myönnetään sen kuntaryhmän mukaisena, johon se kunta kuuluu, jossa leski asuu lisäosan alkamisajankohtana.

Valtioneuvosto toimittaa kuntien jaon elinkustannusten kalleuden mukaan tässä pykälässä tarkoitettuun kahteen ryhmään enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Asumistuki on yksinäiselle henkilölle maksettavan eläkkeensaajien asumistukilain (591/ 78) mukaisen asumistuen suuruinen. Leskeneläkkeenä suoritettavaa asumistukea määrättäessä vuosituloksi ei kuitenkaan lueta tämän lain mukaista pohjaosaa, asumistukea eikä koulutustukea.

15b§

Täysimääräisestä lisäosasta vähennetään 50 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 10 markkaa.

Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota lesken voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan lisättynä kymmenellä prosentilla siitä määrästä, jolla lesken omaisuuden arvo ylittää 1490 markkaa.

Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:

1) tämän lain mukaista etuutta;

2) lapsilisää;

3) huoltoapua;

4) valtion tai kunnan varoista suoritettavaa asumistukea;

5) etua omaan tarpeeseen käytetystä asunnosta;

6) työntekijäin eläkelain (395/61) 8 §:n 4 momentissa mainitun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesäännön taikka merimieseläkelain (72/56) mukaiseen eläkkeeseen sisältyvää lapsikorotusta;

7) sotilasvammalain (404/48) mukaista täydennyskorkoa ja lisähuoltoeläkettä;

8) tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista haittarahaa; eikä

9) työ ja ansiokykyyn palauttamiseksi tai parantamiseksi tahi työllisyyskoulutuksesta annetun lain (31/76) perusteella koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta.

Omaisuudeksi ei lueta lesken omassa käytössä olevaa asuntoa.

Jos leski on välittömästi ennen leskeneläkkeen lisäosan myöntämistä saanut rintamasotilaseläkettä tai sellaista kansaneläkettä, johon kuuluu lisäosa ja jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko kokonaan tai osittain otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan tuloksi entisen määräisenä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden ja perhe-eläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta. Etuuden määräytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työkyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä eläkkeistä on muuttunut vanhuuseläkkeeksi, elleivät eläkkeen määrään vaikuttavat perusteet tämän vuoksi ole muuttuneet.

Sen estämättä, mitä tässä pykälässä on säädetty, alkueläkkeenä maksettava lisäosa on aina ensimmäisessä kuntatyhmässä vähintään 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä vähintään 40 prosenttia 15 a §:n 3 momentissa mainitusta täysimääräisestä lisäosasta.

Lisäosaa ei kuitenkaan myönnetä, jos eläkkeen vuotuinen määrä jää eläkkeensaajien asumistukilain 3 §:n 2 momentissa mainittua markkamäärää pienemmäksi.

15c§

Poiketen siitä, mitä 15 a §:n 3 momentissa on säädetty, täysimääräinen lisäosa on 1 päivästä tammikuuta 1983 saman vuoden loppuun ensimmäisessä kuntaryhmässä 120 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 112 markkaa vuodessa.

15d§

Poiketen siitä, mitä 15 b §:ssä on säädetty, ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen eläketapahtumaan perustuva

1) työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain (468/69) vähimmäisehtojen mukainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke;

2) lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) tai merimieseläkelain mukainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke;

3) maatalousyrittäjien eläkelain mukainen sukupolvenvaihdoseläke; sekä

4) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3-9 kohdassa tarkoitettu vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke siltä osin, joka ei ylitä kunkin eläkkeen osalta sen perusteena olevasta palkasta 1/9 prosenttia jokaiselta eläkettä määrättäessä huomioon otetulta kuukaudelta, ei kuitenkaan useammalta kuin 360 kuukaudelta, luetaan lisäosaa määrättäessä tuloksi siten, että lesken saamien edellä tarkoitettujen eläkkeiden tai eläkkeen osien yhteismäärästäotetaan huomioon enintään 160 markkaa vuodessa. Muilta osin kohdassa 4 tarkoitettu eläke luetaan kokonaisuudessaan lisäosatuloksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta markkamäärästä vähennetään lesken saamien muiden lisäosaan vaikuttavien tulojen määrä, ja näin saatuun markkamäärään lisätään niiden 50 markkaa ylittävä osa.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, sovelletaan myös silloin, kun lisäosaa määrättäessä luetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 1983 alkaneet sotilasvammalain mukainen elinkorko ja huoltoeläke sekä luopumiseläkelain (16/74) mukainen luopumiseläke.

15e§

Sen estämättä, mitä 15 d §:ssä on säädetty, pykälän 1 momentissa mainittu markkamäärä on 1 päivästä tammikuuta 1983 saman vuoden loppuun 150 markkaa.

15f§

Edellä 15 d §:n 1 momentissa tarkoitetun eläketapahtuman katsotaan sattuneen silloin, kun

1) henkilö on täyttänyt eläkkeen saamiseen oikeuttavan eläkeiän;

2) henkilö. on tullut eläkkeen saamiseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi;

3) työttömyyseläkkeeseen oikeuttava työvoimaviranomaisen ensimmäinen todistus on annettu; taikka

4) viljelmän luovutus sukupolvenvaihdoseläkkeen saamiseksi on tapahtunut tai maatalousyrittäjien eläkelain 6 g §:ssä tarkoitettu ehdollinen päätös sukupolvenvaihdoseläkkeen myöntämisestä on annettu.

Uutena eläketapahtumana ei kuitenkaan pidetä työttömyyseläkkeen muuttumista työkyvyttömyyseläkkeeksi, työkyvyttömyyseläkkeen muuttumista sukupolvenvaihdoseläkkeeksi eikä eläkkeen muuttumista vanhuuseläkkeeksi.

16a§

Kun eläkkeensaaja on kuuden kuukauden ajan yhdenjaksoisesti asunut eri kuntaryhmään kuuluvassa kunnassa kuin se kunta, jonka kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä lisäosa on, lisäosa muutetaan seuraavan kuukauden alusta lukien sen kuntatyhmän mukaiseksi, johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu.

16b§

Jos lisäosaan vaikuttavat tulot ovat nousseet vähintään 40 markkaa verrattuna siihen tuloon, jonka perusteella lisäosa on määrätty, lisäosan määrä on vastaavasti oikaistava tai lisäosa lakkautettava. Lisäosan määrä oikaistaan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut lisäosaan korottavasti vaikuttava muutos. Jos lisäosan korottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää hakemuksettakin.

Jos lisäosaa määrättäessä on otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan lisäosaa uudelleen määrättäessä tuloksi entisen suuruisena, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu perhe-eläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta.

16c§

Eläkkeen lisäosa voidaan joko määräajaksi tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos leski on lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla tavalla heikontanut taloudellista asemaansa siinä määrin, että se on - vaikuttanut hänen oikeuteensa saada eläkkeen lisäosa tai olennaisesti lisäosan määrään. Näin menetellään vain siinä tapauksessa, että leski on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä toimenpide voi vaikuttaa lisäosaan. Sama koskee leskeä, joka lisäosan määräämistä varten tehdyssä hakemuksessa tai ilmoituksessa on tahallisesti antanut vääriä tietoja lisäosaan vaikuttavista tuloista tai omaisuudesta ja joka tämän vuoksi on saanut lisäosaa aiheetta tai määrältään liian suurena.

Jos lainvoimainen päätös, jolla eläkkeen lisäosa 1 momentin perusteella on evätty tai sitä vähennetty, myöhemmin havaitaan eläkkeensaajalle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikaista päätöksen.

16d§

Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä sen tehtävistä on kansaneläkelain 67 §:ssä säädetty, vahvistaa se vuositulo, jonka perusteella lesken oikeus eläkkeen lisäosaan ratkaistaan.

16e§

Sosiaalivakuutustoimikunnan päätös, joka koskee vuositulon vahvistamista, on viipymättä annettava hakijan tiedoksi. Päätös on hänen pyynnöstään alistettava eläkelaitoksen tarkastettavaksi. Sitä koskeva kirjallinen pyyntö on annettava asianomaisen vakuutuspiirin paikallistoimistoon 14 vuorokauden kuluessa sen päivän jäikeen, jona päätös on annettu hakijan tai hänen edustajansa tiedoksi.

Sosiaalivakuutustoimikunnan vuositulosta tekemä päätös on alistettava eläkelaitoksen tarkastettavaksi,

1) jos toimikunnan jäsen esittäessään toimikunnan kokouksessa eriävän mielipiteen sitä vaatii; tai

2) jos toimikunta katsoo, että 16 c §:n 1 momentin soveltaminen saattaisi tulla kysymykseen.

17§

Tämän lain nojalla myönnettävistä etuuksista kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista noudattaen vastaavasti, mitä on säädetty valtion osuuden suorittamisesta kansaneläkkeen lisäosakustannuksista kansaneläkelaitokselle, kuitenkin niin, että valtio suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettaviksi lähetettyjen eläkkeiden määrästä.


18§

Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä kansaneläkelain 35, 37-42, 42 b-46, 69- 73, 74-75, 79-83 ja 84-88 a §:ssä, kuitenkin siten, ettei kansaneläkelain 42 b §:n 1 momentin viimeistä virkettä sovelleta, eläkkeensaajien asumistukilaissa sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (348/56) on säädetty.

Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta myös 16 c §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

Pankki ja muu rahalaitos on myös velvollinen pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, sosiaalivakuutustoimikunnalle, tarkastuslautakunnalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat tarpeen lesken eläkeoikeuden tai leskeneläkkeen määrän selvittämiseksi.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983.

Aikaisemmin myönnetty tukiosa ja tukilisä muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1983 lukien tämän lain mukaiseksi lisäosaksi. Siltä osin kuin eläkelaitoksella ei tänä ajankohtana ole käytettävissään lisäosan määräämiseen tarvittavia tietoja, tukiosa ja tukilisä muutetaan lisä osaksi hakemuksesta, joka on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1983. Aikaisemmin myönnetty lisäosa muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1984 lukien mainittua ajankohtaa koskevien säännösten mukaiseksi lisäosaksi.

Jos lisäosa 1 päivästä tammikuuta 1983 jäisi pienemmäksi kuin aikaisemman lain mukaisen tukiosan ja tukilisän yhteismäärä, lisäosa maksetaan tukiosan ja tukilisän yhteismäärän suuruisena. Vastaavasti, jos lisäosa 1 päivästä tammikuuta 1984 sitä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla muutettaessa pienenisi, lisäosa maksetaan entisen suuruisena.

Jos lisäosa on tämän lain 16 b §:ssä tarkoitettujen tulojen muutosten vuoksi oikaistava, lisäosa määräytyy oikaisupäätöksen voimaantuloajankohtana voimassa olevien uusien säännösten mukaisesti. Lisäosan pienenemisen estämiseksi maksettavaa eläkkeen osaa ei tämän jälkeen makseta. Jos lisäosan määrä alenisi huolimatta siitä, että lisäosan oikaisu on tehty sen määrään korottavasti vaikuttavan taloudellisten olojen muutoksen johdosta, lisäosa maksetaan kuitenkin entisen suuruisena.

Kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain(588/78) voimaantulosäännöksen 9 momentin perusteella maksettavan vanhuudentuen tukiosa ja tukilisä muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1983 edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla tämän lain mukaiseksi lisäosaksi ja lisäosa määräytyy tämän lain säännösten mukaisesti. Vanhuudentuesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kansaneläkkeestä on säädetty. Vanhuudentukeen ei kuitenkaan kuulu pohjaosaa.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Hallituksen esitys 98/81
Sosiaalivaliok. miet. 35/81
Suuren valiok. miet. 215/81

Helsingissä 5. päivänä helmikuuta 1982

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Katri-Helena Eskelinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.