267/1981

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 3. päivänä huhtikuuta 1981

Tieliikennelaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

Soveltamisala

Tämä laki koskee liikennettä tiellä. Lain soveltamisesta muulla alueella säädetään 5 ja 92 §:ssä.

Tätä lakia ei sovelleta rautatieliikenteeseen.

Määritelmiä

Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:

1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tal yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;

2) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa;

3) pientareella ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa, jota ei liikennemerkillä ole osoitettu jalkakäytäväksi tai pyörätieksi;

4) ajokaistalla tiemerkinnöin osoitettua tai muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituussuuntaista osaa;

5) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiovaunukaistan ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien osaa;

6) pihakadulla jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua, liikennemerkein sellaiseksi kaduksi osoitettua tietä;

7) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua tietä tai sen osaa;

8) taajamalla liikennemerkein osoitettua taajaan rakennettua aluetta;

9) liikenteen ohjauslaitteella liikennemerkkiä, liikennevaloa taikka muuta liikenteen ohjaamiseksi tarkoitettua laitetta tai tiemerkintää;

10) tienkäyttäjällä jokaista, joka on tiellä taikka sillä olevassa ajoneuvossa tai raitiovaunussa;

11) jalankulkijalla jalan, suksilla, rullasuksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin tai vastaavan laitteen kuljettajaa sekä polkupyörän tai mopon taluttajaa;

12) ajoneuvolla maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla;

13) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa;

14) liikennetarvikkeella ajoneuvon rakenneosaa ja varustetta tai tienkäyttäjän henkilökohtaista suojavälinettä; sekä

15) pysäköinnillä ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten.

Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet

Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden elellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä.

Liikenteen ohjaus

Tienkäyttäjän on ensisijaisesti noudatettava poliisimiehen ja muun liikenteen ohjaajan antamaa merkkiä tai ohjetta.

Liikenteen ohjauslaitteella annettua ohjetta on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkeamista liikennesäännöstä. Jos liikennettä ohjataan liikennevaloin, valo-opastetta on noudatettava muulla ohjauslaitteella annetusta ohjeesta huolimatta.

Moottoriliikenne tien ulkopuolella

Taajamassa ei moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa luvattomasti kuljettaa, pysäyttää tai pysäköidä tien ulkopuolella sellaisella maa-alueella, jota ei ole tarkoitettu moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikenteelle.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske välttämätöntä huoltoajoa, sairaan kuljetusta tai muuta näihin verrattavasta syystä välttämätöntä tilapäistä liikennettä.

Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tien ulkopuolella kuljetettaessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä asetuksella säädettäviä liikennesääntöjä.

2 luku

Liikennesäännöt

Esteetön kulku hälytysajoneuvolle ja kulkueelle

Hälytysajoneuvolle, joka antaa säädettyjä ääni- ja valomerkkejä, on liikenteen ohjauslaitteilla annetuista ohjeista riippumatta annettava esteetön kulku. Tällöin on tarvittaessa väistyttävä syrjään ja pysähdyttävä.

Tienkäyttäjä ei saa keskeyttää tai muuten estää sotilasosaston, saattueen, valvotun lapsiryhmän tai muun järjestäytyneen kulkueen etenemistä. Tämä ei kuitenkaan koske säädettyjä ääni- ja valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon kuljettajaa.

Esteetön kulku junalle. Rautatien ylittäminen

Junalle on annettava esteetön kulku. Junalla tarkoitetaan tässä pykälässä jokaista rautatiekiskoilla kulkevaa laitetta.

Rautatien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko juna tulossa. Kuljettajan on tällöin käytettävä sellaista nopeutta, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen rataa.

Rautatietä ei saa lähteä ylittämään, jos juna lähestyy taikka valo-opaste velvoittaa pysähtymään, erityinen ääniopaste kuuluu taikka puomi on alhaalla tai liikkuu. Tällöin on pysähdyttävä turvalliselle etäisyydelle radasta, ennen opastinta tai puomia. Kun rautatien saa ylittää, se on tehtävä viivyttelemättä.

Tien eri osien käyttö

Ajoneuvoja on kuljetettava ajoradalla. Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää ja muuta moottoritonta ajoneuvoa sekä mopoa on kuitenkin kuljetettava pientareella.

Alle 12-vuotias lapsi saa kuljettaa polkupyörää jalkakäytävällä. Hän ei saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä jalankululle.

Kun erityiset syyt siihen pakottavat, ajoneuvoa saa tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jollei siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.

Ajoneuvon paikka ajoradalla

Ajoneuvoa on ajoradalla kuljetettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Tämä säännös ei koske ajos yksisuuntaisella ajoradalla.

Milloin kuljettajan ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, hänen on kuljetettava ajoneuvoa ajokaistaa tarpeettomasti vaihtamatta yleensä eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on vastaan tulevalle liikenteelle tarkoitetulla ajokaistalla ajaminen kielletty.

Kaksisuuntaisella ajoradalla oleva koroke tai muu vastaava laite on sivuutettava oikealta.

10§
Ajoneuvojen välinen etäisyys

Etäisyys edellä kulkevaan ajoneuvoon on sovitettava sellaiseksi, ettei päälleajon vaaraa ole, vaikka tämä ajoneuvo pysäytetään.

Taajaman ulkopuolella muuta liikennettä selvästi hitaammin ajavien moottorikäyttöisten ajoneuvojen on pidettävä toisiinsa sellaiset etäisyydet, että ohittava ajoneuvo voi vaaratta ajaa niiden väliin.

11§
Ryhmittyminen

Ajokaista kääntymistä varten on valittava hyvissä ajoin.

Oikealle kääntyvän on ryhmityttävä ajoradan oikeaan reunaan. Vasemmalle kääntyvän on ryhmityttävä välittömästi ajoradan keskiviivan oikealle puolelle tai yksisuuntaisella ajoradalla vasempaan reunaan.

12§
Kääntyminen

Kääntyvän ajoneuvon kuljettaja ei saa aiheuttaa vaaraa tai tarpeetonta estettä muille samaan suuntaan kulkeville.

Risteyksessä on oikealle käännettäessä ohjattava mahdollisimman lähelle risteävän ajoradan oikeata reunaa. Vasemmalle käännyttäessä on ohjattava siten, että ajoneuvo jättää risteyksen välittömästi risteävän ajoradan keskiviivan oikealla puolella tai yksisuuntaisen ajoradan vasemmalla reunalla.

13§
Erityissäännös kääntyvälle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle

Polkupyöräilijä tai mopoilija, joka aikoo kääntyä vasemmalle, saa 11 ja 12 §:n säännösten estämättä jatkaa oikealla ajaen risteävän ajoradan yli. Hän saa tällöin kuitenkin kääntyä vasemmalle vasta, kun sen voi tehdä aiheuttamatta estettä muulle liikenteelle, ja hänen on poistuttava risteyksestä oikeanpuoleista reunan käyttäen.

14§
Väistämisvelvollisuus

Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa.

Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Samoin on kuljettajan, joka muualla kuin risteyksessä, aikoo poistua ajoradalta tai muuten ylittää sen, väistettävä tien reunaa käyttävä polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalla kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä.

Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä.

Raitiovaunulle on tienkäyttäjän risteyksessä, 1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta, annettava esteetön kulku.

15§
Väistämisen osoittaminen. Ajo risteykseen

Kuljettajan, joka liikennesääntöjen tai liikennemerkin mukaan on väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan. Hän saa jatkaa matkaa vain, jos hän muiden ajoneuvojen sijainti, etäisyys ja nopeus huomioon ottaen ei aiheuta vaaraa eikä estettä.

Lähestyessään risteystä tai sinne ajaessaan kuljettajan on sovitettava ajotapansa niin, ettei risteävän tien liikenne häiriinny, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen.

16§
Kohtaaminen

Kohtaavien ajoneuvojen on sivuutettava toisensa oikealta. Risteyksessä saavat kuitenkin vastakkaisilta suunnilta saapuvat ajoneuvot, jotka kumpikin aikovat kääntyä vasempaan, sivuuttaa toisensa vasemmalta erityistä varovaisuutta noudattaen.

Kohdattaessa on ajoneuvojen välille jätettävä riittävästi tilaa. Jos ajoradalla on este, on sen ajoneuvon kuljettajan, jonka puoleisella ajoradan osalla este on, tarvittaessa pysäytettävä ajoneuvonsa antaakseen vastaan tulevan sivuuttaa paikan.

Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävän, asianmukaisesti merkityn ajoneuvon saa sivuuttaa olosuhteet huomioon ottaen sopivimmalla tavalla noudattaen tarpeellista varovaisuutta.

17§
Ohittaminen

Edellä kulkeva ajoneuvo on ohitettava vasemmalta. Milloin edellä kulkeva kääntyy tai selvästi valmistautuu kääntymään vasemmalle, se on kuitenkin ohitettava oikealta.

Oikealta saa ohittaa, jos kuljettajan ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa ja ajoneuvot kulkevat rinnakkaisilla ajokaistoilla. Polkupyöräilijä ja mopoilija saa muutoinkin ohittaa muun ajoneuvon kuin polkupyörän tai mopon oikealta.

Raitiovaunu on ohitettava oikealta. Sen saa kuitenkin ohittaa vasemmalta, missä kiskojen sijainti sitä edellyttää, jos se voi tapahtua vaaratta ja haitatta. Yksisuuntaisella ajoradalla raitiovaunun saa muutenkin ohittaa vasemmalta, jos liikenneolosuhteet sen sallivat.

Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävää, asianmukaisesti merkittyä ajoneuvoa ohitettaessa saa menetellä olosuhteisiin nähden sopivimmalla tavalla tarpeellista varovaisuutta noudattaen.

18§
Ohituskiellot

Ohittavan ajoneuvon kuljettajan on tarkoin varmistauduttava, ettei ohitus aiheuta vaaraa.

Ohitus, johon käytetään vastaan tulevan liikenteen puolta, on kielletty:

1) näkyvyyden ollessa mäenharjan tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;

2) jollei ohitukseen käytettävä ajokaista ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;

3) jollei ohittaja ohituksen jälkeen vaaratta ja muuta liikennettä oleellisesti häiritsemättä voi palata jonoon;

4) edellä ajavan osoitettua suuntamerkillä aikovansa ohittaa;

5) takaa tulevan ajoneuvon kuljettajan aloitettua ohituksen; sekä

6) risteyksessä ja rautatien tasoristeyksessä sekä välittömästi ennen niitä.

Ohituskielto ei koske risteystä, jossa risteävä tie on polku, tilustie tai muu vähäinen tie, eikä taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ilmenevää risteystä.

19§
Ohittajan ja ohitettavan keskinäiset velvollisuudet

Ohittajan on pidettävä turvallinen väli ohitettavan ajoneuvoon.

Ohitettavan on, havaittuaan ohituksen vasemmalta, pysyteltävä niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, eikä hän saa lisätä nopeutta.

Hitaasti kulkevan ajoneuvon kuljettajan on kapealla tai mutkikkaalla ajoradalla tai vastaan tulevan liikenteen ollessa vilkasta ohituksen helpottamiseksi vähennettävä nopeutta ja mahdollisuuksien mukaan annettava tietä. Hän saa tällöin tilapäisesti kuljettaa ajoneuvoa pientareella, jos se voi tapahtua vaaratta ja haitatta.

20§
Ajoneuvon peruuttaminen ja kääntäminen tiellä

Ajoneuvoa ei saa peruuttaa eikä kääntää tiellä, ellei se voi tapahtua vaaratta ja muita estämättä.

21§
Ajoneuvon siirtäminen sivusuunnassa

Kuljettaja saa lähteä liikkeelle tien reunasta, vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtää ajoneuvoa sivusuunnassa vain, milloin se voi tapahtua vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä.

22§
Tien antaminen pysäkiltä lähtevälle linja-autolle

Jos pysäkillä olevan linja-auton kuljettaja tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 km/h, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, pysäkkiä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on vähennettävä nopeutta ja tarvittaessa pysäytettävä, jotta linja-auto voi esteettä lähteä pysäkiltä.

Huolimatta 1 momentin säännöksestä linjaauton kuljettajan on noudatettava erityista varovaisuutta vaaran välttämiseksi ja annettava suuntamerkki siten kuin 35 §:ssä säädetään.

23§
Tilannenopeus

Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuhteita vastaavaksi.

Kuljettajan on sovitettava ajoneuvonsa nopeus sellaiseksi, etteivät muut tienkäyttäjät joudu kohtuuttomasti lian tai soran roiskumiselle alttiiksi.

24§
Liikennettä estävän tai haittaavan ajon kielto

Liikennettä ei saa estää tai haitata ajamalla aiheettoman hitaasti tai tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla.

25§
Nopeusrajoitukset

Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä nopeusrajoituksesta koko maassa tai tietyssä osassa maata. Tiekohtaisista ja paikallisista nopeusrajoituksista päättää liikenneministeriön tarvittaessa antamien yleisten ohjeiden mukaisesti ja 51 §:n säännöksiä noudattaen se, jolle liikenteen ohjauslaitteen asettaminen kuuluu.

Moottorikäyttöisten ajoneuvojen suurimmista sallituista ajoneuvokohtaisista nopeuksista säädetään asetuksella.

Hälytysajoneuvon sekä liikenteen valvontaan tai poliisin virkatehtävään käytettävän ajoneuvon kuljettaja saa ylittää tässä pykälässä tarkoitetun suurimman sallitun nopeuden, jos tehtävän kiireellisyys sitä välttämättä edellyttää.

26§
Pysäyttäminen ja pysäköinti

Ajoneuvon saa tiellä pysäyttää tai pysäköidä vain oikealle puolelle. Yksisuuntaisella tiellä on pysäyttäminen ja pysäköinti myös vasemmalle puolelle tietä sallittu.

Ajoneuvo on pysäytettävä tai pysäköitävä tien suuntaisesti ja mahdollisimman kauas ajoradan keskeltä.

Maitoa kuljettavan ajoneuvon saa taajaman ulkopuolella pysäyttää kaksisuuntaisellakin tiellä myös tien vasemmalle puolelle maitolaiturin kohdalle kuormaamista ja kuorman purkamista varten. Tällöin kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.

27§
Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot

Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy.

Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:

1) jalkakäytävällä, suojatiellä ja pyörätiellä sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä tai risteävää pyörätietä;

2) risteyksessä ja viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla;

3) niin lähellä rautatien tai raitiotien kiskoja, että siitä on haittaa kiskoliikenteelle;

4) siten, että liikennemerkki tai liikennevaloihin kuuluva opastin peittyy;

5) alikäytävässä ja tunnelissa;

6) mäenharjalla tai näkyvyydeltään rajoitetussa kaarteessa ja niiden läheisyydessä;

7) missä ajorata ennen risteystä on sulkuviivoin tai ryhmitysmerkein jaettu eri ajokaistoihin, eikä niin lähelle tällaista sulkuviivaa tai merkkiä, että ajo asianomaiselle ajokaistalle vaikeutuu;

8) jollei maksua ole suoritettu, sellaiselle pysäköintipaikalle tai -alueelle, jonka käyttämisestä on vahvistettu maksu; sekä

9) sulkuviivan kohdalle, milloin ajoneuvon ja sulkuviivan väliin jää vähemmän kuin kolme metriä eikä ajoneuvon ja sulkuviivan välissä ole katkoviivaa.

Polkupyörän ja mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.

28§
Erityiset pysäköintikiellot

Pysäköinti on kielletty:

1) kolmeakymmentä metriä lähempänä rautatien tasoristeystä;

2) kiinteistölle johtavan ajotien kohdalla ja muutoinkin siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu;

3) ajoradan reunan suuntaisesti pysäytetyn muun ajoneuvon kuin kaksipyöräisen polkupyörän, mopon tai sivuvaunuttoman moottoripyörän rinnalla;

4) siten, että pääsy toiseen ajoneuvoon tai sen kuljettaminen pois paikalta estyy;

5) taajaman ulkopuolella ajoradalla, jos tie liikennemerkein on osoitettu etuajo-oikeutetuksi; sekä

6) merkityn pysäköintipaikan vieressä tahi merkityllä pysäköintipaikalla siten, että ajoneuvo osittainkin jää kullekin ajoneuvolle merkityn paikan ulkopuolelle.

29§
Ajoneuvon pysäyttämiseen liittyvät toimet

Kun ajoneuvo on pysäytetty tai pysäköity, kuljettajan on huolehdittava siitä, ettei ajoneuvo voi lähteä itsestään liikkeelle.

Ajoneuvon ovea ei saa avata eikä ajoneuvoon nousta, siitä poistua taikka sitä kuormata tai sen kuormaa purkaa siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai tarpeetonta haittaa muulle liikenteelle tai ympäristölle.

30§
Varovaisuusvelvollisuus kevyttä liikennettä kohtaan

Ajoneuvon kuljettajan on kohdatessaan tai ohittaessaan jalankulkijan, polkupyöräilijän tai mopoilijan annettava tälle ajoneuvon koko ja nopeus huomioon ottaen turvallinen tila tiellä.

Kuljettajan on erityisesti varottava lähestyessään pysäytettyä koululaiskuljetusautoa, linjaautoa tai raitiovaunua sekä lapsia, vanhuksia, vammaisia tai muita, joilla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä.

31§
Jalkakäytävän ylittäminen. Pysähtyneen raitiovaunun tai linja-auton ohittaminen

Ajoneuvon kuljettajan on ylittäessään jalkakäytävää annettava jalankulkijalle esteetön kulku.

Kuljettajan on aikoessaan ohittaa oikealta raitiovaunun tai linja-auton korokkeettoman pysäkin kohdalla pysäytettävä ja annettava esteetön kulku raitiovaunusta tai linja-autosta poistuville taikka siihen nouseville matkustajille.

32§
Kuljettajan suojatiesäännöt

Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.

Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.

33§
Pihakadulla ajaminen

Pihakadulla saa kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa vain kadun varrella olevalle kiinteistölle tai merkitylle pysäköintipaikalle ajoa varten. Pysäköinti pihakadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla.

Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h.

Pihakadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.

34§
Ääni- ja valomerkit

Milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen, kuljettajan on annettava ääni- tai valomerkki taikka jarruvaloa käyttämällä tai muulla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota. Muutoin äänimerkin saa antaa vain taajaman ulkopuolella valoisana aikana ohitettaessa.

Äänimerkki ei saa olla pitempi kuin on välttämätöntä. Valomerkki on annettava ajovaloja vilkuttamalla.

35§
Suuntamerkki

Ajoneuvon kuljettajan, joka aikoo lähteä liikkeelle tien reunasta, kääntyä risteyksessä tai tiellä taikka vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtää ajoneuvoa sivusuunnassa, on muiden varoittamiseksi annettava merkki suunnanosoittimella tai, jollei ajoneuvossa ole sellaista, muulla näkyvällä tavalla.

Merkki on annettava hyvissä ajoin ennen aiottua toimenpidettä, ja sen on oltava hyvin näkyvä ja ymmärrettävä. Merkinanto ei vapauta kuljettajaa velvollisuudesta varmistua siitä, ettei aiottu toimenpide aiheuta vaaraa tai tarpeetonta estettä.

36§
Valojen käyttö ajettaessa

Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on taajaman ulkopuolella aina ajon aikana käytettävä ajovaloja tai huomiovaloja.

Ajovaloja on käytettävä jokaisessa ajoneuvossa, kun sitä kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa säänvuoksi tai muusta syystä huonontunut. Jollei ajoneuvon varusteeksi ole määrätty ajovaloja, ajoneuvossa on käytettävä sellaisia heijastimia kuin asetuksella säädetään.

Kaukovalojen käyttö on kielletty:

1) tyydyttävästi valaistulla tiellä;

2) niin lähellä kohtaavaa ajoneuvoa tai raitiovaunua, että tämän kuljettaja voi häikäistyä; ja

3) ajettaessa lähellä toisen ajoneuvon takana.

Sumuvaloja saa käyttää vain sumun taikka rankan vesi- tai lumisateen aikana. Niitä saa tällöin käyttää lähivalojen asemesta, jos seisontavalot ovat samanaikaisesti kytketyt.

37§
Valojen käyttö pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa

Tielle pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa on pimeän tai hämärän aikana ja näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut pidettävä seisonta- tai lähivalot tai, milloin niitä ei ole, muut ajoneuvolle määrätyt valot sytytettyinä, jollei tie ole niin hyvin valaistu, että ajoneuvon voi muutoinkin selvästi havaita riittävän etäältä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta ajoneuvoon, joka on pysäytetty tai pysäköity ajoradan ulkopuolella olevalle pysäköintipaikalle, eikä muutoinkaan polkupyörään tai mopoon, -oka pysäytetään tai pysäköidään ajoradan ulkopuolelle.

38§
Valojen virheellisen käytön kielto

Ajoneuvon valoja ei saa käyttää niin, että muiden ajoneuvojen kuljettajat voivat häikäistyä.

Ajoneuvossa ei saa käyttää laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat eteenpäin punaista valoa eikä, jollei siitä ole erikseen toisin määrätty, laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa.

39§
Tulo lautalle

Hälytysajoneuvolla ja poliisin virkatehtävässä olevalla ajoneuvolla on oikeus päästä lautalle ennen muita ajoneuvoja. Liikenneministeriö voi koko maassa ja lääninhallitus alueellaan antaa määräyksiä siitä, missä järjestyksessä muut ajoneuvot pääsevät lautalle.

Lautalle tultaessa on ajoneuvo pysäytettävä ennen suojalaitteita.

40§
Jalankulkijan paikka tiellä

Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei kuitenkaan saa jalkakäytävällä taluttaa polkupyörää tai mopoa, kuljettaa potkukelkkaa, hiihtää, luistella eikä kantaa kookasta taakkaa, jos siitä voi aiheutua huomattavaa haittaa muille jalankulkijoille.

Missä jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa.

Jalankulkijan on jalkakäytävällä, pyörätiellä ja suojatiellä yleensä kuljettava sen oikeanpuoleisella osalla sekä sivuutettava vastaan tuleva jalankulkija oikealta ja ohitettava edellä kulkeva vasemmalta.

Ajoradalla jalankulkijan on ensisijaisesti käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muiden syiden vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa.

41§
Jalankulku pihakadulla

Edellä 40 §:ssä olevien säännösten estämättä jalankulkija saa pihakadulla kulkea sen kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä.

42§
Heijastimen käyttö

Jalankulkijan, joka pimeän aikana liikkuu valaisemattomalla tiellä muualla kuin jalkakäytävällä tai pyörätiellä, on yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta.

43§
Jalankulkijaryhmät ja kulkueet

Valvotun jalankulkijaryhmän sekä järjestäytyneen kulkueen on käytettävä piennarta tai kulkusuunnassa ajoradan oikeaa puolta. Enintään kaksi rinnan kulkevan lapsiryhmän on, mikäli mahdollista, käytettävä jalkakäytävää, piennarta tai pyörätietä.

Valvotulla jalankulkijaryhmällä tai järjestäytyneellä kulkueella, joka käyttää valaisemattomalla tiellä piennarta tai ajorataa tai pyörätietä, on oltava pimeän tai hämärän aikana taikka sääolosuhteiden sitä edellyttäessä tien keskiviivan puolella edessä vähintään yksi valkoista tai keltaista valoa eteenpäin näyttävä valaisin ja takana yksi taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin.

44§
Ajoradan ylittäminen

Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien, jos se on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja yleensä risteyksen vierestä.

Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.

Ajorataan rinnastetaan tässä pykälässä pyörätie ja raitiovaunukaista.

45§
Invalidiajoneuvojen liikenne

Pyörätuolia käyttävään vammaiseen sovelletaan jalankulkijoita koskevia säännöksiä.

Sama koskee vammaista, joka kävelynopeudella kuljettaa käsikäyttöistä tai sellaista moottorikäyttöistä invalidiajoneuvoa, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 15 km/h. Muutoin hänen on noudatettava polkupyöräilijöitä koskevia säännöksiä.

Mopoon rinnastettavan moottorikäyttöisen invalidiajoneuvon kuljettajan on noudatettava mopoilijoita koskevia liikennesääntöjä.

46§
Kotieläimen varominen ja eläinten kuljettaminen tiellä

Ajoneuvon kuljettajan on lähestyessään tiellä olevaa hevosta, karjaa tai vastaavia kotieläimiä noudatettava tarpeellista varovaisuutta ja käytettävä riittävän alhaista nopeutta.

Eläimet, joita kuljetetaan tiellä, on pidettävä kytkettyinä tai niitä on vartioitava siten, etteivät ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa liikenteelle. Ratsastajan ja eläimen kuljettajan on soveltuvin osin noudatettava ajoneuvon kuljettajaa koskevia säännöksiä.

47§
Raitiovaunuliikenne

Raitiovaunun kuljettajan on soveltuvin osin noudatettava ajoneuvon kuljettajia koskevia säännöksiä, jollei 14 §:stä muuta johdu.

Raitiovaunuliikenteessä on sen lisäksi, mitä. 1 momentista johtuu, noudatettava kunnallislaissa (953/76) tarkoitetuilla järjestyssäännöillä annettuja paikallisia määräyksiä.

48§
Poikkeussäännökset

Hälytysajoneuvon kuljettaja saa kiireellisessä. tehtävässä tarpeellista varovaisuutta noudattaen ja erityisiä ääni- ja valomerkkejä antaen poiketa niistä liikennesäännöistä, jotka eivät erityisesti koske häntä. Hänen on kuitenkin annettava esteetön kulku junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle.

Erityisiä valomerkkejä antavaa hälytysajoneuvoa ja poliisin virkatehtävässä olevaa ajoneuvoa saa, milloin tehtävä välttämättä sitä edellyttää, erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa sellaisella tiellä, tien osalla tai alueella, jossa ajaminen muutoin on kielletty.

Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävää ajoneuvoa saa 8-12 ja 33 §:n säännösten estämättä kuljettaa olosuhteiden edellyttämällä tavalla tarpeellista varovaisuutta noudattaen.

Ajoneuvon, jota käytetään 3 momentissa tarkoitetussa työssä, liikennevalvonnassa tai poliisin virkatehtävässä, saa 26-28 §:n säännösten estämättä tilapäisesti pysäyttää tai pysäköidä tehtävän vaatimalla tavalla edellyttäen, ettei liikennettä ilmeisesti vaaranneta.

Poliisin luvan saaneella liikuntavammaisella on asetuksella tarkemmin säädettävin ehdoin oikeus pysäköidä ajoneuvo maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta ja sellaiselle alueelle, missä pysäköinti on liikennemerkein kielletty.

3 luku

Liikenteen ohjaus

49§
Liikenteen ohjaajat

Liikenteen ohjaajina toimivat poliisimies sekä asetuksella säädettävissä tapauksissa sotilaspoliisi ja asianomaisen viranomaisen tehtävään määräämät henkilöt.

Liikenteen ohjaajalla on oltava selvästi erottuva vaatetus tai tunnusmerkki.

50§
Liikenteen ohjauslaitteet

Liikennemerkeillä, liikennevaloilla ja muilla liikenteen ohjauslaitteilla osoitettavista käskyistä ja kielloista sekä niiden muusta merkityksestä säädetään asetuksella.

Liikenneministeriö antaa ohjeet liikenteen ohjauslaitteiden käytöstä.

51§
Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen

Liikenteen ohjauslaitteen asettaa yleiselle tielle tie- ja vesirakennuslaitos. Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle, rakennuskaavatielle, torille ja muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle. Ennen pysyväksi tarkoitetun liikenteen ohjauslaitteen asettamista kunnan on varattava poliisille tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa, jollei asetuksella toisin säädetä.

Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle tielle liikenteen ohjauslaitteen asettaa tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen, jota ei kuitenkaan saa ilman pätevää syytä evätä. Suostumusta ei tarvita tien kunnon taikka tiellä tai sen vieressä tehtävän työn vuoksi tarpeellisten tilapäisten liikennemerkkien asettamiseen.

Taajamaa osoittavan liikennemerkin käyttämisestä päättää kunta kuultuaan yleisten teiden osalta tie- ja vesirakennuslaitosta. Sanotun liikennemerkin asettaa yleiselle tielle tie- ja vesirakennuslaitos, muulle tielle kunta.

Rautatien tasoristeysmerkin asettaa rautatien kunnossapitäjä.

52§
Liikenneväylän varaaminen liikenteellisiin erityistarkoituksiin

Liikenteen ohjauslaittein voidaan yleisesti liikenteelle tarkoitettu katu, rakennuskaavatie ja muu asema- tai rakennuskaavan mukainen liikenneväylä varata kokonaan tai osaksi liikenteellisiin erityistarkoituksiin. Tällöin on välttämätön huoltoajo ja muu siihen verrattava liikenne sallittava tarvittavassa laajuudessa.

53§
Kevyen liikenteen väylät

Tie- ja vesirakennuslaitoksen sekä kuntien on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä kevyttä liikennettä varten tarpeelliset yhteydet rakentamalla tai osoittamalla liikenteen ohjauslaittein kullekin kulkureitille erillinen kevyen liikenteen väylä, pihakatu tai tiehen kuuluva jalkakäytävä ja pyörätie.

54§
Liikenteen tilapäinen ohjaus

Tilapäistä tarvetta varten voi myös poliisi asettaa tielle liikenteen ohjauslaitteen.

Tien tilapäisestä sulkemisesta ja liikenteen ohjauksesta tiellä tehtävän työn, urheilukilpailun tai sotilasharjoituksen vuoksi taikka muusta niihin rinnastettavasta syystä säädetään asetuksella.

55§
Liikenteen ohjauslaitteen vahingoittaminen

Tielle asetettua liikenteen ohjauslaitetta ei saa vahingoittaa eikä luvatta peittaa, poistaa, siirtää tai muuttaa.

Sen, joka on vahingoittanut, siirtänyt tai muuten muuttanut liikenteen ohjauslaitetta, on heti saatettava se tyydyttävään kuntoon. Jollei tätä voida tehdä, hänen on ensi tilassa ilmoitettava asiasta poliisille tai asianomaiselle muulle viranomaiselle ja tarvittaessa ryhdyttävä liikenteen turvallisuuden vaatimiin toimiin.

56§
Häiritsevän tai luvattoman laitteen asettaminen tielle

Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muuta laitetta, jonka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen ohjauslaitteeksi taikka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä.

Tielle ei saa luvatta asettaa liikenteen ohjauslaitetta.

Poliisi tai tienpitäjä saa heti poistaa laitteen, joka on asetettu 1 tai 2 momentin säännösten vastaisesti.

4 luku

Liikenneonnettomuus ja varotoimet

57§
Yleinen auttamisvelvollisuus

Jos joku on liikenneonnettomuuden johdosta joutunut sellaiseen tilaan, että on välttämätöntä heti kuljettaa hänet saamaan hoitoa, jokainen ajoneuvon kuljettaja on velvollinen kuljettamaan hänet. Jos ajoneuvo ei sovellu turvalliseen kuljetukseen ja tarkoituksenmukaisempi kuljetus on saatavissa, kuljettajan on kuitenkin avustettava kuljetuksen järjestämisessä.

58§
Onnettomuuteen osallisen auttamisvelvollisuus

Tienkäyttäjän, joka syystään tai syyttään on joutunut osalliseksi liikenneonnettomuuteen, on heti pysähdyttävä ja kykynsä mukaan avustettava vahingoittuneita tai avuttomaan tilaan jääneitä sekä muutoinkin osallistuttava niihin toimenpiteisiin, joihin onnettomuus antaa aihetta.

59§
Ilmoitusten tekeminen

Liikenneonnettomuuteen osallisen tienkäyttäjän on toisen osallisen tai onnettomuudessa vahinkoa kärsineen vaatimuksesta ilmoitettava nimensä ja osoitteensa sekä annettava tietoja tapahtumasta.

Milloin onnettomuudessa on joku kuollut tai vaikeasti loukkaantunut, siihen osallisen on ilmoitettava siitä ensi tilassa poliisille.

Jos omaisuutta on vahingoittunut eikä paikalla ole ketään, joka voi ottaa vastaan tietoja ja selvityksiä, onnettomuuteen osallisen on viipymättä ilmoitettava tapahtumasta vahinkoa kärsineelle tai poliisille.

60§
Onnettomuusajoneuvon siirtäminen.Onnettomuusjälkien säilyttäminen

Milloin ajoneuvo liikenneonnettomuuden jälkeen on jäänyt paikkaan, jossa pysäyttäminen tai pysäköinti on kielletty, onnettomuuteen osallisen tienkäyttäjän on huolehdittava ajoneuvon siirtämisestä mahdollisimman pian sopivaan paikkaan. Sama velvollisuus on kuljettajalla, milloin ajoneuvo moottorivian tai vastaavan syyn vuoksi on jäänyt tällaiseen paikkaan.

Jos onnettomuudessa joku on kuollut tai vaikeasti loukkaantunut, onnettomuuspaikalla ei kuitenkaan poliisin luvatta saa siirtää ajoneuvoa tai muuten muuttaa olosuhteita, joilla voi olla merkitystä onnettomuuden selvittämisessä, ellei se liikenteen turvaamiseksi taikka henkilöiden tai arvokkaan omaisuuden suojaamiseksi ole välttämätöntä.

61§
Tienkäyttäjien varoittaminen

Milloin ajoneuvo on pysähtynyt taajaman ulkopuolelle ajoradalle sellaiseen paikkaan, että se voi riittämättömän näkyvyyden vuoksi tai muusta syystä olla vaarana liikenteelle, kuljettajan on, jollei ajoneuvoa heti voida siirtää sopivaan paikkaan, asetettava tielle varoituskolmio, jos sellainen on ajoneuvossa pakollisena s varusteena, ja tarvittaessa ryhdyttävä muihinkin toimenpiteisiin tienkäyttäjien varoittamiseksi. Jos ajoneuvo on jäänyt rautatie- tai raitiotiekiskoille, kuljettajan on ryhdyttävä junan tai 1 raitiovaunun kuljettajan varoittamiseksi tarpeellisiin toimiin.

Varoituskolmio on sijoitettava riittävän etäälle pysähtyneestä ajoneuvosta siten, että muut kuljettajat voivat hyvissä ajoin huomata varoituksen.

Tielle asetetun varoituskolmion luvaton poistaminen tai siirtäminen on kielletty.

62§
Tiellä oleva este

Tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä voi vaarantaa tai haitata liikennettä.

Milloin jonkun syystä tielle on joutunut 1 momentissa tarkoitettu este, jota ei voida heti poistaa, hänen on merkitsemällä tai muulla tavoin kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota esteeseen, kunnes hän on saanut sen poistetuksi.

Milloin tiellä on este, josta saattaa aiheutua vakavaa vaaraa liikenteelle, jokaisen esteen havainneen tienkäyttäjän on mahdollisuuksiensa mukaan viipymättä ryhdyttävä 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin taikka, jollei se ilman kohtuutonta hankaluutta ole mahdollista, ilmoitettava asiasta poliisille.

5 luku

Ajoneuvon kuljettaja. Ajokortti

63§
Kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset

Ajoneuvoa ei saa kuljettaa henkilö, jolta sairauden tai väsymyksen vuoksi tahi muusta vastaavasta syystä puuttuvat siihen tarpeelliset edellytykset taikka jonka terveydentila ei enää täytä ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavan ajokortin myöntämisen edellytyksiä.

64§
Ajokorttipakko

Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa vain henkilö, jolla on ajoneuvon luokkaa vastaava voimassa oleva ajokortti. Asetuksella voidaan säätää erityistapauksia koskevia poikkeuksia.

Mopon tai siihen rinnastettavan moottorikäyttöisen invalidiajoneuvon kuljettajalta ei vaadita ajokorttia, mutta kuljettajan on oltava 15 vuotta täyttänyt.

Kävellen ohjattavaksi tarkoitettua moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa ajokortitta.

65§
Ajoneuvon luovuttaminen toisen kuljetettavaksi

Ajoneuvoa ei saa luovuttaa sellaisen henkilön kuljetettavaksi, jolla ei ole vaadittavaa ajokorttia tai jolta 63 tai 64 §:ssä tarkoitetusta syystä ilmeisesti puuttuvat edellytykset ajoneuvon kuljettamiseen.

Ajoneuvon luovuttajan on ennen ajoneuvon luovuttamista toisen käyttöön varmistauduttava, että kuljettajalla on vaadittava ajokortti.

66§
Autokoululupa

Kuljettajaopetus annetaan autokoulussa, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Autokoulun pitämiseen on hankittava lääninhallitukselta autokoululupa. Lääninhallitus voi myöntää luvan, jos hakijalla katsotaan olevan edellytykset autokoulun pitämiseen ja koulun perustaminen harkitaan liikenneministeriön antamien yleisten ohjeiden mukaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

Autokoululupa myönnetään määräajaksi ja se voidaan antaa ehdoin ja rajoituksin.

Ilman autokoululupaa saa antaa kuljettajaopetusta ammattikasvatushallituksen valvonnassa tapahtuvan kuljettajan ammattiopetuksen yhteydessä sekä liikenneopettajia kouluttavassa laitoksessa.

67§
Autokoululuvan peruuttaminen

Lääninhallitus voi peruuttaa autokoululuvan kokonaan tai määräajaksi:

1) jos luvan haltijalla ei ole enää edellytyksiä autokoulun pitämiseen;

2) jos autokoulusta annettuja säännöksiä, määräyksiä tai lupaehtoja ei noudateta; tai

3) jos opetusta ei hoideta asianmukaisesti.

68§
Opetus- ja harjoituslupa

Poliisi voi asetuksella tarkemmin säädettävin edellytyksin oikeuttaa piirissään asuvan ajokortin haltijan antamaan määrätylle henkilölle opetusta ajokortin saamiseksi:

1) jos autokouluopetukseen osallistuminen tuottaa opetettavalle hänen taloudellisten olosuhteidensa ja autokoulumatkojen pituuden vuoksi erityisiä vaikeuksia;

2) jos opettaja ja opetettavat ovat saman perheen jäseniä;

3) jos ajo-opetus on opetettavan vamman johdosta annettava erityisin hallintalaittein tai automaattivaihteistolla varustetulla autolla; tai

4) jos opetusta annetaan autonkuljettajan ammattiopetuksen tai siihen rinnastettavan työnantajan antaman koulutuksen yhteydessä.

Poliisi voi oikeuttaa piirissään asuvan henkilön suorittamaan moottoripyörän ajokorttia varten harjoitusajos ilman ajo-opettajaa.

Opetus- tai harjoituslupa myönnetään määräajaksi ja se voidaan antaa ehdoin ja rajoituksin.

Luvan myöntänyt poliisi voi peruuttaa opetus- tai harjoitusluvan, milloin siihen on syytä.

69§
Ajokortin myöntämisen edellytykset

Ajokortin myöntämisen edellytyksenä on:

1) että hakija ikänsä ja terveytensä puolesta täyttää asetuksella säädettävät vaatimukset;

2) että hakija on suorittanut hyväksytyn kuljettajantutkinnon;

3) ettei hakijaa alkoholin tai muun huumaavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi ole katsottava kuljettajana liikenteelle vaaralliseksi;

4) jos hakija on syyllistynyt ajokortitta ajoon, että ajosta on kulunut vähintään vuosi, jollei ajokortin myöntämiseen ole erityisiä syitä; ja

5) ettei hakija ole ajokiellossa.

Jos ajokortti on peruutettu kokonaan, uuden ajokortin saa myöntää hakijan osoitettua olosuhteiden muuttuneen siten, että hän täyttää ajokortin saamisen edellytykset.

Ulkomaisen ajokortin vaihtamisesta vastaavaan suomalaiseen ajokorttiin kuljettajantutkintoa vaatimatta säädetään asetuksella.

70§
Ajokortin ehdot. Ajokortin uudistaminen

Ajokortti on voimassa määräajan, joka päättyy ajokortin haltijan täyttäessä 70 vuotta. Muu kuin linja-auton tai raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen oikeuttava ajokortti myönnetään 65 vuotta täyttäneelle henkilölle kuitenkin viideksi vuodeksi.

Ajokortti voidaan myöntää asetuksella tarkemmin säädettävin ehdoin ja rajoituksin. Ajokortin ehtoja voidaan tarvittaessa muuttaa ajokortin voimassaoloaikana.

Poliisi uudistaa hakemuksesta ajokortin viideksi vuodeksi kerrallaan, jos hakija täyttää ajokortin saamisen edellytykset. Ajokorttia ei uudisteta linja-auton tai raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen oikeuttavana.

71§
Henkilöauton ammattiajolupa

Henkilöautoa saa kuljettaa ammattimaisessa henkilöliikenteessä vain se, jolla on ajokortin lisäksi ammattiajolupa. Ammattiajoluvasta säädetään tarkemmin asetuksella.

72§
Lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuus

Ajokortin haltijan on esitettävä poliisille lääkärintodistus ja ajokortti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on täyttänyt 45, 50, 55, 60 ja 65 vuotta. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan ole silloin, kun mainitun määräajan alkaessa ei ole kulunut viittä vuotta ajokortin tai ammattiajoluvan antamisesta tai uudistamisesta.

Jos on syytä epäillä, ettei ajokortin haltija enää täytä ajokortin saamisen ehtona olevia terveysvaatimuksia, poliisi voi määrätä hänet esittämään todistuksen uudesta lääkärintarkastuksesta.

73§
Uuteen kuljettajantutkintoon määrääminen

Poliisi voi määrätä ajokortin haltijan esittämään todistuksen uudesta hyväksytystä kuljettajantutkinnosta:

1) jos hän on moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan toistuvasti syyllistynyt tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomiseen ja tämä osoittaa, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan; tai

2) jos muutoin on todennäköisiä perusteita epäillä, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan.

74§
Ajokielto

Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tuomitaan rangaistukseen törkeästä liikenteen vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta tai huumaantuneena ajamisesta, tuomioistuimen on samalla määrättävä hänet enintään viideksi vuodeksi ajokieltoon. Ajokieltoaikaa määrättäessä on otettava huomioon ne vaikutukset, jotka ajokiellolla on kieltoon määrätyn henkilön toimeentuloon ja muihin olosuhteisiin.

Tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, jättää ajokiellon määräämättä, jos ajokortti on kuljettajalle välttämätön työssä tai jos ajokiellon määräämättä jättämiseen on muu erityisen painava syy. Tuomioistuimen päätöksessä on mainittava syy, jonka perusteella ajokielto on jätetty määräämättä.

Ajokieltoaikaa määrättäessä on otettava vähennyksenä huomioon aika, jonka ajokortti on ollut poisotettuna ja väliaikaisesti peruutettuna. Ajokieltopäätös pannaan valituksesta huolimatta täytäntöön.

Ajokieltoon määrätyltä otetaan ajokortti pois, eikä hän saa ajokieltoaikana kuljettaa ajoneuvoa, jonka kuljettamiseen vaaditaan ajokortti.

75§
Ajokortin peruuttaminen kokonaan

Poliisin on peruutettava ajokortti kokonaan:

1) jos ajokortin haltija ei enää täytä ajokortin saamisen edellytyksiä; tai

2) jos ajokortin haltija ei kohtuullisessa ajassa noudata poliisin määräystä uuden lääkärintodistuksen tai uuden kuljettajantutkintotodistuksen esittämisestä.

76§
Ajokortin peruuttaminen määräajaksi

Poliisin on otettava ajokortin peruuttaminen tutkittavaksi:

1) jos ajokortin haltija on rikkonut uusia kuljettajia koskevia erityissäännöksiä tai määräyksiä;

2) jos ajokortin haltija on moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan vähintään kolmasti vuoden kuluessa syyllistynyt tämän lain nojalla rangaistavaan tekoon; tai

3) jos ajokortin haltija on ulkomailla syyllistynyt liikennejuopumukseen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla.

Poliisi voi 1 momentissa mainituissa tapauksissa antaa varoituksen, peruuttaa ajokortin enintään kuudeksi kuukaudeksi tai vaatia todistuksen uudesta hyväksytystä kuljettajantutkinnosta sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Tätä pykälää ei sovelleta, jos kuljettaja on viimeksi syyllistynyt sellaiseen rikokseen, josta hänet voidaan määrätä ajokieltoon.

77§
Ajokortin poisottaminen ja väliaikainen peruuttaminen

Poliisimies voi ottaa ajokortin heti pois:

1) jos on syytä epäillä ajokortin haltijan syyllistyneen törkeään liikenteen vaarantamiseen, rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen tai huumaantuneena ajamiseen; tai

2) jos ajokortin peruuttamiseen 76 §:n nojalla on todennäköisiä syitä.

Ajokortin poisottamisen jälkeen poliisin on viipymättä ratkaistava, peruutetaanko ajokortti, määrätäänkö sen haltija esittämään uusi lääkärintodistus tai todistus kuljettajantutkinnosta vai onko ajokortti palautettava.

Jos on todennäköistä, että ajokortin haltija on syyllistynyt törkeään liikenteen vaarantamiseen, rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen tai huumaantuneena ajamiseen, tekopaikan poliisin on peruutettava ajokortti väliaikaisesti, kunnes asia on tuomioistuimessa ratkaistu. Jos poliisitutkinnan perusteella kuitenkin on ilmeistä, että tuomioistuin 74 §:n 2 momentin nojalla jättää ajokiellon määräämättä, poliisi voi jättää ajokortin väliaikaisesti peruuttamatta tai antaa väliaikaisesti peruutetun ajokortin takaisin.

Jos tuomioistuin hylkää syytteen rikoksesta, jonka vuoksi ajokortti on väliaikaisesti peruutettu, tai jos ajokieltoa ei määrätä, ajokortti on heti annettava takaisin sen haltijalle, vaikka tuomioistuimen päätöksestä valitetaankin.

78§
Ajokortin luovuttamisvelvollisuus

Ajokortti on luovutettava poliisille heti, kun poliisi on päättänyt sen poisottamisesta tai peruuttamista taikka ajokortin haltija on määrätty ajokieltoon.

79§
Ajokortin palauttaminen

Ennen ajokortin palauttamista henkilölle, joka on määrätty ajokieltoon tai jonka ajokortti on peruutettu määräajaksi, poliisi voi vaatia esitettäväksi uuden lääkärintodistuksen tai, milloin siihen on syytä, todistuksen uudesta hyväksytystä kuljettajantutkinnosta.

80§
Menettely ajokorttiasiassa

Ajokortin myöntää, uudistaa ja peruuttaa henkilön asuinpaikan poliisi, jollei 77 §:stä muuta johdu. Jollei henkilöllä ole asuinpaikkaa Suomessa, ajokortin peruuttaa sen paikkakunnan poliisi, jossa hän on viimeksi asunut tai oleskellut.

Päätöksen ajokorttiasiassa tekee poliisipiirin päällikkö tai hänen sijastaan poliisipiirin ohjesäännössä määrätty toimenhaltija. Ajokortin poisottaneen poliisin on viipymättä ilmoitettava toimenpiteestä ajokortin peruuttamisesta päättävälle poliisille.

81§
Puolustusvoimien ajokortti

Asetuksella säädetään puolustusvoimien moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavista ajokorteista ja niiden ehdoista sekä kuljettajaopetuksen antamisesta ja kuljettajantutkinnoista puolustusvoimissa.

82§
Poikkeusluvat

Liikenneministeriö voi erityisistä syistä myöntää poikkeuksen ajokorttia koskevista ikäja terveysvaatimuksista.

6 luku

Ajoneuvo. Liikennetarvikkeet

83§
Ajoneuvon rakenne, varusteet ja kunto

Liikenteessä käytettävän ajoneuvon on oltava rakenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen, tarkoituksenmukainen sekä muutoinkin liikenteeseen soveltuva ja sellainen, että sen käytöstä aiheutuva melu ja ilman pilaantuminen jää mahdollisimman vähäiseksi sekä ettei sen käytöstä aiheudu muuta haittaa tahi kohtuutonta energian kulutusta.

Autossa, moottoripyörässä ja mopossa tulee olla laite sen luvattoman käytön estämiseksi.

Henkilöauton kori on hyväksytyllä tavalla suojattava syöpymistä vastaan.

84§
Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja rekisteröinti

Moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttö liikenteessä on kielletty, jollei sitä ole asianmukaisesti katsastettu ja rekisteröity. Asetuksella voidaan säätää poikkeuksia katsastus- ja rekisteröintivelvollisuudesta.

Ajoneuvon omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoittamaan rekisteritiedot ja niissä tapahtuneet muutokset rekisteriviranomaiselle siten kuin asetuksella säädetään.

85§
Vastuu ajoneuvon kunnosta

Ajoneuvon omistaja tai hänen sijastaan rekisteriin ilmoitettu haltija sekä ajoneuvon kuljettaja ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on asianmukaisesti katsastettu ja rekisteröity sekä muutenkin liikennekelpoinen.

Jos ajoneuvoa kuljettaa sen omistajan tai haltijan työntekijä, työnantajan on huolehdittava siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen, kun se luovutetaan työntekijän kuljetettavaksi, ja että ajoneuvo tarkastetaan ja huolletaan riittävän usein sen pitämiseksi liikennekelpoisessa kunnossa. Kuljettajan en viipymättä ilmoitettava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista, joita hän ei voi korjata.

86§
Ajoneuvon käyttäminen

Moottorikäyttöistä ajoneuvoa on käsiteltävä siten, ettei sen moottorista ja muista laitteista aiheudu kohtuutonta melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa ajoneuvossa matkustaville tai ympäristölle.

Asetuksella voidaan säätää ajoneuvon moottorin tarpeetonta joutokäyntiä sekä tarpeetonta ja häiritsevää ajamista taajamassa koskevia rajoituksia.

87§
Ajoneuvon mitat, painot ja kuormaaminen

Ajoneuvon suurimmista sallituista mitoista ja painoista sekä ajoneuvon kuormaamisesta säädetään asetuksella.

Eläinten ja tavaran kuljettamisesta moottorikäyttöisellä ja hinattavalla ajoneuvolla on lisäksi voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

88§
Turvavyön käyttö

Henkilöautossa kuljettajan ja etuistuimella matkustavan on ajon aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä, jollei asianomaisen sairaus tai vamma taikka muu erityinen syy sitä estä Liikenneministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä sellaisista henkilöön liittyvistä seikoista, jotka estävät turvavyön käytön.

Jollei lapsi voi käyttää turvavyötä, kuljettajan on huolehdittava, että lapsi matkustaa takaistuimella tai tarkoitukseen soveltuvassa turvaistuimessa.

Edellä 1 momentissa säädetty turvavyön käyttämisvelvollisuus ei kuitenkaan koske ammattimaiseen henkilöliikenteeseen käytettävän henkilöauton kuljettajaa eikä matkustajaa. Asetuksella voidaan säätää kuljetuksen ja ajotehtävän erityislaadusta johtuvia vapautuksia.

89§
Moottoripyöräilijän ja mopoilijan suojakypärän käyttö

Moottoripyörän ja mopon kuljettajan sekä 15 vuotta täyttäneen matkustajan on ajon aikana käytettävä malliltaan hyväksyttyä suojakypärää, jollei hänen sairautensa tai vammansa taikka muu erityinen syy sitä estä. Asetuksella voidaan säätää ajoneuvon erityisestä rakenteesta tai ajotehtävän erityislaadusta johtuvia vapautuksia.

90§
Määräykset liikennetarvikkeistä

Liikenneministeriö antaa määräykset liikennetarvikkeiden teknisistä ja muista ominaisuuksista, kun se on tarpeen liikenneturvallisuuden edistämiseksi tai liikenteen haittojen vähentämiseksi.

91§
Liikennetarvikkeen mallin hyväksyminen

Liikenneministeriö voi määrätä, että liikennetarvikkeen on oltava malliltaan viranomaisen hyväksymä ja vahvistetulla hyväksymismerkinnällä varustettu.

92§
Ajoneuvoa ja liikennetarvikkeita koskevien säännösten soveltaminen

Tässä luvussa olevia säännöksiä sovelletaan kaikkeen ajoneuvoliikenteeseen tiellä ja muualla sekä kaikkiin ajoneuvoihin ja niiden tarvikkeisiin. Säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen ajoneuvoon, jota käytetään yksinomaan yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla, tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella, jollei asetuksella toisin säädetä. Tällaisen ajoneuvon tulee olla rakenteeltaan turvallinen ja tarkoituksenmukainen.

Tämän luvun säännöksiä moottorikäyttöisestä ajoneuvosta sovelletaan myös moottorikäyttöiseen ajoneuvoon kytkettävään hinattavaan ajoneuvoon, jollei asetuksella toisin säädetä.

Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta erityisiin sotilastarkoituksiin rakennettuihin, valtiolle kuuluviin ajoneuvoihin ja laitteisiin.

7 luku

Liikennevalvonta

93§
Ajoneuvon pysäyttäminen ja tarkastus

Ajoneuvo on poliisimiehen antamasta merkistä pysäytettävä.

Kuljettaja on velvollinen noudattamaan poliisimiehen ajoneuvon kunnon, varusteiden ja kuormituksen tarkastamiseksi antamia määräyksiä sekä sallimaan ajoneuvon liikennekelpoisuuden tarkastamisen.

94§
Ajoasiakirjan esittämisvelvollisuus

Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan on vaadittaessa esitettävä poliisimiehelle ajokortti, ajoneuvon rekisteriote ja muu asiakirja, jonka mukana pitämiseen hän on velvollinen.

Jos ajoneuvon kuljettajalla ei ole mukanaan vaadittavaa ajokorttia, mutta hänen henkilöllisyytensa on todettu ja hänellä voidaan olettaa olevan ajokortti, poliisimies voi sallia ajon jatkamisen. Tällöin kuljettaja on kuitenkin velvoitettava esittämään ajokortti poliisille määräajassa. Vastaavasti voidaan menetellä, jos kuljettajalta puuttuu muu 1 momentissa tarkoitettu asiakirja.

95§
Kuljettajan ajokunnon valvonta

Poliisimies voi määrätä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan näkökyvyn tutkimiseksi tehtävään kokeeseen. Kokeen saa tehdä vain siten ja sellaisella menetelmällä, ettei toimenpiteestä aiheudu tarpeetonta tai kohtuutonta haittaa ajoneuvon kuljettajalle. Sisäasiainministeriö antaa tarkemmat ohjeet kokeen tekemisestä.

Poliisimies määrää muihin toimenpiteisiin ryhtymättä kokeesta kieltäytyneen kuljettajan esittämään lääkärintodistuksen asuinpaikkansa poliisille.

Alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tehtävästä kokeesta säädetään erikseen.

96§
Ajoneuvon käytön estäminen

Jos ajoneuvo ei rakenteeltaan, varusteiltaan tai kunnoltaan täytä säädettyjä vaatimuksia tai jollei sitä ole asianmukaisesti katsastettu tai rekisteröity, poliisimies voi estää ajoneuvon käyttämisen liikenteeseen ottamalla pois rekisteritunnukset ja rekisteriotteen tai muunlaisin tarvittavin keinoin. Asetuksella säädetään, millä. ehdoin tällaisen ajoneuvon saa kuljettaa säilytettäväksi, korjattavaksi ja katsastettavaksi.

Jos ajoneuvossa oleva puutteellisuus ei aiheuta välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle, poliisimies voi ajoneuvon käyttöä estämättä määrätä ajan, jonka kuluessa puutteellisuus on korjattava. Poliisimies voi samalla määrätä ajoneuvon katsastettavaksi.

Jos ajoneuvo on kuormattu säännösten vastaisesti, poliisimies voi määrätä ylikuorman purettavaksi, virheellisen kuormauksen korjattavaksi tai tarvittaessa estää ajon jatkamisen. Samoin poliisimies voi estää ajon jatkamisen ajoneuvolla, jossa on enemmän kuin sallittu määrä henkilöitä.

97§
Muut liikenteen valvojat

Liikenneministeriön liikennettä valvomaan määräämällä virkamiehellä sekä autorekisterikeskuksen määräämällä katsastustehtäviä hoitavalla virkamiehellä on virkatehtävissään sama toimivalta kuin poliisimiehellä 93-96 §:n mukaan.

Tie- ja vesirakennushallituksen ajoneuvon mittoja, painoja ja kuormituksia valvomaan määräämällä virkamiehellä on näissä virkatehtävissään sama toimivalta kuin poliisimiehellä 93, 94 ja 96 §:n mukaan.

8 luku

Liikennerikokset

98§
Liikenteen vaarantaminen

Jos tienkäyttäjä tahallaan taikka huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä siten, että hänen menettelynsä on omiaan aiheuttamaan vaaraa liikenneturvallisuudelle, hänet on tuomittava liikenteen vaarantamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

99§
Törkeä liikenteen vaarantaminen

Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tahallaan tai piittaamattomuudesta rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä siten, että hänen menettelynsä on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, hänet on tuomittava törkeästä liikenteen vaarantamisesta vähintään kolmeenkymmeneen päiväsakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

100§
Liikennejuopumus

Joka kuljettaa moottoritonta ajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja siten aiheuttaa vaaraa toisten turvallisuudelle, on tuomittava liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta, huumaantuneena ajamisesta ja kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle säädetään rikoslaissa.

101§
Liikennepako

Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja, joka syystään tai syyttään on joutunut osalliseksi liikenneonnettomuuteen, laiminlyö velvollisuutensa heti pysäyttää ja kykynsä mukaan avustaa vahingoittuneita, hänet on tuomittava, ellei teko ole rangaistava rikoslain mukaan heitteillepanona, liikennepaosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

102§
Ajokortitta ajo

Jos joku kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa, vaikka hänellä ei ole sen kuljettamiseen oikeuttavaa voimassa olevaa ajokorttia, hänet on tuomittava ajokortitta ajosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

103§
Liikennerikkomus

Jos joku muuten kuin 98-102 §:ssä mainitulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, hänet on tuomittava liikennerikkomuksesta sakkoon.

104§
Toimenpiteistä luopuminen

Jos 98, 100, 102 tai 103 §:ssä tarkoitettu rikos, olosuhteet huomioon ottaen, on vähäinen, voidaan tällaisesta rikkomuksesta jättää syyte tekemättä ja rangaistus tuomitsematta.

Milloin rikkomus ilmeisesti on sellainen kuin 1 momentissa säädetään, voi poliisimies muihin toimenpiteisiin ryhtymättä antaa rikkomukseen syyllistyneelle huomautuksen.

105§
Pysäköintivirhe

Ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta tuomitaan rangaistus vain, jos pysäköintivirheestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vakavaa vaaraa tai haittaa. Muutoin virheestä määrätään suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

106§
Ilmoitus liikennerikosta koskevasta päätöksestä

Jos joku tuomitaan rangaistukseen moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa tehdystä liikennerikoksesta, päätöksestä on ilmoitettava ajokorttirekisteriä pitävälle viranomaiselle oikeusministeriön määräämällä tavalla.

9 luku

Valtuutus- ja voimaantulosäännökset

107§
Kansainvälinen liikenne

Muualla kuin Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon käyttämisestä sekä ulkomailla annetun ajokortin kelpoisuudesta Suomessa säädetään asetuksella.

108§
Valtuutussäännös

Tarkemmat säännökset tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella. Asetuksella säädetään myös oikeudesta käyttää maastoajoneuvoa tiellä.

Liikenneministeriö voi puolustusministeriön esityksestä sallia tiellä suoritettavien puolustusvoimien harjoituksien osalta poikkeuksia tämän lain säännöksistä.

109§
Voimaantulosäännös

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1982.

Ennen tämän lain voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä 83 §:n 2 ja 3 momentin säännöksistä huolimatta. Asetuksella säädetään, mistä ajankohdasta 83 §:n 2 momentin säännöstä sovelletaan muihin autoihin kuin henkilö- ja pakettiautoon sekä 83 §:n 3 momentin voimaantulosta.

Tällä lailla kumotaan 29 päivänä maaliskuuta 1957 annettu tieliikennelaki (143/57) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, lukuun ottamatta lain 5 §:n 3 ja 4 momenttia, 5 a, 9 ja 9 a §:ää. Aikaisemman lain nojalla annetut asetukset ja aikaisempien säännösten nojalla määrätyt nopeusrajoitukset jäävät edelleen voimaan, kunnes niistä tämän lain nojalla toisin säädetään tai määrätään.

Hallituksen esitys 74/79
Liikennevaliok. miet. 4/80
Suuren valiok. miet. 204/80

Helsingissä 3. päivänä huhtikuuta 1981

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Liikenneministeri
Veikko Saarto

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.