1037/1980

Annettu Helsingissä 30. päivänä joulukuuta 1980

Laki luopumiseläkelain muuttamisesta.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläkelain (16/74) 1 §: n 3 momentti, 2 §:n 1 momentin 4 kohta, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 15 §:n 3 momentti, 16 §:n 1 momentti ja 23 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 1 momentin 4 kohta, 15 §:n 3 momentti, 16 §:n 1 momentti ja 23 §:n 2 momentti 7 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (18/77), 6 §:n 1 momentti 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetussa laissa (356/76) ja 6 §:n 2 momentti muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 7 päivänä tammikuuta 1977 annetulla lailla, sekä

lisätään lakiin uusi 1 a § seuraavasti:


Maatilasta voidaan luopua myös 6 §:n 1 momentin 4 tai 5 kohdassa mainittuun tarkoitukseen.

1a§

Maatilaa pidetään jatkamiskelpoisena, jos sillä on peltoa tilan sijaitessa maatilalain (188/ 77) 67 §:ssä mainitulla ensimmäisellä tai toisella vyöhykkeellä taikka Ahvenanmaan maakunnassa 5 hehtaaria, sen sijaitessa kolmannella vyöhykkeellä 6 hehtaaria ja neljännellä 8 hehtaaria sekä metsämaata niin paljon, että metsän verotuotto säännöllisessä kasvukunnossa on vähintään 85 kuutiometriä vuodessa. Jos maatilalla on peltoa tai metsämaata edellä mainittua määrää vähemmän, pelto ja metsämaa voivat korvata toisiaan siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Lisäksi maatilan rakennusten tulee täyttää kooltaan ja kunnoltaan maatilahallituksen asettamat vaatimukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja maatilan pinta-alaa koskevia vaatimuksia voidaan alentaa, jos maatilan peltojen sijainti ja laatu, sen rakennukset tai muut tuotantoedellytykset ovat tavanomaista huomattavasti paremmat, jos luovutuksensaajalla on maataloudellinen ammattikoulutus tai jos maatilalla harjoitetaan erikoistuotantoa. Niin ikään saadaan vaatimuksia pinta-aloista korottaa, jos maatilan tuotantoedellytykset ovat tavanomaista huomattavasti huonommat. Alentamisen ja korottamisen edellytyksistä säädetään tarkemmin asetuksella.

Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:


4) että luopuminen on tapahtunut vuoden 1973 jälkeen mutta ennen vuotta 1986.


Maatilan omistajan katsotaan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän luovuttaa maatilansa

1) maatilahallitukselle;

2) lisäalueeksi yksityiselle viljelijälle, ei kuitenkaan jos lisäalueen hankkimisen johdosta luovutuksensaajan maatila muodostuu olennaisesti suuremmaksi kuin maatilalaissa tarkoitettu perheviljelmä;

3) henkilölle, joka maatilalain 52 §:n 3 momentin mukaisesti voi saada maanostolainaa kysymyksessä olevan tilan hankkimista varten;

4) lisäalueeksi yhteismetsän osakaskunnalle; tai

5) metsähallitukselle edellyttäen, että maatilahallitus tai 2 kohdassa tarkoitettu viljelijä osta aluetta metsälisäalueena käytettäväksi.

Niin ikään katsotaan maatilan omistajan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän

1) luovuttaa 1 momentissa mainitulle luovutuksensaajalle maatilansa pellon ja antaa samalla sitoumuksen siitä, että hän ei luovuta pidättämäänsä tilan metsämaata eikä sen joutomaata muutoin kuin 1 momentin l-4 kohdassa mainitulle luovutuksensaajalle, sille kunnalle, jossa pidätetty alue sijaitsee, tai edellyttäen, että maatilahallitus ei osta metsämaata metsälisäalueena käytettäväksi, metsähallitukselle (myyntirajoitussitoumus); tai

2) antaa sitoumuksen siitä, että hän kolmen vuoden kuluessa sitoumuksen antamisesta metsittää tilastaan sellaisen pellon, jolla ei ole tarkoituksenmukaista käyttöä peltolisäalueena (metsityssitoumus), luovuttaa muun pellon 1 momentin 1-4 kohdassa mainitulle luovutuksensaajalle sekä antaa pidättämästään tilan metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen.


15§

Maatilahallitus voi päättämissään rajoissa siirtää 2 momentissa tarkoitettua ratkaisuvaltaansa maatalouspiirien maataloustoimistoille. Milloin maataloustoimisto katsoo, ettei 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä ole olemassa, antaa lausunnon eläkelaitokselle kuitenkin aina maatilahallitus.

16§

Eläkehakemuksen ratkaisemisesta sekä muista eläkkeen määräämiseen ja maksatukseen liittyvistä tehtävistä huolehtii eläkelaitos. Eläkelaitoksella ei ole oikeutta poiketa ratkaisuissaan 15 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta lausunnosta siltä osin kuin se koskee 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä.


23§

Jos eläkehakemus on hylätty sillä perusteella, että 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä tai 7§:n 2 momentissa tarkoitettuja eläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole, ei päätökseen saa hakea muutosta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1981.

Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan 1 päivänä tammikuuta 1981 tai sen jälkeen.

Helsingissä 30. päivänä joulukuuta 1980

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Maa- ja metsätalousministeri
Taisto Tähkämaa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.