984/1979

Annettu Helsingissä 21. päivänä joulukuuta 1979

Liikuntalaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1

Yleisiä säännöksiä.

Liikuntatoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa vapaata kansalaistoimintaa liikuntakulttuurin alueella.

Yleisten edellytysten luominen liikuntatoiminnalle on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävänä. Liikuntatoiminnan järjestämisestä vastaavat pääasiallisesti tässä laissa tarkoitetut liikuntajärjestöt.

Liikunnan edellytysten luomiseksi ja peruspalvelujen tarjoamiseksi tasapuolisesti kaikille kansalaisille myönnetään valtion varoista valtionosuutta ja -avustusta sekä lainaa liikuntatoiminnan tukemiseksi sen mukaisesti kuin tässä laissa säädetään.

Liikuntatoiminnan yleinen johto ja valvonta kuuluu opetusministeriölle.

Opetusministeriön asiantuntijaelimenä tämän lain mukaisissa asioissa toimii valtion urheiluneuvosto. Liikuntatiedettä koskevissa asioissa toimii asiantuntijaelimenä myös valtion liikuntatieteellinen toimikunta.

Kussakin läänissä on läänin urheilulautakunta, joka toimii lääninhallituksen yhteydessä. Läänin urheilulautakunnan tehtävänä on toimia opetusministeriön ja lääninhallituksen apuna tämän lain mukaisissa asioissa.

2

Kunnan liikuntatoimen hallinto.

Kunnassa on liikuntalautakunta, joka asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla huolehtii liikuntatoiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä sekä kunnassa harjoitettavan liikuntatoiminnan tukemisesta.

Milloin sitä kunnan asukasluvun vähäisyyden takia tai muusta syystä on pidettävä perusteltuna, kunnanvaltuusto voi päättää, että tämän lain mukaisista tehtävistä huolehtii muu lautakunta tai kunnanhallitus. Mitä tässä laissa tai sen nojalla on säädetty liikuntalautakunnasta, sovelletaan tällöin vastaavasti muuhun lautakuntaan tai kunnanhallitukseen.

Liikuntalautakuntaan kuuluu vähintään viisi jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Kunnan palveluksessa voi olla liikuntatoimen tehtävien hoitamista varten yksi tai useampi viranhaltija. Niillä viranhaltijoilla, joiden palkkaukseen voidaan saada valtionosuutta, tulee olla tehtävän edellyttämä, asetuksella säädettävä pätevyys.

3

Kunnille myönnettävät valtionosuudet.

Kunnalle suoritetaan kultakin kalenterivuodelta valtionosuutta:

1) liikuntatoimenjohtajan, liikuntasihteerin ja liikunnanohjaajan virasta tai yhdistettyyn virkaan kuuluvista liikuntatoimen tehtävistä aiheutuviin, kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/73) 5 §:n 4 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin;

2) urheiluseurojen toimintaan myönnettävistä avustuksista aiheutuviin kustannuksiin;

3) kunnan liikuntatoimen yleisestä toiminnallisesta kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin; ja

4) liikuntalautakunnan toiminnasta aiheutuviin kuljetuskustannuksiin.

Valtionosuutta ei suoriteta useamman kuin yhden 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun viranhaltijan palkkaukseen kutakin alkavaa 250:ta kunnan edellisenä vuonna henkikirjoitettua asukasta kohden eikä yhteensä useamman kuin viiden viranhaltijan palkkaukseen.

Kunnan liikuntatoimen tehtävistä aiheutuvista 1 momentin 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista kustannuksista voidaan valtionosuuden määräytymisen perusteena ottaa huomioon enintään valtioneuvoston vuosittain valtion tulo- ja menoarvion rajoissa vahvistama markkamäärä kutakin kunnassa edellisenä vuonna henkikirjoitettua asukasta kohden. Ennen kuin valtioneuvosto päättää tässä momentissa tarkoitetusta markkamäärästä, sen on hankittava asiasta valtion urheiluneuvoston lausunto.

Edellä 3 momentissa mainittua markkamäärää vahvistettaessa valtioneuvoston tulee samalla määrätä se markkamäärä, joka vähintään on käytettävä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

Ehdoista, joilla 8 §:ssä tarkoitetut kustannukset hyväksytään valtionosuuteen oikeuttaviksi, antaa tarkemmat määräykset opetusministeriö.

10§

Valtionosuutta suoritetaan 8 §:ssä tarkoitettuihin kustannuksiin kuntien kantokykyluokituksesta annetussa laissa (665/67) tarkoitetun kantokykyluokituksen mukaan seuraavasti:

kantokykyluokka valtionosuus prosentteina
1 75
2 71
3 67
4 63
5 59
6 55
7 51
8 47
9 43
10 39

Tässä luvussa tarkoitettujen valtionosuuksien ennakot suoritetaan maaliskuun ja lokakuun 20 päivään mennessä.

4

Liikuntapaikkojen perustamiskustannuksiin myönnettävät avustukset ja lainat.

11§

Valtion tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan puitteissa voidaan kunnalle tai muulle yhteisölle taikka säätiölle myöntää avustusta ja halpakorkoista lainaa liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen rakentamisesta, hankkimisesta ja varustamisesta aiheutuviin, kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuihin perustamiskustannuksiin.

Avustuksilla ja lainoilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista ja varustamista. Avustusta ja lainaa myönnetään ensisijaisesti kunnille ja kuntainliitolle sekä kunnan tai kuntainliiton määräämisvallassa oleville osakeyhtiöille.

Ennen avustuksen tai lainan myöntämistä on hankittava asianomaisen läänin urheilulautakunnan sekä valtion urheiluneuvoston lausunto.

12§

Avustuksen tai lainan saamisen edellytyksenä on, että liikuntapaikka taikka sen hankinta on tarkoituksenmukaisesti suunniteltu ja täyttää opetusministeriön erikseen antamat määräykset. Avustusta tai lainaa myönnettäessä on kiinnitettävä huomiota hankkeen soveltuvuuteen olemassa oleviin valtakunnallisiin, läänittäisiin ja paikallisiin liikuntapaikkasuunnitelmiin.

13§

Avustuksena voidaan kohteen sijaintikunnan kantokykyluokan mukaisesti myöntää enintään 10 §:n 1 momentissa mainittua prosenttista osuutta vastaava määrä hyväksyttävistä perustamiskustannuksista.

Hakijan ollessa muu kuin kunta tai kuntainliitto taikka kunnan tai kuntainliiton määräämisvallassa oleva osakeyhtiö on avustuksen määrää harkittaessa lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota hakijan omaan varallisuusasemaan ja liikuntapaikan yleiseen merkitykseen.

14§

Lainaa voidaan myöntää erillisenä tai avustuksen lisäksi. Avustuksen ja lainan määrä voi yhteensä olla enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä perustamiskustannuksista. Jos kohde sijaitsee kantokykyluokkaan 1 tai 2 kuuluvassa kunnassa, voi avustuksen ja lainan yhteismäärä olla kuitenkin 90 prosenttia perustamiskustannuksista.

15§

Laina on maksettava takaisin 15 vuoden kuluessa sen ensimmäisen erän nostamisesta valtiokonttorin tarkemmin määräämässä järjestyksessä. Takaisinmaksu alkaa kolmantena kalenterivuotena lainan ensimmäisen erän nostamisesta. Lainan korosta päättää valtioneuvosto.

16§

Opetusministeriö antaa erilaatuisia liikuntapaikkoja koskevat tarkemmat ohjeet siitä, mitä on pidettävä hyväksyttävinä perustamiskustannuksina. Opetusministeriö antaa myös lainojen takaisinperinnässä noudatettavat sekä muut tässä luvussa tarkoitettuja avustuksia ja lainoja koskevat tarkemmat määräykset.

5

Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionavustus.

17§

Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosittain määräraha myönnettäväksi avustuksina asetuksella tarkemmin määriteltäville valtakunnallisille liikuntajärjestöille.

18§

Valtioneuvosto hyväksyy valtion urheiluneuvoston annettua asiasta lausuntonsa ne valtakunnalliset liikuntajärjestöt, jotka voivat tämän lain nojalla saada valtionavustusta.

19§

Valtionavustus myönnetään 18 §:ssä tarkoitetulle järjestölle vuosittain sen talousarvion perusteella markkamääräisenä.

Valtionavustusta myönnettäessä on otettava huomioon erityisesti järjestön toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen merkitys.

Urheilun keskusjärjestön talousarvioon ja tileihin luetaan valtionavustusta myönnettäessä kuuluviksi myös sen piirijärjestöjen ja sen jäseninä olevien urheilun erikoisliittojen menot, jollei erikoisliittoa ole 18 §:n mukaisesti hyväksytty erikseen avustettavaksi.

20§

Siinä tapauksessa, että valtionavustuksen markkamäärä ylittää 85 prosenttia järjestön kysymyksessä olevaa vuotta koskevan tilinpäätöksen mukaisista hyväksyttävistä toimintamenoista, järjestö on velvollinen palauttamaan valtiolle liikaa saamansa valtionavustuksen, jollei avustuksesta päätettäessä jonkin järjestön osalta ole erityisestä syystä toisin päätetty.

Opetusministeriö voi päätöksellään määrätä järjestön palauttamaan saamansa valtionavustuksen tai osan siitä 6 prosentin vuotuisine korkoineen sen kuukauden alusta, jona valtionavustuksen ennakko tai lopullinen avustus on maksettu:

1) jos valtionavustuksen tai sen ennakon suorittamista varten on annettu virheellisiä tai erehdyttäviä tietoja;

2) jos tilien tarkastuksen yhteydessä tai muutoin käy selville, että valtionavustus on suoritettu perusteettomasti; taikka

3) jos valtionavustuksen suorittamiseen liittyviä ehtoja ei ole noudatettu.

6

Muut liikuntatoiminnan edistämiseksi myönnettävät valtionavustukset.

21§

Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosittain määräraha, josta myönnetään avustusta liikuntarieteelliseen suunnittelu- ja tutkimustyöhön sekä toimintaan ja muihin sellaisiin liikuntatoimintaa edistäviin tarkoituksiin, joita ei ole mainittu 3 - 5 luvussa.

22§

Urheiluopistojen valtionavusta on säädetty erikseen.

7

Erinäisiä säännöksiä.

23§

Tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet ja -avustukset sekä lainat suoritetaan ensisijaisesti niistä määrärahoista, jotka valtion tulo- ja menoarviossa on osoitettu veikkausvoittovaroista ja raha-arpajaisten voittovaroista käytettäviksi urheilua ja liikuntakasvatusta edistäviin tarkoituksiin.

24§

Tämän lain 5 luvussa tarkoitettujen avustusten myöntämisestä päättää valtioneuvosto opetusministeriön esittelystä. Avustusten jakoa koskevan esityksen opetusministeriölle tekee valtion urheiluneuvosto.

Lain 3 luvussa tarkoitettujen valtionosuuksien sekä 4 luvussa tarkoitettujen avustusten ja lainojen samoin kuin 21 §:ssä tarkoitettujen valtionavustusten myöntämisestä päättää opetusministeriö.

25§

Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa tarkoitettuna valtion asianomaisena viranomaisena toimii tämän lain 3 ja 4 luvun säännöksiä sovellettaessa opetusministeriö. Ensiksi mainitun lain 15 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu valtion asianomainen viranomainen on kuitenkin valtiovarainministeriö.

Siltä osin kuin tässä laissa ei ole toisin säädetty, sovelletaan 3 ja 4 luvussa tarkoitettuihin kuntien valtionosuuksiin sekä kuntien ja kuntainliittojen valtionavustuksiin ja lainoihin, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa on säädetty. Kunnan tai kuntainliiton määräämisvallassa oleviin osakeyhtiöihin ja muihin yhteisöihin, joissa on jäseninä tai osakkaina kuntia, sovelletaan tällöin viimeksi mainitun lain kuntainliittoja koskevia säännöksiä. Myös muiden yhteisöjen sekä säätiöiden tämän lain 4 luvussa tarkoitettujen valtionavustusten ja lainojen osalta noudatetaan soveltuvin osin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain säännöksiä.

26§

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

8

Voimaantulo.

27§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.

Edellä 8 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin suoritetaan kuitenkin valtionosuutta ensimmäisen kerran vasta vuodelta 1981.

28§

Henkilö, joka tämän lain voimaan tullessa on kunnan urheilutoimenjohtajan, urheilusihteerin tai liikunnanohjaajan virassa tai mainitunlaista virkaa vastaavassa kunnan liikuntahallinnon virassa, katsotaan sen estämättä, mitä asetuksella säädetään virkojen kelpoisuusehdoista, edelleen virkaan kelpoiseksi, ja hänen palkkauksestaan aiheutuvat kustannukset luetaan valtionosuuteen oikeuttaviksi.

Helsingissä 21. päivänä joulukuuta 1979

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
Kalevi Kivistö

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.