927/1979

Annettu Helsingissä 21. päivänä joulukuuta 1979

Merimiesten palkkaturvalaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Valtio turvaa merimieslaissa (423/78) tarkoitetun työntekijän työsuhteesta johtuneen palkka- tai muun saatavan suorituksen työnantajan konkurssin ja muun maksukyvyttömyyden varalta palkkaturvana siten kuin tässä laissa säädetään.

Työnantajaa on pidettävä maksukyvyttömänä:

1) jos työnantaja on kuollut ja hänen kuolinpesänsä on luovutettu pesänselvittäjän hallintaan sekä voidaan todeta, ettei työnantajan varoista pystytä maksamaan vaadittua määrää;

2) jos työnantajan toiminta on lopetettu ja voidaan todeta, ettei työnantajan varoista pystytä maksamaan vaadittua määrää;

3) jos työnantajalta on ulosotossa todettu puuttuvan riidattomia varoja vaaditun määrän maksamiseen;

4) jos työnantaja on poistunut maasta tai piileskelee eikä saatavan suoritukseen riittäviä varoja todeta,;

5) jos työnantaja on laiminlyönyt ajallaan tilittää säädetyt ennakonpidätykset, merimiesverot, sosiaaliturva- tai merimieseläkemaksut; tai

6) jos työnantajan maksukyvyttömyys muissa tässä momentissa mainittuihin verrattavissa tapauksissa voidaan palkkaturvaviranomaisten toimesta selvästi ja riidattomasti todeta.

Merimiesten palkkaturvasta huolehtii työvoimaministeriö.

Palkkaturvana maksetaan ne erääntyneet työsuhteesta johtuvat palkka- ja muut saatavat, joilla olisi merilain 212 §:n 1 momentin mukainen meripanttioikeus alukseen ja etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukainen etuoikeus työnantajan konkurssissa.

Työvoimaministeriöllä on valta harkita, onko palkkaturvana maksettava enemmän kuin kaksi kertaa se määrä, jonka työntekijän saatavan maksamatta jättänyt työnantaja vuoden kuluessa ennen palkkaturvahakemuksen jättämistä on työntekijälle maksanut työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksena.

Hakemus palkkaturvan maksamisesta osoitetaan työvoimaministeriölle ja toimitetaan työvoimatoimistoon. Hakemuksessa on selvästi mainittava työntekijän nimi, työnantaja ja työsuhteesta johtuvien saatavien määrä.

Kun palkkaturvahakemus on saapunut työvoimaministeriölle, tämän on heti ryhdyttävä toimiin työnantajan maksukyvyttömyyden ja työntekijän työsuhteesta johtuneen saatavan selvittämiseksi. Työantajalle on asiaa käsiteltäessä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos ministeriö on voinut todeta työnantajan maksukyvyttömäksi ja saanut selvitetyksi työntekijän saatavan määrän, ministeriön on päätettävä heti maksaa työsuhteesta johtuva saatava valtion varoista.

Joa työntekijä on jättänyt valvomatta saatavansa tai sen etuoikeuden työnantajan konkurssissa tai työnantajan velkojille annetun julkisen haasteen paikalletulopäivänä tai saatavan ja sille kuuluvan meripanttioikeuden aluksen huutokaupan yhteydessä, ministeriöllä on valta harkita, onko työntekijän katsottava menettäneen kokonaan tai osaksi oikeutensa palkkaturvaan.

Jos työntekijän saatava on saatu selvitetyksi vain osittain, on saatava määrättävä maksettavaksi selviteltyltä osaltaan.

Työntekijän työsuhteesta johtuva saatava sekä meripanttioikeus ja kaikki muut saatavaan perustuvat oikeudet siirtyvät valtiolle sinä päivänä, jona työvoimaministeriön päätös maksaa palkkaturvaa on tehty, ja siltä osin kuin palkkaturvaa on päätetty maksaa.

Työnantaja on velvollinen maksamaan saatavalle 12 prosentin vuosittaista korkoa siitä päivästä, jona saatava siirtyi valtiolle.

Hyväksyessään työntekijän palkkaturvahakemuksen työvoimaministeriön on palkkaturvapäätöksessään määrättävä työnantajan maksuvelvollisuus valtiolle. Ministeriön päätös on työnantajaan ja alukseen, jolla tehtyyn työhön saatavat perustuvat, nähden heti täytäntöönpantavissa niin kuin lainvoimainen tuomio, jollei tuomioistuin, käsitellessään mainittua työsuhteesta johtuvaa saatavaa taikka palkkaturvaa koskevaa riitaa, määrää, että päätöstä ei ole toistaiseksi pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava.

Valtioneuvosto ja asetuksella säädettävään määrään saakka työvoimaministeriö voi työllisyyden turvaamiseksi tärkeistä tai muista merkitykseltään tähän verrattavista syistä myöntää maksun suoritukselle lykkäystä tai vapauttaa työnantajan kokonaan taikka osaksi maksuvelvollisuudestaan riippumatta siitä, mitä valtiokonttorin oikeudesta myöntää helpotuksia ja vapautuksia valtiolle tulevien maksujen ja korvausten suorittamisesta annetussa laissa (21/ 78) on säädetty.

Jos palkkaturvahakemus on hylätty, työvoimaministeriön tulee osoittaa työntekijä nostamaan kanne tuomioistuimessa työnantajaa vastaan kuuden kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Jollei kannetta ole määräajassa nostettu, ei hylätyn hakemuksen tarkoittamaa palkkaturvaa voida uuden hakemuksen perusteella määrätä maksettavaksi, ellei tähän ole erittäin painavia syitä.

Edellä 1 momentissa mainittua kannetta ei kuitenkaan tarvitse nostaa, jos saatava valvotaan sellaisessa työnantajan konkurssissa, jota koskeva hakemus on tehty ennen 1 momentissa mainitun määräajan päättymistä tai sellaisessa aluksen pakkohuutokaupassa, jota koskeva kuulutus on julkaistu ennen tämän määräajan päättymistä. Jos työnantajan konkurssi tai aluksen pakkohuutokauppa peruuntuu tai raukeaa, lasketaan kuuden kuukauden määräaika konkurssin päättymisestä tai siitä päivästä, jona huutokauppa kuulutuksen mukaan olisi ollut pidettävä.

Edellä 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa työntekijän on tehtävä palkkaturvahakemus viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä kun se tuomioistuimen tai ulosottoviranomaisen ratkaisu, jolla työntekijän työsuhteesta johtuva saamisen määrä on ratkaistu, on saanut lainvoiman.

Työvoimaministeriön palkkaturvapäätös on heti annettava tiedoksi työntekijälle ja työnantajalle sekä silloin kun työnantaja ei omista alusta, jolla tehtyyn työhön saatavat perustuvat, myös tämän aluksen omistajalle.

Palkkaturvapäätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Työnantaja saa hakea takaisinsaantia siinä tuomioistuimessa, jossa hänen on vastattava työpalkkasaatavaa koskevassa asiassa. Takaisinsaantia koskeva haaste on annettava valtiolle tiedoksi 60 päivän kuluessa palkkaturvapäätöksen tiedoksisaannista..

Palkkaturvapäätöksessä on ilmoitettava minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa kanne on nostettava.

Valtiolle siirtynyttä työsuhteesta johtuvaa saatavaa koskevat riitaisuudet voidaan kuitenkin 1 momentin säännöksen estämättä aina ratkaista työnantajan konkurssin tai aluksen pakkohuutokauppamenettelyn yhteydessä.

10§

Palkkaturvana maksettavasta merimiestulosta toimitetaan merimiesverolain (208/58) mukainen merimiesveron pidätys ja muusta merimiehen tulosta ennakkoperintälain (418/59) mukainen ennakonpidätys.

Palkkaturvaa maksettaessa pidätetään merimieseläkelain (72/56) mukainen työntekijän eläkevakuutusmaksun osuus maksettavasta määrästä ja tilitetään merimieseläkekassalle. Samoin pidätetään maksettavasta määrästä merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta annetun lain (452/72) mukainen merimiespalvelumaksu ja tilitetään merimiespalvelutoimistolle.

11§

Palkan ja eläkkeen ulosmittaus sekä palkanpidätysmääräys ovat voimassa myös palkkaturvana maksettujen palkka- ja eläke-erien osalta

12§

Työntekijältä, jolle on maksettu palkkaturvaa, voi työvoimaministeriö erityisestä syystä evätä oikeuden saada palkkaturvaa samaan työnantajaan kohdistuvasta saatavasta, jos saatava perustuu työhön, joka on tehty kolmen vuoden kuluessa edellisestä palkkaturvan maksamista koskevasta päätöksestä.

13§

Jos työntekijä siirtää työsuhteesta johtuvan saatavansa, siirron saajalla on oikeus palkkaturvaan vain silloin, kun siirron saajana on työntekijäjärjestö tai sellainen yhteisö taikka rahasto, jonka hallintoon työntekijäjärjestö osallistuu.

Valtioneuvosto voi määrätä, millä 1 momentissa tarkoitetuilla työntekijäjärjestöillä on ilman eri valtuutustakin oikeus edustaa jäseniään palkkaturvaa koskevassa asiassa.

14§

Joka antamalla virheellisiä tietoja tai muulla tavoin tahallaan taikka tuottamuksellisesti on saanut aikaan palkkaturvan aiheettoman maksun tai turvan maksamisen liian suurena taikka muun tämän lain mukaisen edun myöntämisen, on velvollinen palauttamaan tai korvaamaan liikaa maksetun määrän.

15§

Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle laitonta aineellista etua antamalla virheellisiä tietoja tai muulla tavoin pettämällä on saanut aikaan palkkaturvan maksun aiheettomasti tai liian suurena tai muun tämän lain mukaisen edun myöntämisen taikka sitä yrittää, on tuomittava rangaistukseen petoksesta tai lievästä petoksesta tai niiden yrityksestä niin kuin rikoslain 36 luvun 1 ja 1 a §:ssä on säädetty.

16§

Työntekijöille palkkaturvana maksettujen määrien ja työnantajilta 5 §:n 1 momentin mukaan perittyjen pääomamäärien erotus, josta on vähennetty 6 §:n 2 momentin nojalla työnantajilta perimättä jätetyt palkkaturvan pääomamäärät sekä 15 §:ssä tarkoitetun rikoksen johdosta aiheettomasti maksetut palkkaturvamäärät, on valtakunnallisista työttömyyskassoista annetussa laissa (125/34) tarkoitetun työttömyyskassojen keskuskassan korvattava vuosittain jälkikäteen valtiolle.

Korvaus on maksettava työvoimaministeriön määräämänä aikana. Korvauksen viivästyessä on viivästyksen ajalta maksettava 12 prosentin viivästyskorko.

17§

Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaministeriölle kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen tämän lain täytäntöönpanoa varten. Ministeriöllä on oikeus tarkistaa tiedot työnantajan kirjanpidosta.

Lääninhallitus ja poliisipiirin päällikkö ovat velvollisia antamaan työvoimaministeriölle tarpeellista virka-apua 1 momentissa tarkoitettujen tietojen hankkimiseksi.

18§

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

19§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.

Helsingissä 21. päivänä joulukuuta 1979

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Työvoimaministeri
Arvo Aalto

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.