87/1979

Annettu Helsingissä 26. päivänä tammikuuta 1979

Laki teatterikorkeakoulusta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Teatterikorkeakoulun tehtävänä on antaa tiedollista ja käytännöllistä teatteritaiteen sekä siihen liittyvien ammattialojen ylintä opetusta, harjoittaa alan kokeilutoimintaa ja tutkimusta sekä opetukseen liittyvää teatteritoimintaa ja muutenkin edistää teatteritaiteen kehitystä.

Korkeakoulussa on erillinen ruotsinkielinen koulutusyksikkö.

Korkeakoulussa on koulutuskeskus, jossa voidaan antaa muutakin kuin korkeakoulutasoista opetusta.

Korkeakoulun kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Tarvittaessa voidaan korkeakoulun laitoksia sijoittaa muillekin paikkakunnille.

Korkeakoulu on opetusministeriön alainen.

Sisäisissä asioissa korkeakoululla on itsehallinto siten kuin asetuksella säädetään.

Korkeakoululle on ennen sitä yksinomaan koskevaa lakia tai asetusta valmisteltaessa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.

Korkeakouluun kuuluvat sen opettajat, muu henkilökunta ja opiskelijat.

Korkeakoulun hallinnosta säädetään asetuksella.

Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävien monijäsenisten hallintoelinten jäsenet voidaan valita korkeakoulun piirissä suoritettavilla vaaleilla siten kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on jokainen korkeakouluun kuuluva henkilö ja vaalikelpoinen jokainen täysivaltainen vaalioikeutettu, joka on Suomen kansalainen tai virkamies Suomessa.

Korkeakoulun kirjaston hallintoon voi osallistua myös muita kuin korkeakouluun kuuluvia

Korkeakouluun voidaan perustaa rehtorin, apulaisrehtorin, koulutuskeskuksen johtajan, professorin, apulaisprofessorin ja lehtorin virkoja, jotka voivat olla myös sopimuspalkkaisia. Lisäksi voidaan perustaa sihteerin, kirjastonhoitajan ja taloudenhoitajan virkoja sekä toimistosihteerin, kirjanpitäjän, kanslistin ja konekirjoittajan toimia.

Lisäksi voidaan korkeakouluun valtion tulo- ja menoarvion rajoissa ottaa assistentteja, muita ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä ja tuntiopettajia sekä työsopimussuhteessa oleva henkilökuntaa.

Korkeakoulun opetus- ja tutkintokielinä ovat suomi ja ruotsi.

Opiskelijalla on oikeus kuulusteluissa ja tutkinnoissa sekä suullisesti että kirjallisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä ja saada henkilökohtainen opetus suomen tai ruotsin kielellä sen mukaan, kumpi on opiskelijan äidinkieli.

Ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §:n mukaan vakinaisesti toimimaan opettajana korkeakoulussa, saa käyttää opetuskielenä muutakin kieltä kuin korkeakoulun opetuskieltä.

Korkeakoulun virkakieli on suomi. Yksityisellä on kuitenkin oikeus käyttää omassa asiassaan ruotsin kieltä ja saada toimituskirja tällä kielellä.

Korkeakoulun opetusvirkaan tai -toimeen pääsemiseksi vaaditaan, että virkaan tai toimeen pyrkivä pystyy antamaan opetusta joko suomen tai ruotsin kielellä. Kielitaidon osoittamisesta säädetään asetuksella.

Opetusvirkaan tai -toimeen voidaan kuitenkin nimittää muu kuin Suomen kansalainen sen estämättä, ettei hän ole osoittanut säädettyä kielitaitoa.

Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä henkilö voi päästä opiskelijaksi korkeakouluun.

10§

Avoinna olevaan professorin virkaan voidaan kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys virkaan on todettu ja kiistaton ja jonka nimittäminen siihen on korkeakoulun tehtävän kannalta tarkoituksenmukaista.

11§

Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja. Näiden hoitamisesta ja käyttämisestä säädetään asetuksella.

12§

Professorin tai muun viran taikka toimen perustamisesta korkeakouluun 11 §:ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavalla asetuksella.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran taikka toimen haltijalla on soveltuvin osin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muulla vastaavan viran tai toimen haltijalla.

13§

Korkeakoulu ja sen laitokset voivat suorittaa valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityisille ja yhteisöille näiden tilaamia taiteellisia ja muita palvelutehtäviä, joista perittävistä maksuista säädetään asetuksella. Maksut määrätään valtion maksuperustelaissa (980/73) säädettyjen yleisten perusteiden mukaan.

14§

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

15§

Tämän lain voimaansaattamisesta säädetään erikseen.

Helsingissä 26. päivänä tammikuuta 1979

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
Kalevi Kivistö

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.