86/1979

Annettu Helsingissä 22. päivänä tammikuuta 1979

Korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestys

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 16 §:n sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (805/49) ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta 30 päivänä syyskuuta 1977 annetun asetuksen (702/77) 32 §:n nojalla korkein hallinto-oikeus on täysistunnossaan 22 päivänä tammikuuta 1979 vahvistanut itselleen seuraavan työjärjestyksen:

Korkeimman hallinto-oikeuden kokoontuminen istuntoihin.

Istuntokauden alkaessa ja tarpeen mukaan muulloinkin presidentti määrää jäsenet jaostoille.

Presidentti määrää täysistunnon ja kansliaistunnon kokoontumisajat.

Jaostot kokoontuvat istuntoihin istuntoluettelon mukaisesti.

Istuntoluetteloon merkitään kussakin istunnossa läsnä olevat jäsenet sekä kunkin esittelyn tarkastava jäsen ja esittelijä. Milloin istunnossa on läsnä neljä jäsentä, istuntoluetteloon merkitään myös jäsen, joka vuorollaan on velvollinen tarvittaessa viidentenä jäsenenä osallistumaan asian käsittelyyn.

Presidentti määrää jäsenten tarkastusvuorojen lukumäärän ja hyväksyy sen mukaisesti laaditun istuntoluettelon.

Ylimääräinen hallintoneuvos ei ota osaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 7 §:n 2 momentissa mainittujen eikä hallintoasioiden käsittelemiseen. Ylimääräistä hallintoneuvosta ei voida määrätä osallistumaan kansliaistuntoon.

Presidentti voi määräajaksi vapauttaa yhden tai useamman jäsenen taikka esittelijän osallistumasta jaoston työhön korkeimmasta hallintooikeudesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun esityksen tai lausunnon valmistelua tahi muun erityisen tehtävän suorittamista varten.

Lainkäyttöasioiden valmistelu.

Lainkäyttöasioita varten vahvistetaan asiaryhmäjako.

Kussakin asiaryhmässä on vastuunalainen hoitaja ja lisäksi tarvittava määrä muita esittelijöitä. Vastuunalaisella hoitajalla on sijainen.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneet lainkäyttöasiat jaetaan esittelyä varten vahvistetun asiaryhmäjaon mukaan.

Esittelijän tarkastettua, että lainkäyttöasian esittelemistä varten on tehty valmistavat toimenpiteet, hänen on, hankittuaan tarpeelliset lisäselvitykset, laadittava esittelyä varten esittelymuistio, joka sisältää myös ehdotuksen ratkaisuksi asiassa. Puheenjohtajan suostumuksella saadaan kiireellinen asia esitellä ilman esittelymuistiota.

Esittelymuistio toimitetaan viimeistään viikkoa ennen istuntopäivää istuntoon osallistuville jäsenille. Samalla asiakirjat on annettava tarkastavalle jäsenelle. Lisäksi esittelymuistio on toimitettava presidentille.

Lainkäyttöasiat esitellään yleensä niiden saapumisjärjestyksessä. Ennen muita on kuitenkin esiteltävä laissa tai asetuksessa kiireellisiksi säädetyt tai muutoin kiireellisiksi määrätyt asiat.

Esittely tapahtuu suullisesti ja keskitetysti esittelymuistioon pohjautuen.

10§

Kutakin esittelyä varten esittelijä laatii käsiteltävistä asioista esittelylistan.

Esittelylistaan tehdään merkintä kunkin asian kohdalle siinä tehdystä ratkaisusta tai niistä muista toimenpiteistä, joihin on päätetty ryhtyä. Jos asiassa on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteen, on siitäkin tehtävä merkintä. Esittelylistan allekirjoittaa esittelijä ja tarkastaa puheenjohtaja.

Suullisesta käsittelystä ja katselmuksesta sekä istunnossa suoritetusta äänestyksestä, jota ei ole merkitty taltioon, esittelijä laatii pöytäkirjan. Sen allekirjoittaa esittelijä ja tarkastaa tarkastava jäsen, äänestyspöytäkirjan kuitenkin puheenjohtaja. Katselmuksesta ja suullisesta käsittelystä vesiasioissa ja patenttiasioissa laaditun pöytäkirjan tarkastaa lisäksi yli-insinöörineuvos. Pöytäkirja liitetään asian asiakirjoihin.

Lainkäyttöasioiden ratkaiseminen.
11§

Lainkäyttöasia ratkaistaan jaoston istunnossa, jollei sitä ole määrätty tai siirretty ratkaistavaksi täysistunnossa. Presidentti voi asian laajakantoisuuden tai periaatteellisen merkityksen vuoksi määrätä tai jaosto presidentin suostumuksella siirtää asian täysistunnossa ratkaistavaksi.

12§

Jaoston puheenjohtaja voi määrätä asian sen laajakantoisuuden tai periaatteellisen merkityksen vuoksi ratkaistavaksi koko jaoston istunnossa. Samoin voi istunto jaoston puheenjohtajan suostumuksella siirtää asian ratkaistavaksi koko jaoston istunnossa.

Milloin jaoston istunnossa, jossa on läsnä neljä jäsentä, vähintään kolme heistä ei ole ratkaisusta yhtä mieltä, asia siirretään ratkaistavaksi istunnossa, johon osallistuu myös istuntoluetteloon siirtämispäivälle merkitty viides jäsen. Niin ikään tämä viides jäsen osallistuu asian käsittelyyn, jos istunnon puheenjohtaja siirtää asian sen laadun vuoksi ratkaistavaksi viisijäsenisessä kokoonpanossa. Edellä 1 momentissa tai 11 §:ssä määrätyssä järjestyksessä asia voidaan kuitenkin siirtää koko jaoston tai täysistunnon ratkaistavaksi.

Kun asia on määrätty tai siirretty koko jaoston ratkaistavaksi, asian ratkaisemiseen ottavat osaa ne jäsenet, jotka silloin kun asia määrättiin tai siirrettiin koko jaoston ratkaistavaksi olivat 1 §:ssä mainituin tavoin määrättyinä jäseniksi sanotulle jaostolle.

13§

Asian käsittelyyn, joka koskee korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen muuttamista ylimääräisin muutoksenhakukeinoin, ei saa ottaa osaa jäsen, joka on osallistunut aikaisemmin päätöksen tekemiseen, jos muutoinkin on saatavissa tuomionvoipa määrä jäseniä asiaa käsittelemään. Sama koskee esittelijää, jonka esittelystä aikaisempi ratkaisu on tehty.

14§

Asian tultua ratkaistuksi esittelijä valmistaa luonnoksen istunnossa tehdyn päätöksen taltioksi.

15§

Esittelijän on viivytyksettä esittelyn jälkeen annettava lainkäyttöasian taltion luonnos sekä asiakirjat tarkastavan jäsenen ja puheenjohtajan tarkastettavaksi.

Jos asiassa on toimitettu äänestys, taltion luonnos ja asiakirjat on toimitettava myös eri mieltä olevan jäsenen tarkastettavaksi. Milloin tarkastavan jäsenen kannattama mielipide ei ole tullut äänestyksessä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuksi, puheenjohtajan on määrättävä myös joku muu läsnä olevista jäsenistä tarkastamaan taltion luonnos ja asiakirjat.

Jos läsnä oleva jäsen pyytää asiakirjat tarkastettavakseen, ne on toimitettava myös hänelle. Puheenjohtajan määräyksestä taltion luonnos ja asiakirjat on yhden tai useamman jäsenen tarkastettava.

Jäsenten ja puheenjohtajan on viivytyksettä täytettävä heille kuuluva tarkastusvelvollisuus.

16§

Taltion luonnoksen tarkastuksen jälkeen esittelijä huolehtii taltion ja toimituskirjain kirjoituttamisesta. Taltioon merkityt eri mieltä olleiden jäsenten lausunnot allekirjoittaa esittelijä.

Varmennettuaan taltion esittelijä toimittaa sen asian ratkaisemiseen osallistuneille jäsenille allekirjoitettavaksi.

Kun taltio on allekirjoitettu, asiakirjat toimitetaan kirjaamoon toimituskirjan asianomaiselle toimittamista sekä taltion ja asiakirjojen arkistointia varten.

Hallintoasioiden ratkaiseminen.
17§

Täysistunnossa ja kansliaistunnossa ratkaistavat hallintoasiat valmistelee ja esittelee kansliapäällikkö, jollei presidentti toisin määrää.

18§

Presidentti voi määrätä kansliaistunnossa valmistavasti käsiteltäväksi täysistunnossa ratkaistavan hallintoasian. Samoin hän voi menetellä itselleen kuuluvan asian suhteen.

19§

Presidentti tekee päätöksensä palvelussuhteen alkamista ja päättymistä sekä sen väliaikaista järjestelyä koskevissa asioissa kansliapäällikön esittelystä. Muut asiat presidentti voi ratkaista ilman esittelyä.

20§

Kansliapäällikkö ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat ilman esittelyä.

Henkilöstön tehtävät.
21§

Korkeimman hallinto-oikeuden henkilöstön on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja joutuisasti. Henkilöstöön kuuluvan on noudatettava niitä määräyksiä, joita tehtävien suorittamisessa annetaan.

22§

Asiaryhmän vastuunalaisen hoitajan on valvottava, että asiaryhmän asiat valmistellaan ja esitellään joutuisasti ottaen huomioon myös 8 §:n määräykset. Asiaryhmän vastuunalaisen hoitajan on annettava asioiden valmistelusta neuvoja muille asiaryhmän esittelijöille. Vanhempien esittelijöiden on annettava neuvoja asioiden valmisteluun ja esittelyyn liittyvistä kysymyksistä nuoremmille esittelijöille.

Tarkastavan jäsenen on tarvittaessa annettava esittelijälle neuvoja asioiden valmistelusta sekä osaltaan valvottava, että esittelijä suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti.

Jaoston puheenjohtajan on annettava asiaryhmän vastuunalaiselle hoitajalle neuvoja sekä kehitettävä jaoston jäsenten ja esittelijöiden yhteydenpitoa.

23§

Presidentin tehtävänä on muun muassa:

1. vahvistaa lainkäyttöasioiden asiaryhmäjako,

2. määrätä esittelijät asiaryhmiin,

3. määrätä kunkin asiaryhmän vastuunalainen hoitaja ja hänen sijaisensa,

4. vahvistaa yleiset perusteet, joiden mukaan esittelytehtävät jakautuvat esittelijöiden kesken,

5. vahvistaa perusteet, joiden mukaan kullekin lainkäyttöasialle annetaan sen vaikeusastetta ja työmäärää vastaava pistearvo, ja

6. antaa yleinen ohje siitä, mikä on lainkäyttöasioiden esittelijän esittelyvelvollisuus kutakin säännöllistä esittelyä kohden.

24§

Kansliapäällikön tehtävänä on sen lisäksi, mitä korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetussa asetuksessa on säädetty:

1. huolehtia vireillä olevien asioiden seurannasta,

2. huolehtia nimikirjan pitämisestä,

3. määrätä virkamies avustamaan lähettäjää asiakirjojen jäljennösten oikeaksi todistamisessa, ja

4. huolehtia muista hänelle määrätyistä tehtävistä.

25§

Kirjaajan tehtävänä on:

1. vastaanottaa ja merkitä diaareihin korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneet asiakirjat,

2. pitää asianomaisten saatavina ja antaa heille toimituskirjat sekä huolehtia niiden varustamisesta määrättyä leimaveroa vastaavilla leimamerkeillä,

3. antaa diaari- ja lainvoimaisuustodistukset, ja

4. hoitaa muut hänelle annetut tehtävät.

26§

Lähettäjän tehtävänä on:

1. lähettää korkeimman hallinto-oikeuden kirjeet,

2. säilyttää taltiot ja niiden luonnokset, kirjejäljennökset sekä diaarit siihen saakka kunnes ne toimitetaan arkistoitaviksi,

3. huolehtia jäljennösten oikeaksi todistamisesta ja antamisesta, ja

4. hoitaa muut hänelle annetut tehtävät.

27§

Osastosihteerien tehtävänä on kansliapäällikön vahvistaman työjaon mukaan:

1. hankkia selitykset, vastineet ja lausunnot valitusasiossa,

2. allekirjoittaa nimikirjan otteet,

3. varata asianomaisille tilaisuus valitusten täydentämiseen muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetyissä tapauksissa,

4. huolehtia toimituskirjojen ja muiden asiakirjojen postitse lähettämisestä ja niiden varustamisesta määrättyä leimaveroa vastaavilla leimamerkeillä,

5. huolehtia, että 4. kohdassa tarkoitetut ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tulevat muut maksut peritään asianmukaisesti,

6. valvoa arkiston hoitoa,

7. avustaa asioiden valmistelussa,

8. avustaa taloussuunnitelman sekä tulo- ja menoarvioehdotuksen valmistelussa ja suorittaa muut taloushallintoon liittyvät tehtävät, ja

9. hoitaa muut heille annetut tehtävät.

28§

Jokainen henkilöstöön kuuluva on velvollinen vahvistetusta työnjaosta huolimatta suorittamaan ne virkatehtävät, jotka hänen suoritettavakseen tarvittaessa annetaan.

Tiedottaminen
29§

Istunnon puheenjohtaja päättää ratkaisun ottamisesta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaan ja atk-rekisteriin.

Korkeimman hallinto-oikeuden toiminnasta tiedotetaan viranomaisille ja julkisuuteen presidentin antamien ohjeiden mukaan.

30§

Henkilöstölle tiedotetaan korkeimman hallinto-oikeuden toimintaan liittyvistä asioista joutuisasti ja riittävässä laajuudessa ilmoitustauluilla, sisäisessä tiedotuslehdessä tai muulla sopivalla tavalla.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa annettavat pysyväismääräykset julkaistaan erillisenä kokoelmana.

Omina sarjoina julkaistaan korkeimman hallinto-oikeuden toiminnan kannalta merkityksellisiä kirjoituksia.

Erinäisiä määräyksiä
31§

Henkilöstön yhteistoiminnan ja asioiden käsittelyn kehittämiseksi ja parantamiseksi järjestetään koulutus-, tiedotus, ja neuvottelutilaisuuksia.

Henkilöstön on määräyksestä osallistuttava tehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen sekä tarvittaessa annettava toisille korkeimman hallinto-oikeuden palveluksessa oleville koulutusta, opastusta ja neuvoja tehtävien suorittamisessa.

Presidentti antaa ohjeet koulutus- ja neuvottelutilaisuuksien toimeenpanosta.

32§

Presidentti voi asettaa erityisen tehtäväkokonaisuuden tai tehtävän valmistelua varten toistaiseksi tai määräajaksi työryhmän.

Työryhmään määrätty henkilö voidaan tarvittaessa vapauttaa varsinaisista tehtävistään siinä laajuudessa kuin tehokas osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää.

33§

Henkilöstöön kuuluva ei saa luvatta sivullisille ilmaista tehtävien yhteydessä tietoonsa saamansa asiaa, joka ei ole julkinen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua ei saa ilmaista oikeuteen kuulumattomille ennen kuin se on asianosaisen saatavissa.

34§

Presidentti antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän työjärjestyksen soveltamisesta.

Virastodemokratia korkeimmassa hallintooikeudessa toimeenpannaan erillisen ohjesäännön mukaisesti.

35§

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1979.

Tällä työjärjestyksellä kumotaan 2 päivänä lokakuuta 1935 vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestys siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 22. päivänä tammikuuta 1979

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti
Aarne Nuorvala

Kansliapäällikkö
Olli Rikkonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.