588/1978

Annettu Naantalissa 28. päivänä heinäkuuta 1978

Laki kansaneläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 29 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1094/74),

muutetaan 6 §:n 1 momentin 4 kohta, 20 ja 21 §, 22 b §:n 3 momentti, 28, 30 ja 30 a §, 30 b §:n 1 momentti, 30 c §:n 1 momentti, 32 §, 35 §:n 3 momentti, 41 §:n 1 momentti, 62 §:n 1 momentti, 69 §:n 2 momentti ja 88 a §,

sellaisina kuin niistä ovat, 6 §:n 1 momentin 4 kohta, 20 § ja 35 §:n 3 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (499/71), 21 § muutettuna 28 päivänä kesäkuuta 1963 ja 4 päivänä tammikuuta 1974 annetuilla laeilla (349/63 ja 8/74) sekä mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1974 annetulla lailla, 22 b §:n 3 momentti mainitussa 28 päivänä kesäkuuta 1963 annetussa laissa, 28 §, 30 b §:n 1 momentti ja 41 §:n 1 momentti mainitussa 4 päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa, 30 § muutettuna 20 päivänä toukokuuta 1966, 14 päivänä heinäkuuta 1969, 23 päivänä huhtikuuta 1971, 3 päivänä joulukuuta 1971, 4 päivänä tammikuuta 1974 ja 20 päivänä syyskuuta 1974 annetuilla laeilla (295/66, 472/69, 295/71, 832/71, 20/74 ja 753/74) sekä mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1974 annetulla lailla, 30 a § muutettuna mainituilla 23 päivänä huhtikuuta 1971 ja 31 päivänä joulukuuta 1974 annetuilla laeilla, 30 c §:n 1 momentti mainitussa 20 päivänä syyskuuta 1974 annetussa laissa, 32 § osittain muutettuna mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1974 annetulla lailla, 62 §:n 1 momentti 4 päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa (741/70) ja 88 a § muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1965 ja 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetuilla laeilla (705/65 ja 448/69), sekä

lisätään 27 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 4 päivänä marraskuuta 1960 ja 12 päivänä tammikuuta 1973 annetuilla laeilla (466/60 ja 8/73), uusi 8 momentti sekä 83 §:ään uusi 6 momentti seuraavasti:

Vakuutusmaksua ei määrätä vakuutetulle


4) joka tulovuoden tai sen osan aikana on saanut työttömyyseläkettä; tai


20§

Kansaneläkkeenä maksetaan:

1) vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle vakuutetulle;

2) työkyvyttömyyseläkettä työkyvyttömälle vakuutetulle, joka on 65 vuotta nuorempi, 22 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa; tai

3) työttömyyseläkettä 22 c §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa 60, mutta ei vielä 65 vuot täyttäneelle pitkäaikaisesti työttömälle vakuutetulle, joka ei saa työkyvyttömyyseläkettä.

21§

Kansaneläkkeeseen kuuluu eläkkeen perusosa ja jäljempänä säädetyin edellytyksin tukiosa, lapsikorotus, vaimolisä sekä apulisä tai hoitolisä.

22b§

Apulisää ja hoitolisää ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olevalle eläkkeensaajalle. Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää hoitoa valtion, kunnan tai kuntainliiton sairaalassa tai laitoksessa tahi asetuksessa määrätyissä tapauksissa muussa hoitolaitoksessa, jonka kustannuksiin käytetään julkisia varoja, samoin kuin hoitoa muualla, johon eläkkeensaaja on kunnan tai edellä tarkoitetun sairaalan toimesta ja kustannuksella sijoitettu.


27§

Eläkkeen tukiosaa ei makseta vakuutetulle, joka saa invaliidirahaa.

28§

Jos puolisoista vain mies saa eläkettä ja vaimolla perheen pienten lasten vaatiman hoidon takia tai hänen terveydentilastaan riippumattoman muun erittäin pakottavan jatkuvan syyn vuoksi ei voida katsoa olevan mahdollisuutta hankkia tuloa tekemällä työtä omaan tai toisen lukuun, maksetaan eläkkeeseen vaimolisä, joka on 18 markkaa vuodessa.

30§

Vuositulolla, jonka perusteella oikeus eläkkeen tukiosaan vahvistetaan, tarkoitetaan sitä. tosiasiallista tuloa, jota vakuutetun tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan lisättynä kymmenennellä osalla siitä määrästä, jolla vakuutetun omaisuuden arvo ylittää 1130 markkaa tai puolisoiden omaisuuden arvo ylittää 1670 markkaa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, luetaan vuosituloksi 65 vuotta täyttäneen vakuutetun työ- ja virkasuhteeseensa taikka yrittäjätoimintaansa perustuva eläke sen suuruisena kuin se olisi, jos hän siirtyisi eläkkeelle välittömästi 65 vuotta täytettyään. Jos kuitenkin eläkkeeseen oikeuttavana otetaan huomioon myös eläkeaika 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen, luetaan tällainen eläke ennen sen myöntämistä vuosituloksi sen suuruisena kuin se olisi, jos vakuutettu siirtyisi eläkkeelle 67 vuotta täytettyään. Viimeksi mainitun eläkkeen myöntämisestä lukien siihen samoin kuin sellaiseen vanhuuseläkkeeseen, jolle vakuutettu on siirtynyt ennen 65 vuoden ikää, sovelletaan 1 momenttia. Samoin sovelletaan 1 momenttia sellaiseen vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn perustuvaan eläkkeeseen sen myöntämisestä lukien, jota ei ole rekisteröity työntekijän eläkelain (395/61) 11 §:n momentissa tarkoitetulla tavalla. Jos vakuutetulla on työtuloa, vähennetään siitä sellainen edellä mainitulla tavoin määritelty eläke, jota ei vielä ole myönnetty.

Jos vakuutettu on välittömästi ennen tukiosan myöntämistä saanut sellaista kansaneläkkeen lisänä suoritettua tukilisää tai asumistukea taikka sellaista perhe-eläkettä tai rintamasotilaseläkettä, jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko kokonaan tai osittain otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, taikka jos vakuutetun puoliso saa tällaista kansaneläkettä tai rintamasotilaseläkettä, arvioidaan sanottu etuus vuosituloa vahvistettaessa edellisen arvioimisajankohdan mukaisena, mikäli etuuden määräytymisperusteessa ei ole tapahtunut muutosta, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. Etuuden määräytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työkyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä eläkkeistä on muuttunut vanhuuseläkkeeksi, elleivät eläkkeen määrään vaikuttavat perusteet tämän johdosta ole muuttuneet.

Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:

1) kansaneläkettä mahdollisine lisineen;

2) rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaista rintamasotilaseläkettä mahdollisine lisineen eikä rintamalisää;

3) sotilasvammalain (404/48) mukaisia korvauksia, ylimääräisiä sotaeläkkeitä eikä rintamamieseläkkeitä;

4) lapsilisää;

5) valtion eikä kunnan varoista suoritettavaa asumistukea;

6) etua omaan tarpeeseen käytetystä asunnosta;

7) huoltoapua;

8) avioliitosta johtuvan elatusvelvollisuuden perusteella annettua elatusta, lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/75) säädettyä elatusapua eikä sukulaisuus- tai lankoussuhteeseen taikka sellaiseen suhteeseen verrattavan muun syyn takia vapaaehtoisesti annettua elatusta tai avustusta, siltä osin kuin se yhdessä muiden tulojen kanssa ei sanottavasti ylitä huoltoapulain (116/ 56) mukaan omaiselle annettavan elatuksen määrää;

9) huoltoapulain 5 §:n mukaista elatusta eikä työnantajan sellaiselle työntekijälleen, jolla ei ole oikeutta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettuun työ- tai virkasuhteeseen perustuvaan eläkkeeseen, vapaaehtoisesti kustantamaa tai suorittamaa elatusta, siltä osin kuin se ei ylitä tämän lain 27 §:n 3 momentissa tarkoitetun rajatulon määrää;

10) luopumiskorvauksesta annetussa laissa (19/74) tarkoitettua luopumiskorvausta eikä luopumiseläkelaissa (16/74) tarkoitettua luopumiseläkettä;

11) kiinteistön luovutuksen yhteydessä sovittua eläkettä (syytinkiä) eikä kiinteistön saajan luovuttajalle tai hänen puolisolleen ilman sopimusta antamaa elatusta kuitenkin siten, että jollei vakuutetun tai hänen puolisonsa kansaneläke ole keskeytymättä jatkunut heinäkuun 1 päivää 1975 edeltäneestä ajankohdasta lukien, alussa mainittu eläke tai elatus jätetään ottamatta huomioon vain siltä osin kuin se yhdessä 14 kohdassa tarkoitettujen eläkkeiden kanssa, ilman 6 kohdassa tarkoitettua etuutta, kummankin puolison osalta erikseen laskettuna ei ylitä 40 markkaa;

12) ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen eläketapahtumaan perustuvaa työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) tai yrittäjien eläkelain (468/69) vähimmäisehtojen mukaista vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä eikä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) tai merimieseläkelain (72/56) nojalla myönnettyä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä;

13) ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen eläketapahtumaan perustuvasta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3-9 kohdassa tarkoitetuista vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeistä määrää, joka on kunkin eläkkeen osalta sen perusteena olevasta palkasta 1/9 prosenttia jokaiselta eläkettä määrättäessä huomioon otetulta kuukaudelta, ei kuitenkaan useammalta kuin 360 kuukaudelta;

14) kesäkuun 30 päivän 1975 jälkeen sattuneeseen eläketapahtumaan perustuvaa työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesäännön taikka merimieseläkelain mukaista vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, siltä osin kuin tällaisten eläkkeiden yhteismäärä kummankin puolison osalta erikseen laskettuna ei ylitä 40 markkaa;

15) muussa kuin 16 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa työtuloa, siltä osin kuin se ei kummankaan puolison osalta erikseen laskettuna ylitä 120 markkaa, eikä sellaisen puolison työtuloa, joka ei saa kansaneläkettä tai rintamasotilaseläkettä, siltä osin kuin se ei ylitä 200 markkaa,;

16) työkyvyttömyyseläkettä 22 §:n 2 momentin perusteella saavan henkilön eikä hänen rintamasotilaseläkettä saavan puolisonsa työtuloa, siltä osin kuin työtulo kummankin puolison osalta erikseen laskettuna ei ylitä 40 markkaa, eikä sanottua työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön puolison työtuloa, siltä osin kuin se, jos puoliso ei saa kansaneläkettä, ei ylitä 80 markkaa tai, jos puoliso saa muulla kuin alussa mainitun lainkohdan perusteella myönnettyä kansaneläkettä, 120 markkaa; eikä

17) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesäännön taikka merimieseläkelain mukaiseen eläkkeeseen sisältyvää lapsikorotusta.

Sovellettaessa 4 momentin 11-14 kohtaa rinnastetaan työttömyys- ja sukupolvenvaihdoseläke vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Mitä työtulolla tässä pykälässä tarkoitetaan, säädetään asetuksella.

30a§

Jos eläkkeensaajan puolisolle on myönnetty rintamasotilaseläke, on tukiosasta soveltuvin osin voimassa, mitä tämän lain 27 §:n 2 momentissa on säädetty.

30b§

Jos vakuutetun 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa vakuutetun kanssa tahi jos vakuutettu tai hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa muulla tavoin huolehtii lapsen toimeentulosta, maksetaan eläkkeeseen lapsikorotus, jonka määrä on kutakin edellä sanottua lasta kohden 20 prosenttia perusosan sekä 2 ja 3 momentin mukaan määrätyn kuntaryhmän mukaisen yksinäiselle henkilölle maksettavan täysimääräisen tukiosan yhteismäärästä.


30c§

Edellä 30 §:n 4 momentin 12, 13 ja 14 kohdassa tarkoitetun eläketapahtuman katsotaan sattuneen silloin:

1) kun vakuutettu on täyttänyt eläkkeen saamiseen oikeuttavan eläkeiän;

2) kun vakuutettu on tullut eläkkeen saamiseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi;

3) kun vakuutettua koskeva työttömyyseläkkeeseen oikeuttava työvoimaviranomaisen ensimmäinen todistus on annettu; taikka

4) kun viljelmän luovutus sukupolvenvaihdoseläkkeen saamiseksi on tapahtunut tai maatalousyrittäjien eläkelain 6 g §:ssä tarkoitettu ehdollinen päätös sukupolvenvaihdoseläkkeen myöntämisestä on annettu.


32§

Jos eläkkeensaajan taloudellisissa oloissa on tapahtunut sellainen perustavaa laatua oleva muutos, jolla on huomattava vaikutus tukiosan määrään, on tukiosan määrä vastaavasti oikaistava tai tukiosa lakkautettava. Asetuksella säädetään tarkemmin, mitä tarkoitetaan perustavaa laatua olevalla muutoksella.

Eläkkeensaajan hakemuksesta oikaistaan tukiosan määrä, jos hänen taloudellisissa oloissaan on tapahtunut siihen korottavasti vaikuttava olennainen muutos. Siitä, millaisin edellytyksin eläkelaitos voi korottaa tukiosaa ilman hakemusta, säädetään asetuksella.

Jos tukiosaa määrättäessä on vuositulona otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, arvioidaan, mikäli etuuden määräytymisperusteessa ei ole tapahtunut muutosta, tämä etuus vuosituloa uudelleen vahvistettaessa kuitenkin edellisen arvioimisajankohdan mukaisena, muutoin paitsi, että siinä otetaan huomioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuudesta.

Jos eläkkeensaajan perhesuhteet muuttuvat, on tukiosan määrä vastaavasti oikaistava tai tukiosa lakkautettava.

Kun eläkkeensaaja on vuoden ajan yhdenjaksoisesti asunut kalliimpaan 27 §:ssä tarkoitettuun kuntaryhmään kuuluvassa kunnassa tai kunnissa kuin se kunta, jonka kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä tukiosa on, korotetaan tukiosa seuraavan, 38 §:n 2 momentissa mainitun eläkejakson alusta lukien sen kuntaryhmän tukiosan mukaiseksi, johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu. Vastaavasti alennetaan tukiosa eläkkeensaajan asuttua vuoden ajan halvempaan kuntaryhmään kuuluvassa kunnassa tai kunnissa.

35§

Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen saajalle maksetaan hakemuksetta vanhuuseläkettä sen kuukauden alusta, joka seuraa lähinnä hänen täytettyään 65 vuotta.


41§

Eläkkeen maksaminen ulkomailla oleskelevalle eläkkeensaajalle keskeytetään, kun sitä on suoritettu vuoden ajalta sen eläkejakson päättymisestä lukien, jonka aikana eläkkeensaaja on poistunut maasta. Jos eläkkeensaajan oleskeluun ulkomailla on hyväksyttävä syy, voidaan eläkkeen perusosa ja, jos erityiset syyt sitä puoltavat, myös eläkkeen tukiosa sekä eläkkeeseen kuuluva lapsikorotus, vaimolisä sekä apulisä tai hoitolisä senkin jälkeen määrätä maksettavaksi määräajaksi kerrallaan.


62§

Valtio, kunnat ja eläkelaitos vastaavat kukin omasta osuudestaan eläkkeiden tukiosien kustannuksista. Kunnan osuus määräytyy sen mukaan, mihin kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain (665/67) mukaiseen kantokykyluokkaan se kuuluu, ja on

1 luokassa 7,5 prosenttia
2 ,, 10,6 ,,
3 ,, 13,3 ,,
4 ,, 16,0 ,,
5 ,, 18,7 ,,
6 ,, 21,4 ,,
7 ,, 24,1 ,,
8 ,, 26,8 ,,
9 ,, 29,5 ,,
10 ,, 32,6 ,,

kunnan 2 momentissa sanotulla tavalla lasketusta kustannusosuusperusteesta, kuitenkin niin, ettei osuus jaettuna kunnassa edellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa määrättyjen veroäyrien luvulla nouse valtioneuvoston vahvistamaa enimmäismäärää suuremmaksi. Eläkelaitoksen osuus kustannuksista on 68 prosenttia maksettujen tukiosien yhteismäärästä, ja valtio vastaa tukiosien kustannuksista muulta kuin edellä mainitulta osalta.


69§

Sosiaalilautakunnan tulee ilmoittaa paikallistoimistolle tapauksista, joissa sen käsityksen mukaan eläke olisi myönnettävä, oikaistava tai lakkautettava taikka joissa lautakunnan mielestä eläkkeen maksaminen eläkkeensaajalle itselleen ei ole tarkoituksenmukaista. Samoin on sosiaalilautakunnan ilmoitettava paikallistoimistolle apu- tai hoitolisää saavan eläkkeensaajan sijoittamisesta 22 b §:n 3 momentissa tarkoitettuun hoitoon.

83§

Asetuksella voidaan määrätä, että edellä 22 b §:n 3 momentissa tarkoitettu hoitolaitos on velvollinen ilmoittamaan eläkkeensaajan joutumisesta laitoshoitoon tai hänen sijoittamisestaan laitoksen kustannuksella hoitoon muualle.

88a§

Jos eläkkeen- tai muun etuudensaaja tai hänen edustajansa on laiminlyönyt hänelle kuuluvan ilmoitusvelvollisuuden tai antanut vääriä tietoja ja sen johdosta saanut tämän lain mukaista etua aiheettomasti tai määrältään liian suurena tai jos muutoin tämän lain mukaista etuutta on maksettu aiheettomasti tai määrältään liian suurena, on liikaa suoritettu määrä perittävä takaisin. Jos määrä on vähäinen ja muutoinkin, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun taikka hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai törkeästä tuottamuksesta, voidaan kuitenkin perimistoimenpiteistä luopua.

Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata vakuutetulle myöhemmin tulevilla eläke-erillä.

Takaisin perimistä koskeva eläkelaitoksen tai tarkastuslautakunnan lainvoimainen päätös tahi vakuutusoikeuden mainitunlaisessa asiassa antama päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.

Aikaisemmin myönnetyt vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden tukiosat muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1980 tämän lain säännösten mukaisiksi. Ennen vuotta 1982 sovelletaan kuitenkin 30 §:n 4 momentin 15 ja 16 kohdassa tarkoitettuina markkamäärinä 120 ja 200 markan sijasta 40 ja 130 markkaa. Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä, että ensiksi mainittuja markkamääriä sovelletaan jo ennen vuotta 1982.

Tukiosaan aikaisemman lain 28 §:n 1 momentin mukaan maksetun korotuksen (vaimokorotuksen) sijasta maksetaan eläkkeeseen tämän lain mukainen vaimolisä. Eläkkeensaajalle, jolla ei ole oikeutta tämän lain mukaiseen vaimolisään, mutta jolla on oikeus saada vaimokorotusta tämän lain voimaantuloa edeltäneeltä kuukaudelta, maksetaan vaimokorotuksena kuitenkin vaimolisän suuruinen määrä niin kauan kuin hänen oikeutensa vaimokorotusta koskevien aikaisempien säännösten mukaan olisi ilman eläkelaitoksen uutta päätöstä jatkunut. Tällöin jätetään kuitenkin huomioon ottamatta 32 §:n soveltamisesta johtuvat toimenpiteet.

Jos tukiosa yhdessä vaimolisän tai 3 momentin mukaisen vaimokorotuksen kanssa muodostuu pienemmäksi kuin aikaisemman lain mukainen tukiosa, johon ei ole sovellettu aikaisemman lain 28 §:n 2 momenttia, lisätään erotus vaimolisään tai vaimokorotukseen.

Jos tukiosa muodostuu pienemmäksi kuin aikaisemman lain mukainen tukiosa, johon ei ole sovellettu aikaisemman lain 28 §:n 1 momenttia, lisätään erotus lapsikorotukseen.

Jos tukiosa yhdessä vaimolisän tai vaimokorotuksen kanssa muodostuu pienemmäksi kuin aikaisemman lain mukainen tukiosa, johon on sovellettu aikaisemman lain 28 §:n 1 ja 2 momenttia, lisätään erotus vaimolisään tai vaimokorotukseen sekä lapsikorotukseen.

Sovellettaessa tämän voimaantulosäännöksen 5 ja 6 momenttia jaetaan erotus tasan lapsikorotusten tai näiden sekä vaimolisän tai vaimokorotuksen kesken.

Tämän voimaantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitettujen markkamäärien muuttumiseen perustuvasta tukiosan korotuksesta vähennetään tämän voimaantulosäännöksen 4-6 momentissa tarkoitettu erotus.

Vakuutetulle, jolla on oikeus saada vanhuudentukea tämän lain voimaantuloa edeltäneeltä kuukaudelta, maksetaan edelleen vanhuudentukea aikaisempien säännösten mukaisesti. Vakuutetulle, joka tulovuoden tai sen osan aikana on saanut vanhuudentukea, ei määrätä vakuutusmaksua. Vanhuudentuki lakkautetaan, jos vakuutetulle myönnetään perhe-eläkelain (38/ 69) mukainen leskeneläke. Jos vanhuudentukea on maksettu samalta ajalta, jolta vakuutettu on saanut perhe-eläkelain mukaista eläkettä, pidetään näin maksettua vanhuudentukea perhe-eläkkeen osasuorituksena.

Niiden kansaneläkkeen saajien, jotka ennen tämän lain voimaantuloa ovat täyttäneet 65 vuotta, tukiosaa määrättäessä ei sovelleta 30 §:n 2 momenttia.

Kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain (348/56) mukaista korotusta tai alennusta toimeenpantaessa katsotaan 28 §:ssä ja 30 §:n 1 ja 4 momentissa sekä tämän voimaantulosäännöksen 2 momentissa säädettyjen markkamäärien vastaavan virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan 1 päivänä maaliskuuta 1978 maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Naantalissa 28. päivänä heinäkuuta 1978

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
Olavi Martikainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.