988/1977

Annettu Helsingissä 23. päivänä joulukuuta 1977

Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään kehitysvammaisten erityishuollosta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetun lain (519/77) sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain voimaanpanosta sanottuna päivänä annetun lain (520/77) 33 §:n nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset.

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77), jäljempänä kehitysvammalaki, 2 §:ssä tarkoitetut erityishuoltoon kuuluvat palvelukset luetaan lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin toimintamuotoihin seuraavasti:

1) laitoshuoltoon keskuslaitokseen tai muuhun ympärivuorokautista hoitoa antavaan laitokseen jatkuvaa hoitoa tai tutkimusta varten taikka muusta syystä tilapäisesti otetun hoito, johon laitoshuollon kestäessä sisältyvät kaikki erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle järjestettävät erityishuoltopalvelukset;

2) päivähuoltoon, harjaantumisopetukseen ja suojatyöhön päiväkodissa, harjaantumiskoulussa, suojatyöpaikassa tai neuvolassa annettava sekä niihin rinnastettava erityishuolto;

3) perhehuoltoon kodissa järjestettävä yksilöllinen hoito ja muu huolenpito;

4) asumishuoltoon asuntolatoiminta ja muu asumisen järjestäminen; sekä

5) muuhun avohuoltoon erityishuoltopalvelukset siltä osin kuin ne eivät sisälly edellä mainittuihin muihin toimintamuotoihin.

Kuhunkin 1 momentissa tarkoitettuun toimintamuotoon sisältyvät myös henkilön aviopuolisolle, vanhemmille ja muille perheenjäsenille, muulle huoltajalle tai hänelle muuten läheiselle henkilölle annettavat erityishuoltopalvelukset.

2 luku

Erityishuollon järjestäminen.

Kehitysvammalain 2 §:ssä tarkoitetusta harjaantumis- ja muusta tarpeellisesta opetuksesta säädetään erikseen.

Harjaantumisopetukseksi voidaan katsoa myös muualla kuin erityishuollon toimintayksikössä annettava vastaava opetus.

Erityishuoltopiirin kuntainliitto tai erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä, tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset.

Kehitysvammalain 34 §:ssä tarkoitetun erityishuolto-ohjelman tulee sisältää suunnitelma annettavasta erityishuollosta, sen toteuttamistavasta sekä siitä, milloin erityishuolto-ohjelma viimeistään on otettava tarkistettavaksi.

Milloin henkilö saa erityishuoltopalveluja sekä kunnan että kuntainliiton järjestämässä erityishuollossa, hyväksytään erityishuolto-ohjelma kehitysvammalain 34 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Sosiaalilautakunnan on viipymättä ilmoitettava erityishuoltopiirin kuntainliitolle sille tehdystä kehitysvammalain 31 §:ssä tarkoitetusta erityishuoltoon pyrkimistä koskevasta aloitteesta.

3 luku

Valtionosuudet.

Perustamissuunnitelma on toimitettava, jollei kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/73) 12 §:n 1 momentin säännöksistä muuta johdu, lääninhallitukselle, jonka tulee oman lausuntonsa ohella toimittaa se sosiaalihallitukselle. Sosiaalihallitus tekee asiasta esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle.

Selvitys kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 10 §:ssä tarkoitetun toteuttamisohjelman hyväksymiseksi tai sanotun lain 11 §:ssä tarkoitettu selvitys valtionosuuden suorittamiseksi perustamiskustannuksiin on toimitettava lääninhallitukselle, jonka tulee oman lausuntonsa ohella toimittaa se sosiaalihallitukselle. Sosiaalihallitus tekee asiasta esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle.

Kehitysvammalain 58 §:n 1 momentin säännösten mukaan sosiaali- ja terveysministeriön päätettäviksi kuuluvista asioista siirretään saman pykälän 2 momentin nojalla sosiaalihallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 10 §:n 2 momentissa, 16 §:ssä sekä 21, 27, 28 §:ssä tarkoitetut asiat siltä osin, kuin ne koskevat perustamiskustannuksiin tulevaa valtionosuutta, sekä 25 §:n 2 momentissa ja 17 §:ssä tarkoitetut asiat, paitsi milloin viimeksi mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettu selvitys osoittaa töistä ja hankinnoista johtuvien tarpeellisten kustannusten muodostuvan suuremmiksi kuin sosiaali- ja terveysministeriön antamassa valtionosuuden suorittamista koskevassa päätöksessä on edellytetty. Valtionosuuden loppuerän maksamista koskevat tehtävät suorittaa tällöinkin sosiaalihallitus.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätettäviksi kuuluvista asioista siirretään lääninhallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 14, 14 a, 18, 19, 21, 21 a, 27 ja 28 §:ssä tarkoitetut asiat siltä osin, kuin ne koskevat käyttökustannuksiin tulevaa valtionosuutta. Niin ikään siirretään lääninhallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi kehitysvammalain 56 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyväksymistä koskevat asiat ja 59 §:ssä tarkoitetut asiat.

Mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 26 §:ssä säädetään valtion asianomaisesta viranomaisesta, sovelletaan sosiaalihallitukseen tai lääninhallitukseen asioissa, joista ne 1 ja 2 momentin nojalla päättävät.

Sosiaalihallitus antaa lääninhallituksille ohjeet niistä perusteista, joiden mukaan kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 18 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut ennakkojen tarkistukset on suoritettava.

Myönnettäessä kehitysvammalain 53 §:n 1 momentin nojalla valtionavustusta luetaan taloudelliselta kantokyvyltään heikkoihin kuntiin ne, jotka kuuluvat kantokykyluokkiin 1-3.

Kehitysvammalain 53 §:ssä tarkoitettua valtionavustusta koskevat hakemukset on toimitettava sosiaalihallitukselle tilivuotta seuraavan kalenterivuoden elokuun loppuun mennessä.

4 luku

Korvaukset ja maksuosuudet.

10§

Kehitysvammalain 5 ja 6 luvussa tarkoitetut korvausten ja valtionosuuksien perusteena olevat käyttöpäivät ja käyntikerrat määräytyvät erikseen kunkin lain 9 §:ssä säädetyn toimintamuodon osalta.

Käyttöpäivänä pidetään päivää, jona erityishuollossa ollut henkilö on saanut ylläpitopalveluja. Laitoshuollossa käyttöpäivänä ei kuitenkaan pidetä päivää, jona henkilö on poistettu laitoksesta.

Käyntikertana pidetään muuta päivää, jona erityishuoltoon kuuluvia palveluja on henkilökohtaisesti annettu erityishuollon saajalle tai hänen huoltajalleen toimintayksikön toimesta.

11§

Kehitysvammalain 50 §:n 1 momentissa ja 51 §:n 1 momentissa tarkoitetut jäsenkuntien osuudet määrätään kunkin toimintamuodon käyttöpäivien ja käyntikertojen yhteismäärän mukaan.

Mitä kehitysvammalain 50 §:n 2 momentissa on säädetty, noudatetaan soveltuvin osin määrättäessä valtionosuutta erityishuoltopiirin kuntainliiton muihinkin kuin siinä tarkoitettuihin perustamiskustannuksiin vuosina 1978- 1980.

Kehitysvammalain 50 §:n 3 momenttia sovellettaessa otetaan huomioon myös lain 52 §:ssä ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain voimaanpanosta annetun lain (520/ 77), jäljempänä kehitysvammalain voimaanpanolaki, 11 §:ssä tarkoitettujen toimintayksiköiden käyttöpäivät.

12§

Mitä kehitysvammalain 62 §:ssä on säädetty, sovelletaan myös erityishuoltopiirin kuntainliitolle kehitysvammalain voimaanpanolain 6 §:n nojalla aiheutuviin perustamiskustannuksiin. Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten nojalla suoritettava valtionapu otetaan tällöin huomioon perustamiskustannusten valtionosuuden vähennyksenä.

Kehitysvammalain 73 §:ssä tarkoitettuina velkoina otetaan huomioon myös varojen hankintaan saadun valtionosuuden ja -avustuksen suhteellinen määrä.

13§

Kehitysvammalain 47 §:ssä tarkoitetun korvauksen perusteena ovat asianomaisen toimintamuodon valtionosuuteen oikeuttavat käyttökustannukset sinä kalenterivuotena, jona korvattavaa erityishuoltoa on annettu. Käyttökustannuksista vähennetään valtionosuutta suoritettaessa käyttökustannusten vähennykseksi luettavat tulot, ei kuitenkaan kehitysvammalain 44 ja 47 §:ssä tarkoitettuja korvauksia. Erotus jaetaan asianomaisen toimintamuodon käyttöpäivien ja käyntikertojen kokonaismäärällä. Osamäärä kerrotaan korvattavaa erityishuoltoa saaneen henkilön käyttöpäivien ja käyntikertojen luvulla. Näin lasketusta korvauksesta vähennetään korvattavasta erityishuollosta perittävät ylläpitomaksut, jotka korvausvelvollinen on suorittanut.

Kehitysvammalain 47 §:ssä tarkoitettu korvausvelvollinen suorittaa myös erityishuollon saajalle toimintayksikön hankkimien henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestämisestä aiheutuneet todelliset kustannukset.

Edellä 1 momentin mukaan perittävät korvaukset määrätään kalenterivuosittain jälkikäteen. Korvauksista peritään ennakkoa edellisen kalenterivuoden kustannusten mukaan. Suoritettu ennakko otetaan huomioon lopullista korvausta perittäessä.

14§

Määrättäessä kehitysvammalain 73 §:n nojalla jäsenkuntien osuuksia otetaan perustamiskustannusosuuksina varainhoitovuosittain huomioon jäsenkunnille määrätyt maksuosuudet perustamiskustannuksiin vähennettynä määrillä, jotka kuntainliitto on niille suorittanut. Perustamiskustannusosuuksien vuotuinen arvonvähennys on 4 prosenttia. Jäsenkuntien perustamiskustannusosuudet muunnetaan osuuksien määräytymisajankohdan rahanarvoon korottamalla tai alentamalla niitä samassa suhteessa kuin tilastokeskuksen julkaisema rakennuskustannusindeksin kokonaiskustannusten indeksiluku on osuuksien määräämiskuukauden indeksilukuun verrattuna muuttunut sen varainhoitovuoden indeksilukujen arvosta, jonka aikana perustamiskustannusosuudet ovat aiheutuneet.

5 luku

Valtion erityishuollon toimintayksiköt.

15§

Sen lisäksi, mitä kehitysvammalaissa on säädetty, valtion erityishuollon toimintayksiköt voivat järjestää harjaantumis- ja muuta tarpeellista opetusta sekä ammatillista koulutusta.

16§

Valtion erityishuollon toimintayksikköjä ovat Alavuden ja Perttulan ammatilliset koulutuskeskukset sekä Kuhankosken opetuskoti.

17§

Valtion erityishuollon toimintayksiköllä tulee olla ohjesääntö, jonka vahvistaa sosiaalihallitus, pyydettyään siitä opetuksen osalta kehitysvammalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun opetusviranomaisen lausunnon.

Ohjesäännössä määrätään johtokunnan kokoontumisesta, päätösvallasta, sen ja johtavien viranhaltijoiden tehtävistä sekä laitoksen toiminnasta ottaen huomioon, mitä tässä asetuksessa säädetään.

18§

Toimintayksiköllä tulee olla johtokunta, jonka toimikausi on neljä kalenterivuotta. Johto kuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista sosiaalihallitus määrää kuusi ja ammattikasvatushallitus yhden. Sosiaalihallitus määrää yhden jäsenistä toimimaan johtokunnan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajan johtokunta valitsee keskuudestaan.

19§

Valtion erityishuollon toimintayksikössä voi olla johtajan, apulaisjohtajan, opettajan ja ammattiopettajan virkoja sekä ylihoitajan, sosiaalihuoltajan, sairaanhoitajan, työnjohtajan, ohjaajan, alikonemestarin, ylikatsastajan, katsastajan, emännöitsijän, kanslistin, toimistoapulaisen, apuopettajan, yövartijan ja ompelijan toimia. Lisäksi erityishuollon toimintayksikössä voi olla ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

20§

Kelpoisuusehtona valtion erityishuollon toimintayksikön virkoihin ja toimiin vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran tai toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Sen lisäksi vaaditaan:

1) johtajalta ja apulaisjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

2) opettajalta erityisopettajan tutkinto tai muutoin hankittu erityisopettajan pätevyys;

3) ammattiopettajalta asianomaisen alan opettajakoulutus sekä ammattikasvatushallituksen hyväksymä erityisopettajakoulutus;

4) ylihoitajalta terveydenhoitajan tai muu soveltuva sairaanhoitajan erikoistutkinto ja sairaanhoitajalta sairaanhoitajan tutkinto;

5) sosiaalihuoltajalta sosiaalihuoltajan, sosiaalihoitajan tai muu vastaava sosiaalityöntekijän koulutus;

6) ohjaajalta sosiaalihallituksen hyväksymä ohjaajan koulutus;

7) alikonemestarilta alikonemestarikirjan saamiseksi tarvittava pätevyys;

8) ylikatsastajalta, katsastajalta ja työnjohtajalta asianomaisen alan ammattikoulutus;

9) emännöitsijältä soveltuva ravintotalousalan ammattikoulutus; sekä

10) kanslistilta, toimistoapulaiselta ja muilta toimenhaltijoilta toimeen soveltuva koulutus.

21§

Toimintayksikön johtajan ja apulaisjohtajan nimittää tai ottaa sosiaalihallitus.

Toimintayksikön muut viran ja toimen haltijat nimittää sekä ylimääräiset toimenhaltijat, tilapäiset toimihenkilöt ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa toimintayksikön johtokunta.

Ohjesäännössä voidaan kuitenkin määrätä, että tilapäiset toimihenkilöt ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa toimintayksikön johtaja.

22§

Toimintayksikön viran ja toimen haltijalle myöntää virkavapauden ja eron se viranomainen, jolle viran tai toimen täyttäminen kuuluu. Alle kolme kuukautta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin johtajalle johtokunta ja muille johtaja.

Viran tai toimen hoidosta virkavapauden aikana päättää se viranomainen, joka on virkavapauden myöntänyt.

Avoinna olevan viran tai toimen väliaikaisen hoitajan määrää se viranomainen, joka siitä myöntää virkavapauden.

6 luku

Erinäisiä säännöksiä.

23§

Kelpoisuusehtona erityishuoltopiirin johtajan virkaan vaaditaan siihen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kehitysvammahuoltoon.

Kelpoisuudesta muihin erityishuoltopiirin kuntainliiton ja erityishuoltoa järjestävän kunnan virkoihin määrätään ohje- tai johtosäännössä.

24§

Erityishuoltoa saavan henkilön erityishuollon toimintayksikössä tekemä työ tai sen toimesta hänen tehtäväkseen järjestetty työ jää toimintayksikön hyväksi. Työtoimintaan osallistuvalle voidaan kuitenkin sosiaalihallituksen vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työosuusrahaa.

Erityishuolto-ohjelmassa voidaan määrätä, että työn tulos jää erityishuoltoa saavan henkilön hyväksi.

25§

Lääninhallituksen määräämän virkamiehen on ennen kehitysvammalain 72 §:ssä tarkoitettua hyväksymistä toimitettava toimintayksikön toimitilojen tarkastus, rakennus-, laajennus- ja olennaisten muutostöiden tultua suoritetuksi. Toimintayksikön ylläpitäjälle on etukäteen ilmoitettava tarkastuksen ajankohdasta.

26§

Erityishuollosta vastaavien viranomaisten ja erityishuoltopalveluja tuottavien yhteisöjen sekä yleisistä palveluista vastaavien viranomaisten ja niitä tuottavien yhteisöjen tulee toimia kiinteässä yhteistyössä keskenään.

27§

Erityishuoltotyötä tekevä viranhaltija on virkatoiminnassaan oikeutettu saamaan asianomaisilta valtion ja kunnan viranomaisilta virkaapua.

28§

Toimivaltainen kehitysvammalaissa ja sen voimaanpanolaissa sekä tässä asetuksessa mainituissa lääninhallituksen käsiteltävissä asioissa on, jollei muualla laissa tai asetuksessa ole toisin säädetty, sen läänin lääninhallitus, jonka alueella erityishuoltopiirin kuntainliitolla on kotipaikka.

Kehitysvammalain 29, 30, 33, 36, 38 ja 41 §:ssä tarkoitetuissa henkilöä koskevissa asioissa toimivaltainen on kuitenkin sen läänin lääninhallitus jonka alueella henkilön kotikunta on, sekä kehitysvammalain 72 §:ssä tarkoitettua hyväksymistä, tämän asetuksen 25 §:ssä tarkoitettua toimintayksikön toimitilojen tarkastusta ja yksityistä erityishuollon toimintayksikköä koskevissa asioissa sen läänin lääninhallitus, jonka alueella toimintaysikkö sijaitsee.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun lääninhallituksen on milloin erityishuoltopiiriin kuuluu myös muun lääninhallituksen alueella sijaitsevia kuntia, hankittava tämän lääninhallituksen lausunto, ennen kuin se vahvistaa erityishuoltopiirin toimintasuunnitelman tai ohjesäännön tahi niihin tehdyn muutoksen.

29§

Mitä tässä asetuksessa on säädetty erityishuoltopiirin kuntainliitosta on soveltuvin osin voimassa erityishuollon kuntainliitosta.

30§

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa sosiaalihallitus.

7 luku

Voimaantulosäännökset.

31§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1978.

32§

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

33§

Milloin kehitysvammalain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityishuoltopiirin kuntainliitto perustetaan mainitun lain voimaantulon jälkeen, tulee sen järjestää mainitussa laissa kuntien velvollisuudeksi säädetty erityishuolto viimeistään kuntainliiton perustamista seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta lukien.

Kehitysvammalain voimaanpanolain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnallinen vajaamielislaitos tai muu kunnallinen erityishuollon toimintayksikkö voi jatkaa toimintaansa saman lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa laajuudessa siihen asti kunnes erityishuoltopiirin kuntainliitto on perustettu ja aloittaa erityishuollon järjestämisen 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sen jälkeen noudatetaan, mitä kehitysvammalain 14 §:n 1 momentissa on säädetty.

Kuntainliittoon, joka ylläpitää laitosta tai muuta erityshuoltoa järjestävää toimintayksikköä, sovelletaan 2 momentissa tarkoitettuna aikana mitä kehitysvammalaissa on erityishuoltopiirin kuntainliiton osalta säädetty.

34§

Henkilö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on ollut kelpoinen johonkin valtion vajaamielislaitoksen virkaan tai toimeen ja joka tämän asetuksen voimaantullessa on tällaisen viran tai toimen haltijana, säilyttää kelpoisuutensa vastaavaan valtion erityishuollon toimintayksikön virkaan tai toimeen tämän asetuksen tullessa voimaan.

Helsingissä 23. päivänä joulukuuta 1977

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
Olavi Martikainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.