771/1975

Annettu Helsingissä 10. päivänä lokakuuta 1975

Asetus jakoasetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä

kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1952 annetun jakoasetuksen (407/52) 24, 103, 105, 113ja 116§ ja 159 §:n 2 momentti,

muutetaan 8, 27, 38 ja 42 §, 44 §:n 1 momentti, 45 ja 46 §, 47 §:n 1 momentti, 48 §, 49 §:n 2 momentti, 52 §:n 1 momentti, 55, 56, 58, 59, 61, 69, 76 ja 78 §, 82 §:n 1 momentti, 83 §:n 1 momentti, 86 §:n 1 momentti, 101, 111, 114, 115, 118, 136, 141, 149, 151, 156 ja 157 §, 161 §:n 3 momentti, 162, 213, 217, 220 ja 229 §, 230 §:n 2 momentti ja 232 §:n 3 momentti, sellaisina kuin sanotuista säännöksistä 42 §, 44 §:n 1 momentti, 45 §, 47 §:n 1 momentti, 48 §, 49 §:n 2 momentti ja 55 § sekä osittain muutettuna 46 ja 61 § ja 82 §:n 1 momentti ovat 17 päivänä toukokuuta 1963 annetussa asetuksessa (236/ 63) sekä 27 § ja 230 §:n 2 momentti sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä toukokuuta 1972 annetussa asetuksessa (339/72) sekä

lisätään asetuksen 71 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

Milloin maanmittaushallitus on antanut jakolain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen uusjaon vireillepanemisesta, lähettäköön päätöksen maanmittauskonttorille toimitusmääräyksen antamista varten.

Asianomaisen viranomaisen hakiessa toimitusta jakolain 347 §:n nojalla ei tässä luvussa säädettyä selvitystä tarvitse liittää hakemukseen. Pyykin tai muun rajamerkin siirtämistä haettaessa on annettava selvitys tiloista ja alueista, joita toimitus on tarkoitettu koskemaan.

27§

Uusjaon edellytyksiä ja laajuutta tutkittaessa on toimitettava katselmus ja laadittava selitelmä tilojen tiluspalstain luvusta, asemasta ja yleisestä laadusta, kuivatusmahdollisuuksista sekä tilusten sijoituksen, tieverkoston ja rajasovituksien parantamismahdollisuuksista, tilojen siirtopaikoista ja muista asiaan vaikuttavista seikoista sekä toimitettava tarpeelliset hyöty- ja kustannuslaskelmat. Jakolain 12 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa samoin kuin jos asianosaiset ovat muutoin yksimielisiä uusjaon suorittamisesta ja sopivat sen laajuudesta ja toimitusmiehet katsovat edellytysten uusjaon suorittamiselle ilmeisesti olevan olemassa, ei tarvitse toimittaa sellaista katselmusta eikä laatia sellaista selitelmää eikä hyöty- ja kustannuslaskelmaa kuin edellä on määrätty. Sanotunlainen katselmuksen toimittaminen samoin kuin selitelmän sekä hyöty- ja kustannuslaskelman laatiminen ei myöskään ole tarpeen, jos ilman sellaista selvitystäkin on ilmeistä, ettei edellytyksiä uusjaon suorittamiselle ole olemassa.

38§

Yksityiskohtien kartoituksessa on kartalle merkittävä eri tiluslajit sekä muut kartan havainnollisuuden ja käytön kannalta tarpeelliset yksityiskohdat.

Kussakin tiluslajissa erotetaan tarpeen mukaan eri tiluskuvioita siten, että kukin kuvio käsittää pääasiassa samanlaatuista ja samanarvoista maata.

42§

Maalle, jolla ei ennestään ole manttaalia, määrätään sellainen muulloin kuin isonjaon yhteydessä siten, että jokaista hehtaaria kohti alla mainittuihin ryhmiin kuuluvaa maata luetaan manttaalin kymmenestuhannesosia, riippuen tilusten keskimääräisestä hyvyydestä kussakin ryhmässä, seuraavat määrät:

viljeltyä maata 70-20
metsämaata 30― 1 sekä
vesialuetta 10― 1.
44§

Kysymys jakolain 97 §:ssä mainittujen kuivatus- ynnä muiden tehtävien suorittamisesta on otettava käsiteltäväksi toimituksessa. Mikäli kuivatus näyttää tarpeelliselta ja taloudellisesti kannattavalta, on toimitusinsinöörin suunnitelman kiireellistä laatimista varten toimitettava asianomaiselle vesitoimistolle ja metsämaiden kuivattamista tarkoittavan ojituksen osalta keskusmetsälautakunnalle aluetta koskeva kartta ja luettelo tiloista ja niiden omistajista sekä, milloin hanke koskee tilojen yhteistä vesialuetta, vesijättöä tai muuta yhteistä aluetta, myös selvitys siitä, missä suhteessa tilat ovat siihen osallisia.


45§

Vesitoimiston ja keskusmetsälautakunnan on ilmoitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille niistä kokouksista, jotka pidetään kuivatusasiain johdosta.

46§

Mikäli asianosaiset tai joku heistä haluaa maanparannusta tarkoittavan kuivatustyön toteuttamista jaon yhteydessä ja työ on sellainen, ettei siitä voida päättää jakolain 97 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla, vesitoimiston on huolehdittava siitä, että työtä kannattavien allekirjoittama hakemus valtion avustuksen myöntämisestä viipymättä toimitetaan maatilahallitukselle.

Hakemus on käsiteltävä mahdollisimman pian ja on, mikäli hakemukseen suostutaan, työ suoritettava kiireellisenä. Asian ratkaisusta on maatilahallituksen ilmoitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille ja samalla toimitettava hänelle kuivatussuunnitelman karttojen ja asiakirjojen jäljennökset.

47§

Jos kysymys on sellaisesta maanparannusta tarkoittavasta ojituksesta, josta voidaan päättää jakolain 97 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla, on vesitoimiston toimitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille kuivatussuunnitelman kartat ja asiakirjat sekä annettava lausuntonsa hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Milloin yritys koskee jakolain 97 §:n 3 momentissa tarkoitettua ojitusta metsämaiden kuivattamiseksi, on keskusmetsälautakunnan tai, jos metsäojitussuunnitelma on laadittu toimitusmiesten toimesta, toimitusinsinöörin toimitettava kartat ja asiakirjat metsähallitukselle sellaisen lausunnon antamista varten kuin edellä on mainittu.


48§

Sitten kun kysymys 47 §:ssä tarkoitetun kuivatushankkeen toimeenpanosta on lainvoimaisesti ratkaistu, on toimitusinsinöörin lähetettävä maanmittauskonttorin välityksellä maanparannusta tarkoittava suunnitelma lausuntoineen maatilahallitukselle ja metsämaiden kuivattamista tarkoittava suunnitelma lausuntoineen metsähallitukselle. Mikäli kuivatettavat metsäalueet jyvitetään siinä tilassa kuin ne ovat ennen kuivattamista ja työn toteuttamista varten haetaan metsänparannusvaroista lainaa ja avustusta, on suunnitelma kustannusositteluineen lähetettävä metsähallitukselle vasta jakoehdotuksen tultua hyväksytyksi tai vahvistetuksi. Kun maatilahallitus tai vastaavasti metsähallitus on päättänyt myöntää valtion varoja kuivatushankkeen rahoittamiseen, on vesitoimiston tai vastaavasti keskusmetsälautakunnan huolehdittava työn kiireellisestä suorittamisesta. Asian ratkaisusta on ilmoitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman toteuttaminen voidaan kuitenkin jättää myös jako-osakkaiden tehtäväksi. Jos toteuttaminen voi tapahtua yhteishankkeena, on sitä varten valittava toimitsija.

49§

Jos tilukset on jyvitetty siinä tilassa kuin ne olivat ennen kuivattamista, on kuivatuskustannukset jaettava sen osakkaan maksettaviksi, jolle tilukset jaon jälkeen tulevat kuulumaan. Jos tilukset on jyvitetty ottaen huomioon niiden 1 momentissa mainittu laadun paraneminen ja puhtaan tuoton lisäys, on kuivatuskustannukset jaettava, milloin kysymyksessä on uusjako tahi sellainen halkominen, jossa jakoperusteena on jakolain 23 §:n 2 momentin mukaisesti nautinta, sen osakkaan suoritettaviksi, jolle tilukset ennen jakotoimitusta ovat kuuluneet, ja, milloin kysymyksessä on halkominen, jossa jakoperusteena ovat osuusluvut, osuuslukujen mukaisessa suhteessa kaikkien osakkaiden kesken. Milloin erityisistä syistä kuivatuskustannuksia ei voida jakaa noudattaen, mitä edellä tässä momentissa on säädetty, tulee kuivatuskustannusten jaon tapahtua muun kohtuulliseksi katsottavan perusteen mukaan.

52§

Jakolain 98 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu jaon vaatimien tärkeimpien uusien teiden suunnittelusta ja rakentamiseen ryhtymisestä on tehtävä toimituksen alkuvaiheessa.


55§

Viljellyksi maaksi luetaan puutarha, pelto ja viljelykseen sopiva viljelyslaidun.

Metsämaaksi luetaan alue, joka laatunsa ja asemansa puolesta edullisimmin soveltuu metsän kasvuun.

Tontti, tie, valtaoja, soran, saven ynnä muun sellaisen ottopaikka sekä muu erityisessä käytössä oleva tilus luetaan joko viljeltyyn maahan tai metsämaahan sen mukaan, kumpaan se laatunsa puolesta parhaiten soveltuu.

56§

Viljelty maa jyvitetään maataloustuottonsa perusteella.

Metsätiluksia jyvitettäessä on selvitettävä, miten metsän keskimääräinen puhdas tuotto on laskettu.

Tontti, soran, saven ynnä muun sellaisen ottopaikka sekä muu erikoisessa käytössä oleva tilus jyvitetään vertaamalla sen arvoa muiden tilusten jyvityksen perusteena pidettyihin arvoihin.

Milloin tiluksella on sellainen erityinen arvo kuin jakolain 101 §:n 2 momentissa ja 102 §:n 2 momentissa on mainittu, on jyvitykseen nähden noudatettava, mitä sanotuissa lainkohdissa on säädetty.

58§

Jyvitystä suoritettaessa on kartalle merkittävä kaikki jyvityserot, joita ei ole jo kartoituksen yhteydessä merkitty. Joko jyvityksen yhteydessä tai sitä ennen on tutkittava viljeltyjen maiden sekä, jos tarpeelliseksi katsotaan, muidenkin tilusten, varsinkin suomaiden luontaisia ominaisuuksia, kuten ruokamulta- ja turvekerrosten laatua ja paksuutta sekä myös jankon laatua ja metsämailla kasvillisuutta, minkä mukaan metsä tai suotyyppi määräytyy.

Jakotoimituksissa, joissa viljeltyjen maiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli sata hehtaaria, on niiden maanlaadulliset ominaisuudet sopivalla tavalla kartalle merkittävä, jollei tällainen merkintä tee karttaa epäselväksi.

59§

Yli sata hehtaaria viljeltyä maata käsittävässä jaossa on jyvityksen perusteeksi otettava tarpeellinen määrä mallitiluksia, joiden jyväluku määrätään tutkimalla tarkoin maan laatu ja ottamalla huomioon jakolaissa säädetyt arvioimisperusteet kussakin tapauksessa. Mallitiluksia on valittava viljellyn maan ja metsämaan erilaisista maanlaaturyhmistä ja eri etäisyyksiltä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Mallitiluksista on laadittava erityinen selitelmä.

Jyvityksen perusteet on selostettava toimituspöytäkirjassa. Pöytäkirjassa on erikseen mainittava, onko ja missä määrin tiluksilla jakolain 101 §:n 2 momentissa tai 102 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityistä arvoa ja onko tämä arvo otettu huomioon jyvityksessä, samoin kuin rasitteen tai käyttöoikeuden alaiset tilukset. Samoin on pöytäkirjassa erikseen mainittava, miten jaon yhteydessä kuivatetut tilukset, huomioon ottaen 49 §:n 1 momentin säännökset, on jyvitetty.

61§

Tilukset on nautintaselitelmään merkittävä tiloittain ja, mikäli on mahdollista, palstoittain ja lajiteltava viljeltyihin maihin ja metsämaihin sekä vesialueisiin.

Vesitiluksia nautintaselitelmässä lajiteltaessa erotetaan kosket sekä pyyntipaikat ja muu vesialue eri ryhmiksi.

Yksityiskohtaisempikin maa- ja vesitilusten lajittelu kuin edellä mainittu on sallittu, jos toimitusinsinööri sen katsoo tarpeelliseksi.

Jakotoimituksessa, jonka alue käsittää vähintään viisi karttaosaa, on nautintaselitelmä laadittava karttaosittain. Milloin toimitusinsinööri katsoo tarpeelliseksi, voidaan nautintaselitelmä laatia karttaosittain pienemmässäkin toimituksessa.

69§

Tilusten sijoittamista varten on toimitusmiesten tutkittava:

1) onko tiloilla vanhoilla paikoillaan riittävästi viljeltyä maata, onko niillä hankaluutta tonttipaikan ahtaudesta, miten parhaiten voidaan edistää tilusten tarkoituksenmukaista käyttöä sekä mitä hyötyä olisi tilojen siirroista;

2) onko sopivia tilojen siirtopaikkoja sekä mitä mahdollisuuksia uusilla paikoilla tulisi olemaan maatilatalouden harjoittamiseen tiloilla uutta peltoa raivaamatta; sekä

3) mitkä tilat tai tilanosat parhaiten sopivat siirrettäviksi ja minne siirtojen tulisi tapahtua.

71§

Jakolain 125 a §:ssä tarkoitettu kieltäytyminen ottamasta vastaan sanotussa lainkohdassa tarkoitettuja tiluksia on tehtävä toimituskokouksessa ja merkittävä pöytäkirjaan.

76§

Uusien tilusten haltuunotto on uusjaossa mahdollisuuksien mukaan määrättävä tapahtuvaksi sellaisena ajankohtana, että tilejä varten tarvittavat arvioinnit ennätetään tehdä ennen tilusten siirtymistä uusien omistajien haltuun.

78§

Jakolain 153 §:ssä tarkoitetut tilit on tehtävä niin, että tilistä selviää, mitä kuvioita se koskee sekä miten tilin perusteita on sovellettu kunkin tilitettävän kuvion kohdalla. Sanotun pykälän 1―3 momentissa mainitut tilit tehtävä silmälläpitäen uusien tilusten haltuunoton aikaa.

82§

Jaosta johtuvia tilejä käsiteltäessä on laadittava erityiset arviokirjat asioissa, jotka koskevat muun muassa:

1) korvausta tilusten luovuttamisesta ennen yleistä tilusten vastaanoton aikaa jakolain 98 §:n mukaisesti aloitettuja tietöitä varten;

2) jakolain 117 ja 119 §:n nojalla rasitteista määrättäviä korvauksia;

3) jakolain 152 §:n nojalla määrättävää rahakorvausta;

4) jakolain 156 §:n 4 momentin mukaan määrättävää rahakorvausta;

5) jakolain 163 §:ssä säädettyjä vuokramiehen aseman järjestämisestä johtuvia korvauksia siltä osalta kuin näitä korvauksia ei lueta siirtokustannuksiin;

6) korvausta kasvusta, joka jakolain 169 §:n mukaan on määrätty toisen lunastettavaksi;

7) korvausta siitä, että alue on ennen yleistä tilusten haltuunoton aikaa joko jakolain 177 §:n mukaisesti vastiketiluksia tai vuotuista rahakorvausta määräämättä taikka jakolain 168 a §:n mukaisesti luovutettu toisen käyttöön; sekä

8) jakolain 31 luvun mukaan määrättäviä rahakorvauksia.


83§

Puustotiliä varten on, jolleivät asianosaiset toisin sovi, järeä puusto luettava ja lajiteltava tarkoituksenmukaisiin luokkiin puulajin, paksuuden sekä tarvittaessa pituuden ja laadun mukaan. Muu puusto, paitsi taimisto, ryhmitellään puulajin ja tarvittaessa myös kasvupaikan laadun mukaan, arvioidaan likimääräistä arvioimistapaa käyttäen tai, jos tarpeelliseksi katsotaan, luetaan niin kuin edellä on sanottu.


86§

Jos toimitusmiehet havaitsevat, että asianosaisten sopima tilikorvauksen määrä ilmeisesti poikkeaa siitä, miksi toimitusmiehet olisivat sen määränneet, siksi huomattavasti, että sopimus ilmeisesti voisi loukata kiinnityksen haltijan oikeutta, on heidän vaadittava siltä asianosaiselta, jonka tilan osalta sopimuksen mukainen tilikorvaus katsotaan epäedulliseksi selvitys siitä, rasittaako tilaa kiinnitys. Jos tilaa rasittaa kiinnitys, on noudatettava, mitä jakolain 159 §:n 3 momentissa on säädetty.


101§

Jaon maarekisteriin merkitsemisen saattaminen jako-osakkaiden tietoon toimitetaan siten, että maanmittauskonttori lähettää kirjallisen ilmoituksen asiasta toimituksessa nimetylle jako-osakkaalle jonka osoite on sitä varten merkittävä toimituspöytäkirjaan.

111§

Lohkomiskirjan on osoitettava toimituksen perusteena olevat saannot sekä muodostettavien tilojen ja yhteisiksi erotettavien alueiden tilukset ja niiden alat tiluslajeittain tai kuvioittain, jyväluvut ja jyvitysarvot sekä tilojen osaluvut ja manttaalit.

114§

Milloin lohkomisen yhteydessä suoritettu muu toimitus, kuten piirirajankäynti tai tilusvaihto, on saatettu loppuun samalla kertaa lohkomisen kanssa, on niistä annettava yhteinen valitusosoitus.

115§

Lohkomisessa erotetuista tiloista toimitettavista otteista tulee käydä selville tilan nimi, rekisterinumero, osaluku ja manttaali, omistaja tai haltija, tilalle erotettujen eri tiluslajien alat ja aika, jolloin toimitus on merkitty maarekisteriin, sekä maininta niistä saantokirjoista, joiden perusteella tilan erottaminen on tapahtunut. Lohkomisessa jäljelle jääneen tilan omistajalle tai haltijalle toimitettavaan otteeseen tulee sisältyä kaikkien muodostettujen tilojen osalta edellä mainitut tiedot lukuun ottamatta merkintää omistus- ja saantokirjoista.

118§

Tilusvaihtokirjan on osoitettava, mitkä tilukset kukin tila on tilusvaihdossa saanut sekä mitä jyvitysarvoa vastaavat tilukset on tarkoitettu korvattaviksi rahalla.

136§

Tiekysymysten järjestelyä tarkoittavassa jaon täydentämisessä on laadittava selitelmä, missä on tiloittain mainittava tilukset, jotka tila on luovuttanut tai saanut maa- tai vesialueena korvauksena rasitteiden poistamisesta siirtämisestä tai perustamisesta, sekä tilukset, jotka tila on luovuttanut tai saanut tilusvaihdossa, samoin kuin yhteisen tien lakkauttamisen johdosta tilan saamat tilukset.

141§

Mitä 115 §:ssä on säädetty lohkomiskirjan otteen valmistamisesta ja toimittamisesta lohkomisessa muodostetun tilan omistajalle, koskee vastaavasti jakolain 240, 256, 257 ja 262 §:ssä mainituissa toimituksissa laadittua selitelmää tai jakokirjaa. Sama on voimassa jakolain 241 ja 243 §:ssä mainituissa toimituksissa laaditun selitelmän tai jakokirjan otteen toimittamisesta niiden tilojen omistajille, joiden manttaaleja on korotettu.

149§

Ne merkinnät tilojen pinta-aloista, jotka on tehty maarekisteriin uusjaon jakoehdotuksen tultua tarkastuksessa hyväksytyksi, tarkistetaan siinä yhteydessä kun uusjakotoimitus loppuun saatettuna merkitään maarekisteriin.

151§

Vesijätön ja vesialueen jaosta tehdään merkinnät maarekisteriin jokaisen jaettuun alueeseen osallisen tilan kohdalle. Muistutussarakkeeseen tehdään tarpeen vaatiessa lyhyt merkintä siitä, mitä vesijättöä tai vesialuetta toimitus on koskenut sekä muista asiaan vaikuttavista seikoista.

Samoin on meneteltävä erillisen yhteisen alueen jakoa maarekisteriin merkittäessä.

156§

Yhteismetsästä on kunnan maarekisteri loppuun laadittava erityinen aluste. Jos yhteismetsään kuuluu alueita useammasta kunnasta, laaditaan aluste sen kunnan maarekisteriin, jonka alueella yhteismetsä pääasiallisesti sijaitsee ja muiden kuntien maarekisteriin tehdään merkintä siitä, minkä kunnan kohdalla aluste on. Alusteen otsakkeeseen kirjoitetaan yhteismetsän nimi. Yhteismetsän tilusaloja koskevat tiedot merkitään kunnittain ja kylittäin erikseen kustakin kiinteistöstä tai tilaksi muodostamattomasta maasta liitetyn alueen osalta. Lisäksi merkitään yhteismetsään kuuluvien eri tiluslajien kokonaismääriä osoittavat luvut. Yhteismetsään osuutta saaneista maarekisteritiloista ja yhteismetsäosuuksien suuruuksista sekä niissä myöhemmin tapahtuneista muutoksista tehdään alusteeseen merkinnät ryhmiteltyinä kunnittain, kylittäin ja talonumeroittain.

157§

Jakolain 284 §:n 3 momentin 4 kohdassa mainitut alueet merkitään erityiseen kunkin kunnan maarekisterin loppuun laadittavaan luetteloon. Tässä luettelossa, johon on merkittävä muun muassa ne kruununkalastukset, jotka käsittävät rajoilleen määrättyjä alueita, on eri lajiset alueet erotettava omiksi ryhmikseen.

161§

Milloin puutteellisuus tai virheellisyys on sellainen, ettei maanmittaushallitus voi sitä poistaa, voi maanmittaushallitus määrätä suoritettavaksi jakolain 231 a §:ssä mainitun jaon täydentämisen.

162§

Maanmittaushallitus voi määrätä, että kustannukset 147 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tutkimuksesta ja 161 §:n 3 momentissa mainitusta jaon täydentämisestä maksetaan valtion varoista lopullisena menona.

213§

Jakolain 63 §:n 3 momentissa tarkoitettu hakemus saada käyttää puustoa jaon kestäessä myytäväksi tai muutoin tilalta poisvietäväksi on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä toimitusinsinöörille. Jollei myynnin metsätaloudellista vaikutusta ole selvitetty, toimitusmiesten on tarpeen mukaan ennen asian ratkaisemista hankittava asianomaisen piirimetsälautakunnan lausunto.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava myös silloin, kun jaon kestäessä halutaan käyttää myytäväksi jakolain 63 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tarveaineita.

217§

Toimituksessa perustetut rasitteet on asemalleen ja laadulleen määritettävä ja merkittävä kartalle. Ne on selitettävä pöytäkirjassa. Tarpeen vaatiessa ne on myös pysyvästi merkittävä maastoon sellaisilla rajamerkeillä kuin 124 §:n 5 momentissa on säädetty, jättämällä merkit numeroimatta.

220§

Milloin toimituksessa on tarpeen käyttää asiantuntijana metsätalousammattimiestä, on sellaisena ennen muita pyrittävä käyttämään piirimetsälautakunnan tai metsähoitoyhdistyksen palveluksessa olevaa ammattimiestä. Rakennusalan ammattimiehenä on pyrittävä käyttämään ensi sijassa jonkin maataloudellisen neuvontajärjestön palveluksessa olevaa ammattimiestä.

229§

Valtion viran tai toimen haltijan osallistuminen maanmittaustoimitukseen jakolain 97, 98 tai 98 a §:ssä mainittujen tehtävien suorittajana katsotaan kuuluvaksi hänen virkatehtäviinsä. Hänen toimitusta varten tekemistään matkoista suoritetaan korvausta samojen perusteiden mukaan kuin hänen muistakin virkamatkoistaan eikä hänellä ole oikeutta velkoa työstään itselleen palkkiota toimituksen osakkailta.

230§

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava, milloin vaaitus tai tilusten kartoitus ja selittäminen suoritetaan muusta maanmittaustoimituksesta erillisenä.


232§

Sitten kun toimitus on merkitty maarekisteriin, on maanmittauskonttorin lähettävä toimituksen asiakirjoista ja kartasta otteet, joihin on tehty merkinnät toimituksen hyväksymisestä ja merkitsemisestä maarekisteriin, toisen läänin osalta sen maanmittauskonttoriin. Viimeksi mainitun on tehtävä asiasta merkinnät maarekisteriin ja säilytettävä otteet.

Helsingissä 10. päivänä lokakuuta 1975

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Maa- ja metsätalousministeri
Veikko Ihamuotila

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.