Laki avioliittolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain ( 234/29 ) 109, 110, 111, 112 ja 113 §, viimeksi mainittu sellaisena kuin se on 20 päivänä elokuuta 1948 annetussa laissa (616/48),
muutetaan lain 46 §, 51 §, 80 §:n 2 momentti, 100 §, 108 §, 114 §:n 1 momentti, 115 §:n 1 momentti ja 116 §, näistä 46 ja 51 §, 80 §:n 2 momentti ja 114 §:n 1 momentti sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä syyskuuta 1948 annetussa laissa (681/48), sekä
lisätään lain 103 §:ään, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1965 annetussa laissa (42/65), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
II OSA.Puolisoiden oikeussuhteet.
4 lukuPerheen elatus.
46§
Puolisoiden tulee kykynsä ja taloudellisten olojensa mukaan rahavaroin, toiminnallaan kodissa tai muulla tavoin ottaa osaa perheen elatukseen. Perheen elatukseen on luettava, mitä yhteistä taloutta ja lasten kasvatusta varten sekä kumpaisenkin puolison erityisten tarpeiden tyydyttämiseksi tarvitaan.
Puoliso on velvollinen ottamaan osaa myös toisen puolison lapsen elatukseen, mikäli tämä on syntynyt ennen puolisoiden avioliittoa ja on otettu heidän yhteisessä kodissaan tai muutoin yhteisesti elätettäväksi. Elatusvelvollisuus jatkuu toisen puolison kuoltuakin niin kauan kuin lapsi asuu eloonjääneen puolison kodissa. Mitä tässä on sanottu, ei kuitenkaan aiheuta muutosta siihen elatusvelvollisuuteen, mikä toisella lapsen vanhemmista saattaa olla.
Mitä 2 momentissa on sanottu toisen puolison lapsesta, sovellettakoon vastaavasti myös hänen ottolapseensa, mikäli tämä on otettu ottolapseksi ennen puolisoiden avioliittoa.
Arvioitaessa puolisoiden velvollisuutta vastata lapsen elatuksesta on lisäksi noudatettava, mitä lapsen elatuksesta annetun lain 1―3 §:ssä säädetään.
51§
Siinäkin tapauksessa, että puolisot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään, tulee puolison 46 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan ottaa osaa toisen puolison ja niiden lasten elatukseen, jotka ovat tämän huollettavina; älköön kuitenkaan, milloin toinen puolisoista on pääasiallisesti syypää yhteiselämän lopettamiseen, toinen puoliso olko velvollinen antamaan hänelle elatusapua, elleivät erittäin painavat syyt sitä vaadi.
Lapsille suoritettavaa elatusapua vahvistettaessa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa on noudatettava, mitä lapsen elatuksesta annetussa laissa on säädetty.
Kun puolisot asuvat erillään niin kuin 1 momentissa on sanottu, voi oikeus, mikäli se puolisoiden elinehtoihin ja muihin olosuhteisiin nähden havaitaan kohtuulliseksi, velvoittaa puolison antamaan toisen puolison käytettäväksi sellaista omaisuutta, joka kuuluu heidän yhteisesti käytettäväkseen tarkoitettuun asuntoirtaimistoon tai on toisen puolison työvälineitä taikka on tarkoitettu lasten henkilökohtaista käyttöä varten. Milloin puolison omaisuutta täten on annettu toiselle puolisolle, älköön sopimus, jonka omistaja kolmannen henkilön kanssa siitä tekee, rajoittako sanottua käyttöoikeutta.
III OSA.Avioliiton purkaminen.
3 lukuErinäisiä säännöksiä.
80§
Puolisot ovat avioliiton purkauduttua edelleen samojen perusteiden mukaan kuin sitä ennen velvolliset ottamaan osaa heidän yhteisten lastensa elatukseen; ja määrätköön oikeus, jommankumman vaatimuksesta, minkä verran sen puolison, jolle ei ole uskottu lasten huoltoa, on suoritettava elatusapua. Lasten oikeudesta saada elatusapua, elatusavun vahvistamisesta sekä sitä koskevan sopimuksen tai tuomion muuttamisesta on säädetty lapsen elatuksesta annetussa laissa.
IV OSA.Omaisuuden ositus.
2 lukuOsituksen toimittaminen.
100§
Sitten kun niin on menetelty kuin 99 §:ssä sanotaan, ja 91 §:ssä sallittu erottaminen puolison vaatimuksesta on tapahtunut, annetaan kumpaisellekin puolelle, tälle 93, 94 tai 95 §:n nojalla ehkä tulevan vastikkeen lisäksi, puolet siitä, mitä on jäljellä sellaisen omaisuuden arvosta, johon jommallakummalla puolisolla on avio-oikeus, mikäli ei muuta johdu siitä, mitä 59 §:ssä, 78 §:n 3 momentissa tai 103 §:n 2 momentissa on säädetty tai toinen puoli ole saapa lisää 101 tai 102 §:n nojalla.
103§
Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, eloonjäänyt puoliso ei ole kuitenkaan velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.
V OSA.Yhteisiä säännöksiä.
1 lukuElatusoikeuden turvaaminen.
108§
Puolisoiden tekemä kirjallinen sopimus, jossa puoliso on sitoutunut antamaan varoja toiselle puolisolle käytettäväksi tämän elatukseen ja jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut, voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.
Ennen sopimuksen vahvistamista sosiaalilautakunnan on harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena ottaen huomioon puolison elatuksen tarve, toisen puolison maksukyky sekä muut seikat siten kuin 79 §:ssä on säädetty.
2 lukuErinäisiä säännöksiä.
114§
Sen estämättä, mitä oikeus on päättänyt lasten huollosta tai puolison elatuksesta tai oikeudesta käyttää toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, voidaan jommankumman puolison kanteesta määrätä asiasta toisin, kun olennaisesti muuttuneet olot sitä vaativat.
115§
Sopimusta, jonka puolisot ovat tehneet perheen tai toisen puolison elatuksesta taikka puolison oikeudesta käyttää toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, voi oikeus puolison vaatimuksesta muuttaa, jos se havaitaan ilmeisesti kohtuuttomaksi tai olennaisesti muuttuneet olot antavat siihen aihetta.
116§
Oikeuden päätös lasten huollosta tai puolison elatuksesta voidaan, vaikka siihen haetaan muutosta, heti panna täytäntöön niin kuin se olisi saanut lainvoiman. Sama olkoon laki päätöksestä, joka koskee puolison oikeutta käyttää toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta tai puolison julistamista menettäneeksi oikeuden tehdä velkaa, josta toinenkin puoliso on vastuussa.
Jos puolison elatusta koskevaa päätöstä sittemmin muutetaan tai päätös kumotaan, harkitkoon oikeus, onko puoliso saapa takaisin, mitä hän jo on suorittanut, tai osan siitä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1976.
Kun toinen puoliso on kuollut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 100 ja 103 §:n osalta aikaisempaa lakia.
Jos puolisolle tai lapselle maksettavan elatusavun perimiseksi on annettu palkanpidätysmääräys ennen tämän lain voimaantuloa, on siihen sovellettava aikaisempaa lakia.
Helsingissä 5. päivänä syyskuuta 1975
Tasavallan Presidentti Urho KekkonenVt. oikeusministeri Erkki Huurtamo