319/1975

Annettu Helsingissä 16. päivänä toukokuuta 1975

Laki kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391/69) 61 §:n 2 momentti sekä 80 ja 104 §, näistä 80 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 12 päivänä toukokuuta 1972 annetulla lailla (358/72),

muutetaan 6 ja 7 §, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 momentti 10 ja 13 §, 14 §:n 4 momentti, 15 §, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 ja 3 momentti, 19, 20, 21 ja 24 §, 3 luvun otsake, 26, 29, 30, 31 ja 33 §, 34 §:n 1 momentti, 35, 36, 37, 41 ja 42 §, 43 §:n 1 momentti, 45 §, 56 §:n 1 momentti, 71 §, 75 §:n 2 momentti, 77 §:n 3 momentti, 7g §:n 1 momentti, 79 ja 81 §, 82 §:n 1 momentti, 83 §:n 1 momentin 7 kohta, 98 §:n 3 momentti, 99 ja 100 §,

näistä 13, 15, 19, 21 ja 24 § sellaisina kuin ne ovat osittain muutettuina mainitulla 12 päivänä toukokuuta 1972 annetulla lailla sekä 16 §:n 1 momentti 17 §:n 1 ja 3 momentti, 78 §:n 1 momentti, 79 ja 81 § sekä 98 §:n 3 momentti sellaisina kuin ne ovat viimeksi mainitussa laissa, sekä

lisätään 17§:ään uusi 5 momentti, lakiin uusi 26 a, 26 b, 26 c, 26 d, 26 e ja 26 f §, uusi 3 a luku sekä uusi 37 a ja 43 a §, 66 §:ään uusi 2 momentti, 78 §:ään uusi 4 momentti, 85 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 99 a ja 100 a § seuraavasti:

Kunta, jonka asukasluku on pienempi kuin 3 000, muodostaa yhden äänestysalueen, jollei kunnallisvaltuusto liikenteellisistä tai muista syistä katso tarpeelliseksi jakaa kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Asukasluvultaan suurempi kunta on kunnallisvaltuuston vuosittain lokakuussa jaettava äänestysalueisiin, joissa on enintään 3 000 asukasta. Samalla valtuuston on määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne kunnassa henkikirjoitetut henkilöt, joita ei ole merkitty minkään kiinteistön kohdalle.

Lääninhallitus voi erityisistä syistä vapauttaa kunnan toimittamasta jakoa äänestysalueisiin sekä sallia yli 3 000 asukasta käsittävän äänestysalueen muodostamisen.

Äänestysaluejakoa koskevasta päätöksestä on heti ilmoitettava henkikirjoitusviranomaiselle. Päätöstä noudatetaan valituksesta huolimatta, kunnes valitusasia on ratkaistu.

Lääninhallituksen tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Tässä laissa edellytettynä kunnan keskusvaalilautakuntana toimii kunnallisvaalilain (361/72) 4 §:n nojalla asetettu keskusvaalilautakunta.

Ahvenanmaan maakunnan jokaiseen kuntaan on asetettava keskusvaalilautakunta, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa tarkoitetusta lautakunnasta on säädetty.


Jäsenet, joista valtuuston on määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, sekä varajäsenet on valittava kunnassa asuvista vaalikelpoisista henkilöistä siten, että he mahdollisuuksien mukaan edustavat vaalipiirissä edellisissä vaaleissa esiintyneitä puolueita.


Vaalipiirin keskuslautakunnan toimikausi kestää, kunnes uusi lautakunta on valittu.


10§

Vaalipiirin keskuslautakunta ja vaalilautakunnat ovat päätösvaltaisia viisijäsenisinä sekä vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä.

13§

Äänestysalueiden vaaliluetteloiden pohjaksi on asianomaisen henkikirjoitusviranomaisen vuosittain viimeistään elokuun 10 päivänä toimitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle edellisen vuoden lokakuussa toimitetun äänestysaluejaon mukaisesti laaditut luettelot (pohjaluettelot) kaikista kuluvan vuoden henkikirjan mukaan kunnassa asuneista henkilöistä, jotka ennen seuraavan vuoden alkua ovat täyttäneet 18 vuotta. Luettelot kirjoitetaan henkikirjan osoittamassa järjestyksessä oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle. Niissä on omana ryhmänä mainittava henkilöt, jotka on henkikirjoitettu kunnassa, mutta joita ei ole merkitty minkään kiinteistön kohdalle. Kuhunkin luetteloon on liitettävä aakkosellinen hakemisto ja 16 §:ssä tarkoitetut ilmoituskortit oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti alustavasti täytettyinä.

Jos on tiedossa syy, jonka vuoksi pohjaluetteloon merkitty henkilö on tai hänen voidaan perustellusti epäillä olevan vaalioikeutta vailla, on siitä tehtävä merkintä luetteloon hänen nimensä kohdalle.

14§

Henkikirjoitusviranomaiset ja muut väestökirjojen pitäjät sekä nimismiehet, kaupunginviskaalit, kihlakunnantuomarit ja raastuvanoikeudet ovat velvolliset antamaan kunnan keskusvaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. Keskusvaalilautakunta voi kutsua yhden tai useamman henkilön kustakin äänestysalueesta paikallisena asiantuntijana avustamaan äänestysalueen vaaliluetteloa laadittaessa.

15§

Äänestysalueiden vaaliluettelot on kunnan keskusvaalilautakunnan toimesta pidettävä syyskuun 15 päivästä saman kuun 21 päivään, molemmat päivät mukaan luettuina, asianmukaisen valvonnan alaisena tarkastusta varten nähtävinä kunakin arkipäivänä kello 9―20 välisen ajan kunnan alueella tarvittaessa useammassa paikassa äänestysalueittain.

Vaaliluettelot voidaan, milloin erityiset syyt vaativat ja jollei vaalioikeutetuille aiheudu kohtuutonta haittaa, pitää nähtävinä kunnan ulkopuolellakin.

Paikoista, joissa vaaliluettelot ovat nähtävinä, ja kunnan äänestysalueista on annettava ennakolta hyvissä ajoissa tieto sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

16§

Kunnan keskusvaalilautakunnan on lähetettävä jokaiselle kunnassa äänestysalueen vaaliluetteloon otetulle äänioikeutetulle, jonka osoite on tunnettu, oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaista ja sen ohjeiden mukaisesti täytettyä korttia käyttäen ilmoitus, jossa on ne tiedot, mitkä hänestä on henkikirjaan tai vaaliluetteloon otettu, ja tieto siitä, minkä äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, milloin ja missä vaaliluettelo on nähtävänä sekä milloin ja missä äänestys tapahtuu. Tämän lisäksi kortissa ei saa olla muuta kuin ohjeet sen käyttämisestä ja kortista ehkä ilmenevien virheiden oikaisemisesta.


17§

Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänestysalueen vaaliluettelosta tai merkitty siihen vaalioikeutta vailla olevaksi tahi että häntä tarkoittava merkintä siinä muutoin on virheellinen, voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään lokakuun 4 päivänä ennen kello 19.


Jos joku katsoo, että henkilö on oikeudettomasti merkitty äänestysalueen vaaliluetteloon äänioikeutetuksi, voi hän tehdä sitä koskevan perustellun kirjallisen oikaisuvaatimuksen viimeistään syyskuun 25 päivänä ennen kello 16 kunnan keskusvaalilautakunnalle.


Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu oikaisuvaatimus voidaan tehdä käyttäen tarkoitusta varten laadittua lomaketta, jonka kaavan oikeusministeriö vahvistaa. Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että lomakkeita on saatavina painettuina tai monistettuina paikoissa, joissa vaaliluettelot ovat nähtävinä, sekä tarpeen mukaan muuallakin kunnan alueella.

19§

Äänestysalueen vaaliluetteloa koskevat oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan kunnan keskusvaalilautakunnan 4 päivänä lokakuuta pidettävässä kokouksessa, joka alkaa kello 19. Keskusvaalilautakunnan on kussakin asiassa annettava päätös, joka perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan.

Milloin 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään taikka 17 §:n 3 momentissa tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen suostutaan, on henkilölle, jonka vaalioikeutta päätös koskee, viipymättä lähetettävä päätöksestä pöytäkirjanote, johon on liitettävä valitusosoitus. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tiedetä, on 18 §:n 2 momentissä säädetyllä tavalla ilmoitettava, mistä pöytäkirjanote on saatavissa.

20§

Kunnan keskusvaalilautakunnan ratkaisuun oikaisuvaatimusta koskevassa asiassa saa hakea muutosta sen läänin lääninoikeudelta, jonka alueella ratkaisun tehnyt keskusvaalilautakunta on. Valituskirja on osoitettava lääninoikeudelle ja toimitettava keskusvaalilautakunnalle viimeistään 14 päivänä lokakuuta ennen kello 16. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan on viipymättä lähetettävä valituskirja omine lausuntoineen ja ote keskusvaalilautakunnan pöytäkirjasta, jollei sitä ole valitukseen liitetty, sekä asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lääninoikeudelle.

Lääninoikeuden on annettava päätöksestään tieto kunnan keskusvaalilautakunnalle, jonka on kuulutettava se. Keskusvaalilautakunnan on myös ilmoitettava päätöksestä henkilölle, jonka äänioikeutta päätös koskee, sillä tavoin kuin 18 §:n 2 momentissa säädetään.

Päätöksen tulee olla seitsemän päivän ajan kuuluttamisesta lukien nähtävänä kunnan keskusvaalilautakunnan ilmoittamassa paikassa.

21§

Lääninoikeuden päätökseen äänestysalueen vaaliluettelon oikaisemista koskevassa asiassa ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei korkein hallinto-oikeus myönnä asianosaiselle valituslupaa. Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.

Valituslupahakemus on toimitettava lääninoikeudelle viimeistään neljäntenätoista päivänä siitä, kun kunnan keskusvaalilautakunnan kuulutus lääninoikeuden päätöksestä on pantu ilmoitustaululle. Valituslupaa on muutoin haettava ja valitus tehtävä siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Lääninoikeuden on lähetettävä valituslupahakemus liitteineen, jäljennös päätöksestään ja sen perusteena olevat asiakirjat sekä oma lausuntonsa viipymättä korkeimmalle hallintooikeudelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden on annettava päätöksestään viipymättä tieto hakijalle, lääninoikeudelle, kunnan keskusvaalilautakunnalle sekä henkilölle, jonka äänioikeutta päätös koskee.

24§

Jos tasavallan presidentin määräyksestä on toimitettava uudet vaalit sellaisena vuonna, jona jo on toimitettu kansanedustajain tai tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit, on uusissa vaaleissa noudatettava jo toimitetuissa vaaleissa käytettyjä äänestysalueiden vaaliluetteloita muuttamattomina.

Milloin uudet vaalit on toimitettava sellaisena vuonna, jona kansanedustajain tai tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleja ei ole ollut, on äänestysalueiden vaaliluetteloiden laatimiseen ryhdyttävä heti, kun tieto uusien vaalien toimittamisesta on saatu. Vaaliluetteloiden pohjana on tällöin käytettävä niitä pohjaluetteloita, jotka viimeksi on laadittu ennen kuin määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin. Luettelot on tarkastettava niin kuin 14 §:ssä on sanottu, ja heti sen jälkeen seitsemän päivän ajan 15 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla pidettävä tarkastusta varten nähtävinä. Tällöin on myös noudatettava, mitä 15 §:n 3 momentissa on säädetty vaaliluetteloiden nähtävillä olosta ja kunnan äänestysalueista tiedottamisesta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on vaaliluetteloon äänioikeutetuksi merkitylle henkilölle sen jälkeen, kun luettelo on hänen kohdaltaan tarkastettu, kuitenkin viimeistään toisena päivänä siitä, kun luettelo on asetettu tarkastusta varten nähtäväksi, lähetettävä 16 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti. Siinä ei kuitenkaan tarvitse olla mainintaa paikasta, missä vaaliluettelo pidetään tarkastusta varten nähtävänä.

Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on 17 §:n 1 momentissa mainitussa tapauksessa ja siinä mainitulla tavalla tehtävä viimeistään 10. päivänä ennen kello 19 edellä 2 momentissa mainitun luetteloiden nähtävillä pitämistä koskevan ajan kuluttua.

Vaatimus henkilön poistamisesta vaaliluettelosta on tehtävä kirjallisesti kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään kolmantena päivänä ennen kello 16 edellä 2 momentissa mainitun luetteloiden nähtävillä pitämistä koskevan ajan kuluttua. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan on ilmoitettava sille, jonka poistamista vaaliluettelosta on vaadittu, oikaisuvaatimuksesta ilmoituksella, joka viimeistään seuraavana päivänä on annettava kirjattuna lähetyksenä postin kuljetettavaksi, tai muuten 18 §:ssä mainitulla tavalla, ja kehotettava häntä neljän päivän kuluessa samasta päivästä lukien antamaan keskusvaalilautakunnalle selityksensä vaatimuksen johdosta uhalla, että jollei selitystä anneta, asia ratkaistaan siitä huolimatta.

Vaaliluettelon oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan kunnan keskusvaalilautakunnassa 10. päivänä 2 momentissa mainitun luetteloiden nähtävillä pitämistä koskevan ajan kuluttua pidettävässä kokouksessa, joka alkaa kello 19. Keskusvaalilautakunnan on kussakin asiassa annettava päätös, joka perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan. Keskusvaalilautakunnan päätös on lopullinen, paitsi milloin oikaisuvaatimus hylätään tai jätetään tutkimatta tahi koskee henkilön poistamista vaaliluettelosta, jolloin päätös on viivytyksettä alistettava lääninoikeuden tutkittavaksi.

Lääninoikeuden päätöksestä on voimassa, mitä 20 §:n 2 ja 3 momentissa ja 21 §:ssä on säädetty.

3 luku

Puolueiden ehdokkaitten asettaminen ja vaaliliitot.

26§

Puoluerekisteriin merkityllä puolueella on oikeus asettaa kussakin vaalipiirissä neljätoista ehdokasta kansanedustajiksi ja saada ehdokaslistansa julkaistuksi vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmässä. Jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin neljätoista kansanedustajaa, puolueella on kuitenkin oikeus asettaa niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.

Sama henkilö saadaan asettaa vain yhden puolueen ehdokkaaksi ja ainoastaan yhdessä vaalipiirissä.

Ehdokkaitten asettamisesta Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä säädetään 31 f §:ssä.

26a§

Ehdokkaitten asettamista varten puolueen on toimitettava vaalipiirissä salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys, johon ovat oikeutetut ottamaan osaa vaalipiirissä asuvat puolueen ja sen perusjärjestöjen henkilöjäsenet.

Jäsenäänestys ei kuitenkaan ole pakollinen, jos siihen on nimetty enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita vaalipiirissä.

Jäsenäänestys on muutoin toimitettava ja ehdokkaat asetettava puolueen sääntöjen mukaisesti. Siltä osalta kuin puolueen säännöissä ei ole määräyksiä jäsenäänestyksestä tai ehdokkaitten asettamisesta, on niistä voimassa, mitä 26 b ―26 f §:ssä säädetään.

26b§

Oikeus nimetä henkilöitä jäsenäänestykseen on vaalipiirissä toimivalla puolueeseen kuuluvalla yhdistyksellä, jossa on vain henkilöjäseniä (perusjärjestö). Päätöksen nimeämisestä tekee perusjärjestön päätösvaltaa käyttävä toimielin taikka sen valtuuttamana perusjärjestön hallitus.

Jäsenäänestykseen on myös otettava henkilö, jonka vähintään 15 vaalipiirin alueella toimivaan samaan perusjärjestöön kuuluvaa jäsentä on siihen kirjallisesti nimennyt. Nimeämisen voi suorittaa myös vähintään 30 jäsentä, jotka saavat kuulua vaalipiirin alueella toimiviin eri perusjärjestöihin. Perusjärjestön jäsen voi yhtyä vain yhteen tässä momentissa tarkoitettuun esitykseen.

Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole antanut siihen kirjallista suostumustaan.

26c§

Äänioikeus jäsenäänestyksessä on puolueen ja sen perusjärjestöjen jäsenillä, jotka ennen vaalivuotta ovat täyttäneet 18 vuotta.

Perusjärjestön jäsen saa äänestää vain yhden yhdistyksen jäsenenä.

26d§

Ehdokkaitten lukumäärästä ja asettamisesta päättää puolueen piirijärjestönä vaalipiirissä toimiva yhdistys (piirijärjestö). Päätöksen tekee piirijärjestön päätösvaltaa käyttävä toimielin tai sen valtuuttamana piirijärjestön hallitus.

26e§

Ehdokkaiksi on asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneet henkilöt. Jollei jäsenäänestystä 26 a §:n 2 momentissa mainitusta syystä ole toimitettu, on ehdokkaiksi asetettava jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt tai osa heistä.

Jäsenäänestyksen tuloksesta saadaan puolueen hallituksen suostumuksella poiketa enintään yhdellä neljäsosalla (1/4) niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue asettaa ehdokkaikseen (muutosoikeus). Tällöinkin on vähintään puolet puolueen ehdokkaista asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneista henkilöistä.

Muutosoikeutta käytettäessä jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden puuttumisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi.

26f§

Jos puolueessa on kaksi tai useampia piirijärjestöjä samassa vaalipiirissä, on niiden sovittava, miten jäsenäänestys tai jäsenäänestykset vaalipiirissä toimitetaan ja puolueen ehdokkaat asetetaan. Jos piirijärjestöt eivät voi sopia asiasta, ratkaisee puolueen hallitus asian.

29§

Hakemus puolueen ehdokaslistan julkaisemisesta on puolueen piiriasiamiehen tai hänen valtuutettunsa annettava vaalipiirin keskuslautakunnalle viimeistään 51. päivänä ennen edustajainvaaleja.

Hakemukseen on liitettävä:

1) ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa on selvästi mainittava kunkin ehdokkaan nimi ja hänen arvonsa, ammattinsa tai toimensa enintään kahta ilmaisua käyttäen sekä hänen asuinpaikkansa; ja

2) ehdokkaiksi asetettujen henkilöiden omakätisesti allekirjoittamat suostumukset vastaanottaa edustajantoimi ja vakuutukset, etteivät he ole suostuneet ehdokkaiksi muussa vaalipiirissä eivätkä toisen puolueen ehdokkaiksi.

30§

Kahdella tai useammalla puolueella on oikeus samassa vaalipiirissä yhtyä vaaliliitoksi.

Vaaliliiton muodostamisesta puolueiden on annettava vaalipiirin keskuslautakunnalle yhteinen kirjallinen ilmoitus, jossa luetellaan vaaliliittoon yhtyvät puolueet. Ilmoitus on puolueiden piiriasiamiesten allekirjoitettava.

Ilmoitus vaaliliitosta on annettava vaalipiirin keskuslautakunnalle samanaikaisesti puolueen ehdokaslistan julkaisemista tarkoittavan hakemuksen kanssa.

Samaan vaaliliittoon kuuluvilla puolueilla ei vaalipiirissä saa yhteensä olla ehdokkaita enempää kuin vaaliliittoon kuulumattomalla puolueella on oikeus asettaa.

31§

Yhdistyslain säännöksiä yhdistyksen päätöksen mitättömyydestä tai moittimisesta ei sovelleta sellaisiin puolueiden, niiden piiri-, perustai muiden järjestöjen päätöksiin, jotka koskevat ehdokkaitten asettamista edustajainvaaleihin taikka sitä varten toimitettavaa jäsenäänestystä.

3a luku

Valitsijayhdistykset ja yhteislistat.

31a§

Valitsijayhdistyksellä, jonka vähintään 100 saman vaalipiirin äänioikeutettua henkilöä on tiettyjä edustajainvaaleja varten perustanut, on oikeus asettaa ehdokas kansanedustajaksi ja saada valitsijayhdistyksen ehdokaslista julkaistuksi vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmässä.

31b§

Henkilöiden, jotka tahtovat perustaa valitsijayhdistyksen, on tehtävä se omakätisesti allekirjoittamallaan päivätyllä perustamisasiakirjalla, jossa on selvästi mainittava ehdokkaan nimi ja hänen arvonsa, ammattinsa tai toimensa enintään kahta ilmaisua käyttäen sekä hänen asuinpaikkansa. Perustamisasiakirjassa jäsenten on vakuutettava, että he ovat vaalipiirissä äänioikeutettuja henkilöitä. Jäsenten allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattinsa tai toimensa ja osoitteensa.

Perustamisasiakirjassa on annettava jollekin valitsijayhdistyksen jäsenelle valtuus toimia valitsijayhdistyksen asiamiehenä ja toiselle olla tämän varamiehenä. Siinä on selvästi mainittava molempien nimi, postiosoite ja puhelinnumero. Asiamies ja hänen varamiehensä eivät saa olla puolueen piiriasiamiehenä tai hänen varamiehenään.

31c§

Henkilö voi olla jäsenenä vain yhdessä valitsijayhdistyksessä. Jos hän on ryhtynyt jäseneksi kahteen tai useampaan valitsijayhdistykseen, vaalipiirin keskuslautakunnan on poistettava hänen allekirjoituksensa kaikista perustamisasiakirjoista.

31d§

Hakemus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta on valitsijayhdistyksen asiamiehen tai hänen valtuutettunsa annettava vaalipiirin keskuslautakunnalle viimeistään 51. päivänä ennen edustajainvaaleja.

Hakemuksessa valitsijayhdistyksen asiamiehen on vakuutettava, että ehdokas on vaalikelpoinen ja että jäsenet ovat omakätisesti allekirjoittaneet perustamisasiakirjan. Hakemus on asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava.

Hakemukseen on liitettävä perustamisasiakirja sekä erikseen kirjoitettu ehdotus ehdokaslistaksi, jossa on oltava ehdokkaasta 31 b §:n 1 momentissa mainitut tiedot. Ehdokaslistassa ei saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat tarpeen henkilöllisyyden täsmentämiseksi. Hakemukseen on lisäksi liitettävä ehdokkaan omakätisesti allekirjoittama suostumus vastaanottaa edustajantoimi ja vakuutus, ettei hän ole suostunut ehdokkaaksi muussa vaalipiirissä eikä toisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi samassa vaalipiirissä.

31e§

Kahdella tai useammalla 31 a §:ssä tarkoitetulla valitsijayhdistyksellä on oikeus antaa yhteislista.

Yhteislistan ehdokkaita saa olla enintään niin monta kuin puolueella 26 §:n 1 momentin mukaan on oikeus asettaa.

Yhteislistan muodostamisesta valitsijayhdistysten asiamiesten on annettava vaalipiirin keskuslautakunnalle yhteinen kirjallinen ilmoitus, jossa yhteislistaan liittyvät valitsijayhdistykset ja niiden ehdokkaat on lueteltava siinä järjestyksessä, mihin ehdokkaat ehdokaslistojen yhdistelmässä tulee asettaa.

Yhteislistaa koskevassa ilmoituksessa on annettava jollekin valitsijayhdistyksen asiamiehelle valtuus toimia yhteislistan asiamiehenä ja toiselle olla tämän varamiehenä, ja siinä on selvästi mainittava molempien nimi, postiosoite ja puhelinnumero. Ilmoitus on valitsijayhdistysten asiamiesten allekirjoitettava.

Ilmoitus yhteislistasta on annettava vaalipiirin keskuslautakunnalle samanaikaisesti valitsijayhdistysten ehdokaslistojen julkaisemista tarkoittavien hakemusten kanssa.

Yhteislistasta ja sen ehdokkaista on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä jäljempänä puolueesta ja sen ehdokkaista säädetään.

31f§

Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä on valitsijayhdistyksellä, jonka vähintään 30 vaalipiirin äänioikeutettua on tiettyjä edustajainvaaleja varten perustanut, oikeus asettaa ehdokas kansanedustajaksi ja toinen tämän varamieheksi.

Muutoin on 1 momentissa tarkoitetun valitsijayhdistyksen perustamisesta ja hakemuksesta sen ehdokaslistan julkaisemisesta soveltuvin osin voimassa, mitä 31 b―31 d §:ssä on säädetty.

4 luku

Vaalipiirin keskuslautakunnan valmistavat toimenpiteet vaaleja varten.

33§

Ensimmäisessä kokouksessa määrätään, kenelle, minä päivinä ja kellonaikoina sekä missä paikassa keskuslautakunnalle tarkoitetut vaaleja koskevat asiakirjat on annettava.

Määräys on annettava tiedoksi keskuslautakunnalle ilmoitetuille puolueiden piiriasiamiehille. Lisäksi on määräyksestä laadittava kuulutus, joka on julkaistava Virallisessa lehdessä ja pantava nähtäväksi vaalipiirin keskuslautakunnassa.

34§

Vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksessa, joka pidetään 50. päivänä ennen edustajainvaaleja, käsitellään valmistavasti puolueiden hakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen ja ryhdytään ehkä tarpeellisten lisäselvitysten hankkimiseen.

35§

Kokouksessa, joka pidetään 47. päivänä ennen edustajainvaaleja, jatketaan puolueiden hakemusten käsittelyä ja käsitellään niiden johdosta hankitut lisäselvitykset.

Jos hakemus on annettu vaalipiirin keskuslautakunnalle määräajan jälkeen, se on jätettävä tutkimatta.

Puolueen piiriasiamiehelle on viipymättä huomautettava, jos havaitaan:

1) että hakemusta ei ole tehty tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti taikka että siihen ei ole liitetty tässä laissa edellytettyjä asiakirjoja; tai

2) että ehdotukseen puolueen ehdokaslistaksi on otettu sellaisen henkilön nimi, joka ei ole vaalikelpoinen tai joka on asetettu myös toisen puolueen ehdokkaaksi taikka ehdokkaaksi toisessa vaalipiirissä.

Määräaikana perille toimitetut hakemukset, joista keskuslautakunta ei ole tehnyt huomautusta puolueen piiriasiamiehelle, on hyväksyttävä.

Hakemusta käsitellessään keskuslautakunnan asiana ei ole tutkia, miten jäsenäänestys ja ehdokkaitten asettaminen puolueessa on toimitettu-

36§

Puolueen piiriasiamiehellä on oikeus seitsemän päivän kuluessa 35 §:ssä mainitun kokouksen jälkeen täydentää hakemukseen liitettyjä asiakirjoja, oikaista ne vaalipiirin keskuslautakunnalle annettujen asiakirjain kohdat joita vastaan keskuslautakunta on tehnyt huomautuksen 35 §:n 3 momentin 1 kohdan nojalla, sekä tehdä ehdokkaitten nimeä, arvoa, ammattia tai tointa taikka asuinpaikkaa koskevia tarkistuksia.

Jos huomautus on tehty 35 §:n 3 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, on asiamiehellä oikeus saman ajan kuluessa poistaa sanotussa lainkohdassa tarkoitetun ehdokkaan nimi ehdokaslistasta.

37§

Vaaliliiton muodostamista koskevia ilmoituksia käsitellään ensimmäisen kerran siinä kokouksessa, joka pidetään 47. päivänä ennen edustajainvaaleja.

Vaaliliittoja koskevat ilmoitukset merkitään roomalaisin numeroin niiden saapumisjärjestyksessä.

Jos ilmoitus on annettu vaalipiirin keskuslautakunnalle määräajan jälkeen, se on jätettävä tutkimatta.

Puolueiden piiriasiamiehille on viipymättä huomautettava, jos havaitaan:

1) että ilmoitusta ei ole tehty tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti; tai

2) että ehdokkaita on enemmän kuin vaaliliittoon kuuluvilla puolueilla 30 §:n 4 momentin mukaan on oikeus asettaa.

Piiriasiamiehillä on oikeus seitsemän päivän kuluessa 1 momentissa mainitun kokouksen jälkeen antaa vaalipiirin keskuslautakunnalle yhteinen kirjallinen ehdotuksensa ilmoituksen oikaisemiseksi.

37a§

Puolueiden ehdokaslistojen julkaisemista koskevat hakemukset ja vaaliliittoja koskevat ilmoitukset, joista on tehty huomautus, ratkaistaan vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksessa, joka pidetään 38. päivänä ennen edustajainvaaleja.

41§

Vaalipiirin keskuslautakunnan tulee painattaa ehdokaslistojen lopullinen yhdistelmä sekä toimittaa sitä riittävä määrä vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille. Yhdistelmä on annettava myös kaikille vaalipiirissä ehdokkaita asettaneiden puolueiden piiriasiamiehille ja lähetettävä vaalipiirin kunnallishallituksille sekä pidettävä yleisön saatavana. Sen lisäksi on yhdistelmiä toimitettava oikeusministeriölle sekä muiden vaalipiirien keskuslautakunnille jaettavaksi vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille ja vaalitoimikunnille.

42§

Kuntien keskusvaalilautakunnille on kutakin vaalilautakuntaa, vaalitoimikuntaa ja vaalitoimitsijaa varten toimitettava vaalileimasin tarpeineen. Leimasimet valmistuttaa oikeusministeriö. Vaalileiman tulee olla samanlainen vaalipiirin kaikissa äänestys- ja ennakkoäänestyspaikoissa.

43§

Vaalipiirin keskuslautakunnan tulee lähettää tarpeellinen määrä oikeusministeriön painattamia äänestyslippuja vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille erikseen kutakin vaalilautakuntaa varten suljetussa päällyksessä, johon on merkittävä siinä olevien äänestyslippujen määrä.


43a§

Ehdokaslistojen julkaisemista tarkoittavien valitsijayhdistysten hakemusten ja yhteislistan muodostamisesta annettujen ilmoitusten käsittelystä ja ratkaisemisesta vaalipiirin keskuslautakunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä puolueen ehdokaslistan julkaisemista koskevan hakemuksen ja vaaliliitosta tehdyn ilmoituksen käsittelystä ja ratkaisemisesta on säädetty.

Puolueiden ehdokaslistojen ja yhteislistojen järjestys ehdokaslistojen yhdistelmässä määräytyy vaalipiirin keskuslautakunnan suorittaman arvonnan perusteella siten, että yhdistelmään merkitään ensin puolueet arvotussa järjestyksessä ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle ja niiden jälkeen yhteislistat niin ikään arvotussa järjestyksessä vasemmalta oikealle varustettuina vaalipiirin keskuslautakunnan antamilla yhteislistojen yläpuolelle merkittävillä nimityksillä yhteislista A, yhteislista B ja niin edelleen. Yhteislistojen ulkopuolella olevat valitsijayhdistysten ehdokaslistat otetaan yhdistelmään äärimmäisiksi oikealle yläriviltä alkaen aakkosjärjestyksessä erotettuina selvästi toisistaan.

Jos henkilö on otettu myös puolueen ehdokaslistaan, ei häntä koskevaa valitsijayhdistyksen ehdokaslistaa julkaista ehdokaslistojen lopullisessa yhdistelmässä.

Yhteislistan ja, milloin yhteislistaa ei ole muodostettu, valitsijayhdistyksen asiamieheen on sovellettava, mitä 38 §:n 4 momentissa, 39 §:n 2 momentissa ja 41 §:ssä puolueen piiriasiamiehestä on säädetty.

45§

Tässä luvussa tarkoitettuun vaalipiirin keskuslautakunnan päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta.

56§

Äänestäjän, joka on tehnyt merkintänsä äänestyslippuun, on annettava äänestyslippu kahtia taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi. Leima on lyötävä keskelle taitetun äänestyslipun kääntöpuolta. Äänestäjän on sen jälkeen pantava äänestyslippu vaaliuurnaan.


66§

Milloin vaalit toimitetaan tammikuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä aikana, aloitetaan ennakkoäänestys asetuksella määrättävissä posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikoissa saaristoalueella, missä kulkuyhteydet ovat jääolosuhteiden vuoksi heikot, jo 25. päivänä ennen vaaleja.

71§

Oikeusministeriön on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista tarpeellisin ohjein varustettuina lähetettävä äänestyslippuja, vaalikuoria, lähetekirjeitä ja lähetekuoria sekä 76 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luettelolomakkeita kuntien keskusvaalilautakunnille toimitettaviksi posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikkojen vaalitoimitsijoille ja vaalitoimikunnille. Sanottuja asiakirjoja ja Helsingin kaupungin vaalipiirin vaalileimasimia tarpeineen on vastaavasti lähetettävä ulkoasiainministeriölle toimitettaviksi Suomen edustustoille ja suomalaisten laivojen päälliköille.

Vaalipiirien keskuslautakuntien on samassa tarkoituksessa toimitettava kaikkien vaalipiirien ehdokaslistojen lopullisia yhdistelmiä oman vaalipiirinsä kuntien keskusvaalilautakunnille ja laatimiaan ehdokaslistojen lopullisia yhdistelmiä ulkoasiainministeriölle.

Suomalaisen laivan päällikön tulee laivassa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten tilata 1 ja 2 momentissa tarkoitetut vaaliasiakirjat ja tarvikkeet ulkoasiainministeriöltä tai Suomen edustustolta.

Ennakkoäänestyksen päätyttyä posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikkojen vaalitoimitsijoitten käytössä olleet vaalileimasimet tarpeineen on toimitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle. Muitten vaalitoimitsijoitten käytössä olleet vaalileimasimet tarpeineen on toimitettava ulkoasiainministeriölle.

75§

Leimasimena, jolla äänestyslippu ja vaalikuori on leimattava, käytetään posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikassa ja laitoksessa sen vaalipiirin vaalileimasinta, missä toimipaikka tai laitos sijaitsee, sekä Suomen edustustossa ja suomalaisessa laivassa Helsingin kaupungin vaalipiirin vaalileimasinta.

77§

Suomalaisen laivan vaalitoimitsijan on toimitettava lähetekuoret mahdollisimman nopeasti ulkoasiainministeriölle tai Suomen edustustolle siinä maassa, minkä satamassa laiva on tai mihin se ensiksi saapuu, edelleen ulkoasiainministeriölle lähetettäviksi.

78§

Kunnan keskusvaalilautakuntaan ja vaalipiirin keskuslautakuntaan viimeistään vaaleja edeltävänä lauantaina ennen kello 12 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksessa, joka on aloitettava viimeistään sanotun määräajan päättyessä. Määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret jätetaan avaamatta huomioon ottamatta.


Hyväksytyt vaalikuoret on lähetekirjeistä erotettuina säilytettävä vaalipiirin keskuslautakunnassa varmassa tallessa, kunnes keskuslautakunta ryhtyy suorittamaan ennakkoäänestyksessä annettujen äänten laskentaa.

79§

Kunnan keskusvaalilautakunnassa pannaan hyväksytyt vaalikuoret kestävään päällykseen, johon merkitään vaalipiirin keskuslautakunnan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä. Lähetys on kiireellisesti vietävä tai lähetettävä virkalähetyksenä keskuslautakunnalle.

Jos kunnan keskusvaalilautakunnalle ei ole toimitettu vaalikuoria, jotka sen mukaan kuin edellä on säädetty, olisi lähetettävä vaalipiirin keskuslautakunnalle, on siitä keskuslautakunnalle ilmoitettava.

81§

Vaalipiirin keskuslautakunnan on toisena vaalipäivänä kello 16 ryhdyttävä laskemaan ennakkoäänestyksessä annettuja ääniä. Tällöin avataan 78 §:n 4 momentissa ja 79 §:n 1 momentissa tarkoitetut vaalikuoret. Mitättöminä huomioon ottamatta jätettävät äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.

82§

Vaalien jälkeisenä päivänä kello 9 vaalipiirin keskuslautakunnan on ryhdyttävä tarkastamaan vaalitoimituksessa annettuja äänestyslippuja ja vaalilautakuntien laskelmia sekä tällöin päätettävä, mitkä äänestysliput mitättöminä on jätettävä huomioon ottamatta. Sen jälkeen keskuslautakunnan on laskettava erikseen kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalitoimituksessa annettujen hyväksyttyjen äänien kokonaismäärä.


83§

Äänestyslippu on mitätön:


7) jos äänestyslipulla on äänestetty ehdokasta, joka vastoin 26 §:n 2 momentin säännöstä on asetettu ehdokkaaksi kahdessa tai useammassa vaalipiirissä.


85§

Valitsijayhdistyksen ehdokkaan vertauslukuna on hänen saamansa äänimäärä.

98§

Hallussaan olevat asiakirjat ja tarvikkeet keskuslautakunnan on luovutettava lääninhallitukselle.


8 luku

Edustajainvaaleista valittaminen.

99§

Vaalipiirin keskuslautakunnan päätöksestä, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa valittaa lääninoikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos 90 §:n mukaan on julkaistu (vaalivalitus). Valitusoikeus on jokaisella vaalipiirissä äänioikeutetulla tai vaaleissa ehdokkaana olleella henkilöllä sekä sellaisella puoluerekisteriin merkityllä puolueella, joka on tehnyt keskuslautakunnalle ehdokaslistan julkaisemista tarkoittavan hakemuksen.

Vaalivalitus saadaan tehdä sillä perusteella, että vaaliviranomaisen päätös tai toimenpide on lainvastainen ja että se on saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen.

Vaalivalitus on käsiteltävä kiireellisesti.

99a§

Jos vaaliviranomaisen päätös tai toimenpide on ollut lainvastainen ja se on ilmeisesti saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen, vaalipiirissä on määrättävä toimitettaviksi uudet vaalit, jollei vaalien tulos ole oikaistavissa.

Jos vaalipiirin keskuslautakunta on vaalien tulosta vahvistaessaan menetellyt lainvastaisesti ja se on vaikuttanut vaalien tulokseen, on vaalien tulosta oikaistava.

100§

Lääninoikeuden päätöksestä on annettava tieto valittajalle, vaalipiirin keskuslautakunnalle, puolueiden piiriasiamiehille ja oikeusministeriölle. Jos päätöksellä on määrätty vaalien tulos oikaistavaksi tai vaalit toimitettaviksi uudelleen, on päätöksestä lisäksi viipymättä kuulutettava yleisradiossa.

Lääninoikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta tai, jos päätöksestä on kuulutettu yleisradiossa, siitä kun kuuluttaminen ensimmäisen kerran toimitettiin.

Jos päätöksellä on määrätty vaalien tulos oikaistavaksi tai vaalit toimitettaviksi uudelleen, on valitusoikeus 99 §:n 1 momentissa mainituilla henkilöillä ja puolueilla.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi antamisesta ja kuuluttamisesta on voimassa, mitä 1 momentissa on säädetty.

100a§

Jos valituksen johdosta määrätään vaalit toimitettaviksi uudelleen, on vaalitoimitus sen kuukauden kolmantena sunnuntaina ja seuraavana maanantaina, joka lähinnä alkaa 60 päivän kuluttua siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.

Vaalien toimeenpanemisesta huolehtivat kumotuissa vaaleissa toimineet vaaliviranomaiset. Uusissa vaaleissa on soveltuvin osin noudatettava, mitä varsinaisista vaaleista on säädetty. Vaaleissa on kuitenkin käytettävä muuttamattomina samoja vaaliluetteloita kuin kumotuissa vaaleissa eikä 16 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta ole lähetettävä äänioikeutetuille. Ennakkoäänestys tapahtuu vain siinä vaalipiirissä, jota määräys uusien vaalien toimittamisesta koskee.

Kumotuissa vaaleissa valituiksi tulleet kansanedustajat pysyvät toimissaan, kunnes uudelleen toimitettujen vaalien tulos on julkaistu. Tuloksesta on heti ilmoitettava eduskunnalle.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1975.

Helsingissä 16. päivänä toukokuuta 1975

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Oikeusministeri
Matti Louekoski

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.