Laki maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 5 §:n 1 momentin 12 kohta, muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentin 2, 4 ja 8 kohta sekä 2 momentti, 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohta, 7 §:n 1 ja 2 kohta, 9 § 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 momentti, 16 §:n 1 momentti ja 21 § sekä
lisätään 10 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
4§
Maatalouden verovuoden puhdas tulo on maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoisena etuutena verovuonna saatujen tulojen, joihin ei kuitenkaan lueta verovelvollisen ja hänen perheensä yksityistaloudessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous- ja puutarhatuotteiden luovutushintaa, ja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneiden menojen erotus.
5§
Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden verovuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohessa:
rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka verovelvollinen on omistanut 10 vuotta lyhemmän ajan, saadut luovutushinnat sekä vahingon-, vakuutus- ja muut korvaukset, lukuun ottamatta verovelvollisen tai hänen perheensä asuntona taikka muuten heidän yksityistaloudessaan käytetystä rakennuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, että maatilan tai sen osan luovutuksen yhteydessä myös rakennuksista ja rakennelmista saadut voitot verotetaan 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla;
valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi saadut avustukset ja korvaukset, lukuun ottamatta pinta-alalisää sekä uudis- ja kivenraivauspalkkiota ynnä muita niihin verrattavia maanparannusavustuksia ja verovelvollisen tai hänen perheensä asunnoksi taikka muuten heidän yksityistaloudessaan käytettäväksi tarkoitetun rakennuksen, rakennelman tai sen osan hankintaa ja perusparannuksia varten saatuja avustuksia, kuitenkin niin, että koneiden, kaluston ja laitteiden hankkimisesta tai perusparannuksia varten saadut avustukset ja korvaukset tuloutetaan 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 10 §:ssä säädetyllä tavalla sekä rakennusten ja rakennelmien hankintaan ja perusparannuksiin saadut avustukset vähentämällä ne vastaavista hankinta- tai perusparannusmenoista;
koneista, kalustosta ja laitteista hevosista sekä muista tuotantovälineistä saadut vuokrat ja muut käyttökorvaukset sekä verovelvollisen ja maa- tai metsätaloutta varten palkattujen työntekijöiden työstä käyttökorvausten yhteydessä saadut palkat ja muut korvaukset, kuitenkin niin, että verovelvollisen käyttäessä hevosta tai traktoria metsäajossa tai muussa työssä toisen johdon ja valvonnan alaisena, katsotaan hevosesta tai traktorista saaduksi käyttökorvaukseksi, ellei muuta näytetä, 50 prosenttia mainitusta työstä saadusta kokonaisansiosta ja muu osa kokonaisansiosta työstä saaduksi henkilökohtaisena tulona verotettavaksi palkaksi;
Mikäli verovelvollinen jatkaa tilalla maataloutta ja rakentaa uuden rakennuksen tai rakennelman taikka korjaa vahingoittunutta rakennusta tai rakennelmaa, niistä saadut luovutushinnat sekä vahingon-, vakuutus- ja muut korvaukset tuloutetaan, hankintamenon poistamatonta osaa vastaavaa määrää lukuun ottamatta, vähentämällä ne uuden tai korjatun rakennuksen tai rakennelman hankinta- tai perusparannusmenoista. Ellei rakennuksesta tai rakennelmasta saatua luovutushintaa tai vahingon-, vakuutus- ja muuta korvausta ole tuloutettu edellä mainituin tavoin sinä verovuonna, jona rakennus tai rakennelma on luovutettu, tuhoutunut tai vahingoittunut eikä kolmena seuraavana verovuotena, luetaan luovutushinta tai korvaus taikka sen tulouttamatta jäänyt osa sen verovuoden tuotoksi, jonka aikana se olisi viimeistään pitänyt vähentää hankinta- tai perusparannusmenoista.
6§
Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennyskelpoisia menoja ovat muun ohessa:
tilalla olevien rakennusten ja rakennelmien, maataloudessa käytettyjen koneiden, kaluston ja laitteiden sekä salaojien, siltojen, patojen ja muiden sellaisten hyödykkeiden hankinta- ja perusparannusmenot 7 §:ssä säädetyin poikkeuksin;
tilalla olevien rakennusten ja rakennelmien, maataloudessa käytettyjen koneiden, kaluston, laitteiden, ojien, siltojen, aitojen, teiden sekä muun sellaisen korjauksesta ja kunnossapidosta johtuneet menot;
7§
Vähennyskelpoisia menoja eivät ole:
palkat, eläkkeet ja muut etuudet, mitkä verovelvollinen on suorittanut puolisolleen taikka sellaiselle lapselleen tai muulle perheenjäsenelleen, joka ei ennen verovuoden alkua ole täyttänyt 14 vuotta, eikä, jos verovelvollisena on kuolinpesä, eloonjääneelle puolisolle ja sellaiselle osakkaalle tai osakkaan lapselle, joka ei ennen verovuoden alkua ole täyttänyt 14 vuotta;
verovelvollisen tai hänen perheensä asuntona tai muuten heidän yksityistaloudessaan käytetyn rakennuksen, rakennelman tai sen osan hankinta- ja perusparannusmenot:
9§
Rakennuksen ja rakennelman hankintameno johon luetaan myös rakennuksen ja rakennelman 6 §:n 4 kohdassa tarkoitetut perusparannusmenot, vähennetään poistamatta olevan hankintamenon osan perusteella määrättävin poistoin.
Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään:
10 prosenttia talousrakennuksen poistamattomasta hankintamenosta;
6 prosenttia asuin-, toimisto- tai muun niihin verrattavan rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta; sekä
20 prosenttia kasvihuoneen ja muun kevyen rakennelman poistamattomasta hankintamenosta.
Jos verovelvollinen osoittaa, että tässä pykälässä tarkoitetun rakennuksen tai rakennelman käypä arvo on verovuoden päättyessä omaisuuden arvonalenemisen; tuhoutumisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi sen poistamatonta hankintamenon osaa pienempi, saadaan hankintamenosta tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa poistamattoman hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi.
10§
Soran- ja hiekanottopaikan, kivilouhoksen, turvesuon ja muun sellaisen omaisuuden hankintamenosta poistetaan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa.
11§
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädetty, pidetään Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa harjoitetusta metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona verovelvollisen verovuotena tapahtuneesta puun myynnistä tai käytöstä rahana tai rahanarvoisena etuutena saamia luovutushintoja ja muita vastikkeita ja metsästä saatuja vahingon-, vakuutus- ja muita korvauksia vähennettynä puun korjuusta ynnä muusta sellaisesta johtuneilla menoilla sekä niillä verovuoden ja viiden sitä edeltäneen vuoden aikana aihueutuneilla metsän hoito- ja hallintomenoilla, joita ei aikaisemmin ole verotuksessa vähennetty. Valtionmaiden hallintomenot eivät kuitenkaan ole vähennyskelpoisia.
12§
Sen työn arvo, minkä maatilataloutta harjoittavan verovelvollisen kotona oleva lapsi tai muu perheenjäsen, joka ennen verovuotta on täyttänyt 14 vuotta, on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun myynnin yhteydessä, katsotaan lapsen tai perheenjäsenen veronalaiseksi tuloksi.
16§
Edellä 15 §:ssä tarkoitetun verovapauden saamisen edellytyksenä on, että metsittäminen tai ojittaminen on tehty piirimetsälautakunnan tai mikäli on kysymys valtion maalla suoritettavasta metsittämisestä tai ojittamisesta, sen viranomaisen, jonka hallinnassa alue on, ennen työhön ryhtymistä alueelle hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Verovapautta ei myönnetä, jos on kysymys alueesta, jonka metsittäminen ei edellytä kylvöä tai istutusta tai jonka ojittamista ei kasvupaikan metsäntuottokyvyn parantamisen kannalta voida pitää tarkoituksenmukaisena eikä myöskään, milloin kysymys on alueesta, jossa on suoritettu yksityismetsälain vastainen hakkuu.
21§
Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut voitot verotetaan tulo- ja omaisuusverolain, kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen säännösten edellyttämällä tavalla.
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1970 toimitettavassa valtion- ja kunnallisverotuksessa kuitenkin niin, että vuodelta 1969 maksettu pinta-alalisä on veronalaista tuloa siitä riippumatta, milloin se on maksettu, ja että lain 5 §:n 1 momentin 8 kohtaa, 7 §:n 1 kohtaa ja 12 §:n 2 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1971 toimitettavassa valtion- ja kunnallisverotuksessa.
Sen estämättä, mitä maatilatalouden tuloverolain 24 §:ssä on säädetty, sovelletaan eräistä toimenpiteistä vajaatuottoisten metsien uudistamiseksi 22 päivänä lokakuuta 1943 annetun lain (834/43) 5 §:n säännöksiä vuodelta 1970 ja sen jälkeen toimitettavissa verotuksissa myös niihin sanotun pykälän 2 momentissa tarkoitettuihin uudistusalueisiin, joissa uudistustyöt ovat päättyneet vuoden 1967 aikana.
Helsingissä 30. päivänä joulukuuta 1970
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren