809/1969

Annettu Helsingissä 19. päivänä joulukuuta 1969

Laki sotilasvammalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain 14 §:n 3 momentti ja 18 §, sellaisina kuin ne ovat 3 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (622/65), näin kuuluviksi:

14§

Muussa kuin 1 momentissa mainitussa tapauksessa suoritetaan, milloin vahingoittuneella tai sairastuneella kuollessaan oli vähintään kolmeksikymmeneksi sadalta arvioidun työkyvyttömyysasteen mukainen, ainakin yhdeksi vuodeksi vahvistettu elinkorko eikä kuoleman johdosta ole suoritettava korvausta tapaturmavakuutuslain tai siinä säädettyjen perusteiden mukaisesti, hänen 5§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle omaiselleen huoltoeläkkeenä kolmeneljännestä sen 2 momentissa mainitusta vuotuismäärästä, jos työkyvyttömyysaste oli vähintään kuusikymmentä sadalta, puolet sen vuotuismäärästä, jos työkyvyttömyysaste oli pienempi kuin kuusikymmentä sadalta mutta vähintään viisikymmentä sadalta, ja kolmannes en vuotuismäärästä, jos työkyvyttömyysaste oli sitä pienempi.


18§

Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste 8 §:n säännösten mukaan on vahvistettu vähintään kolmeksikymmeneksi sadalta, voidaan hakemuksesta antaa määräajaksi täydennyskorko. Täydennyskoron täysi määrä on vahingoittuneen tai sairastuneen vakinaisen asuinpaikan kalleudesta riippuen 2 782, 3 373 tai 4 001 markkaa vuodessa. Paikkakuntien kalleusluokituksen määrää sosiaaliterveysministeriö.

Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jolla ei ole pysyviä vuosituloja, suoritetaan täysi täydennyskorko. Jos hänellä on pysyviä vuosituloja, täydennyskorosta vähennetään puolet 1 100 markkaa ylittävältä vuositulojen osalta. Pysyviksi vuosituloiksi, joiksi ei lueta tämän lain mukaista korvausta, katsotaan harkinnan mukaan todennäköinen säännöllinen tulo vuotta kohti sinä aikana, joksi täydennyskorko määrätään.

Täydennyskorkoa älköön myönnettäkö, jos vahingoittunut tai sairastunut ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy invaliidihuollosta tai jättää hänelle sellaisena huoltona järjestetyn työpaikan tahi jos täydennyskoron määrään vaikuttavien pysyvien tulojen puuttuminen tai pienuus on tilapäinen. Huollosta kieltäytymisen tai työpaikan jättämisen perusteella voidaan myös jo myönnetyn täydennyskoron suorittaminen keskeyttää.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1970 ja sitä sovelletaan sanotusta päivästä alkaen myös, jos ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneen vahingoittumisen ui sairastumisen johdosta on suoritettava sotilasvammalain mukaista korvausta.

Työkyvyttömyysasteeseen perustuvaa 14 §:ssä tarkoitettua huoltoeläkettä suoritetaan sanotussa lainkohdassa säädetyin edellytyksin myös ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneen kuoleman johdosta, jos vahingoittuneella tai sairastuneella on ollut oikeus korvaukseen sotilasvammalain tai sotilasvammalain soveltamisalan laajentamisesta 15 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (390/56) 1 §:n 2 momentissa mainitun lain nojalla. Huoltoeläkettä voidaan hakea määräajasta riippumatta ja otetaan hakemus tutkittavaksi aikaisempien päätösten estämättä. Huoltoeläke suoritetaan aikaisintaan sen kalenterivuosineljänneksen alusta lukien, jonka aikana hakemus on saapunut tapaturmavirastolle.

Lain voimaantulon jälkeen myönnettyihin täydennyskorkoihin ei suoriteta siltä osin, kuin ne kohdistuvat lain voimaantulon jälkeiseen aikaan, voimassa olevien säännösten mukaan täydennyskorkoihin ennen lain voimaantuloa annettuja korotuksia.

Helsingissä 19. päivänä joulukuuta 1969

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
J.E. Partanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.