669/1969

Annettu Helsingissä 7. päivänä marraskuuta 1969

Asetus työntekijäin eläkeasetuksen muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä kumotaan 23 päivänä helmikuuta 1962 annetun työntekijäin eläkeasetuksen (183/62) 1 a §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa asetuksessa (709/65), ja muutetaan 1 §, 8 §:n 2 momentti, 11, 12 ja 18 § sekä 20 §:n 2 momentti, näistä 1 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1965 ja 20 päivänä joulukuuta 1968 annetuissa asetuksissa (709/65 ja 692/68), 8 §:n 2 momentti ja 11 § sellaisina kuin ne ovat 16 päivänä joulukuuta 1966 annetussa asetuksessa (641/ 66), 12 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituissa 30 päivänä joulukuuta 1965 ja 16 päivänä joulukuuta 1966 annetuissa asetuksissa ja 18 § sellaisena kuin se on 29 päivänä marraskuuta 1963 annetussa asetuksessa (527/63), näin kuuluviksi:

Työntekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua työansiota arvioitaessa otetaan arvion perustaksi työntekijän saama keskimääräinen palkka neljän kuukauden ajalta työsuhteen alusta, ja työansion katsotaan jatkuvan tämän suuruisena mainitusta ajankohdasta sen kalenterivuoden loppuun, jona sanottu neljän kuukauden ajanjakso on päättynyt. Kunkin seuraavan kalenterivuoden keskimääräisen työansion katsotaan olevan yhtä suuri kuin se palkka, jonka työntekijä on kysymyksessä olevassa työsuhteessa keskimäärin saanut lähinnä edeltäneen kalenterivuoden aikana.

Jos työsopimuksen ehdot muuttuvat niin, että muutoksella on vaikutusta palkkaan, suoritetaan 1 momentissa tarkoitettu arvio uudelleen ottaen perustaksi se palkka, jonka työntekijä on keskimäärin saanut neljältä kuukaudelta välittömästi muutoksen jälkeen. Tätä ajanjaksoa seuraavan kalenterivuoden keskimääräistä työansiota arvioitaessa lasketaan työntekijän saama keskimääräinen palkka vain siltä ajalta, jona muutetut työehdot ovat olleet voimassa. Muutoin sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään.


Työntekijäin eläkelain mukaista vähimmäiseläketurvaa vastaavan vapaakirjan perusteella työntekijällä on oikeus saada vanhuuseläkettä hänen täytettyään 65 vuotta ja työkyvyttömyyseläkettä työntekijäin eläkelain 4 §:n 3 momentin mukaisesti, ei kuitenkaan silloin, kun hän saa työntekijäin eläkelain 6 §:n 3 momenttia tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n 1 momenttia soveltaen myönnettyä eläkettä. Jos työntekijä, jolle on muodostunut vapaakirja, solmii työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain alaisen uuden työsuhteen taikka ryhtyy harjoittamaan maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain alaista yrittäjätoimintaa ja saa sen johdosta, uudelleen vapaakirjaa saamatta, eläkkeen muussa iässä tai muiden ehtojen mukaisesti tahi jos hän saa eläkkeen hänelle myönnetyn vapaaehtoisen jatkovakuutuksen perusteella, muunnetaan vapaakirja näiden ehtojen mukaiseksi.


11§

Eläkehakemus on tehtävä lomakkeella, jonka kaavan vahvistaa eläketurvakeskus.

Hakemukseen on liitettävä eläkelaitoksen määräämä selvitys. Haettaessa työkyvyttömyyseläkettä tai lapselle 18 vuoden iän täyttämisen jälkeiseltä ajalta maksettavaa perhe-eläkettä eläkelaitokselle on myös toimitettava lomakkeelle, jonka kaavan vahvistaa eläketurvakeskus, laadittu lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen ja myös, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai parantolassa taikka jos siihen on muu erityinen syy, omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai saaja sekä lapsi, joka hakee tai saa perhe-eläkettä 18 vuoden iän täyttämisen jälkeiseltä ajalta, ovat velvolliset, jos eläkelaitos niin määrää, käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa sairaalassa. Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaisesti suoritetusta matkasta. Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä jättää edellä tarkoitetun määräyksen noudattamatta, voidaan hakemuksen käsittely määrätä raukeamaan.

Eläkehakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jolloin se on annettu tai postitse saapunut jollekin työntekijäin eläkelaissa, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa, maatalousyrittäjien eläkelaissa tai yrittäjien eläkelaissa tarkoitetulle eläkelaitokselle tahi eläketurvakeskukselle taikka eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen sitä varten valtuuttamalle asiamiehelle. Jollei hakija kehotuksen saatuaan eläkelaitoksen määräämässä kohtuullisessa ajassa toimita sille hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavaa lisäselvitystä tai jos hakemuksen käsittely on 3 momentin mukaisesti määrätty raukeamaan, katsotaan hakemus tehdyksi kuitenkin vasta silloin, kun eläkelaitokselle on saapunut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.

12§

Eläkehakemuksen ratkaisee se eläkelaitos, jossa työntekijälle on viimeisen työntekijäin eläkelain alaisen työsuhteen perusteella järjestetty mainitun lain mukaiset vähimmäisehdot täyttävä eläketurva tai, jos on kysymys hautausavustuksesta tai muusta sellaisesta edusta, jota ei edellytetä vähimmäisehdoissa, se eläkelaitos, jossa työntekijälle viimeksi on järjestetty sanotunlaisen edun käsittävä eläketurva. Jos kuitenkin työntekijälle hänen kuollessaan maksettiin työntekijäin eläkelain mukaista vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä muusta eläkelaitoksesta, ratkaisee tämä eläkelaitos hänen jälkeensä maksettavaa perhe-eläkettä koskevan hakemuksen. Siitä, missä tapauksessa eläkehakemuksen ratkaisee se eläkelaitos, jossa työntekijälle on järjestetty lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain mukainen eläketurva, säädetään erikseen. Eläkelaitos ratkaisee hakemuksen myös siltä osin, kuin kysymyksessä on muussa eläkelaitoksessa järjestetty työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain mukainen eläketurva, sekä huolehtii koko eläkkeen maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä eläkelaitoksen muista tehtävistä. Muiden eläkelaitosten kustannettavan eläkeosuuden hyvittämisestä säädetään 16 §:ssä.

Jos eläkehakemus 11 §:n mukaisesti on annettu muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle eläkelaitokselle, tulee sen toimittaa hakemus edelleen asianomaiselle eläkelaitokselle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu eläkelaitos voi, jos työntekijä on viimeisen kysymyksessä olevaan eläkkeeseen oikeuttavan, työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain alaisen työsuhteen taikka maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain alaisen yrittäjätoimintansa perusteella kuulunut toisen eläkelaitoksen piiriin, tämän suostumuksella siirtää eläkehakemuksen ratkaisemisen sekä eläkkeeseen liittyvät eläkelaitoksen muut tehtävät viimeksi mainitulle eläkelaitokselle. Samoin edellytyksin eläkelaitos voi eläkehakemuksen ratkaistuaan siirtää eläkkeeseen liittyvät eläkelaitoksen myöhemmät tehtävät toiselle eläkelaitokselle.

Jos eläkelaitoksen toimivallasta syntyy epätietoisuutta tai jos on olemassa erityinen syy, eläketurvakeskus voi määrätä sen eläkelaitoksen, jolle 1 momentissa säädetyt tehtävät kuuluvat. Sanottuun määräykseen ei saa hakea muutosta. Eläketurvakeskus voi myös antaa yleisiä ohjeita siitä, miten 1 ja 3 momentin säännöksiä on sovellettava.

Eläkelaitoksen on tarpeelliset selvitykset saatuaan ratkaistava eläkehakemus viivytyksettä. Päätös on lähetettävä asianomaiselle postitse hänen ilmoittamallaan osoitteella tai toimitettava hänelle todisteellisesti tiedoksi.

18§

Eläkelautakuntaan sosiaali- ja terveysministeriö määrää enintään kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, ainakin yhden varapuheenjohtajan ja vähintään seitsemän muuta jäsentä sekä viimeksi mainituille jäsenille kullekin henkilökohtaisen varamiehen.

20§

Jos eläkelautakunnan ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, voi jaosto päättää tai lautakunnan puheenjohtaja määrätä asian käsiteltäväksi lautakunnan täysistunnossa. Täysistuntoa älköön pidettäkö, jos enemmän kuin puolet varsinaisista jäsenistä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja niihin luettuina ovat estyneitä. Täysistunnossa on myös käsiteltävä lautakunnan työjärjestystä, esittelijän ottamista tai vapauttamista tehtävästään sekä lautakunnan muuta hallintoa ja toimintaa koskevat asiat.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1970.

Helsingissä 7. päivänä marraskuuta 1969

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
J. E. Partanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.